lauantai 31. tammikuuta 2015

Paavo Nurmi voitti Bostonissa – ei ennätystä

31.1.1925 Kilpailu nro 11, ei ennätystä

Paavo Nurmi juoksi Bostonissa lauantaina (31.1.1925) kaksi mailia ja voitti tavallisella ajalla 9.16,2. Se oli kuitenkin siinä mielessä hämmästyttävä suoritus, että edellispäivänä hän oli vilustuneena joutunut tyytymään huomattavasti vaatimattomampaan voittoaikaan.

Bostonin lyhyt rata, 12 kierrosta maililla, ei tarjonnut hyvää lähtökohtaa kovalle tulokselle, mutta ei Nurmi muutenkaan ollut parhaassa iskussaan. Hän oli matkustanut taas joko yöjunalla yli 200 mailin matkan New Yorkista Bostoniin, tai sitten käyttänyt koko päivän junassa ennen illan kilpailua.

Plattsburgh Daily Press -lehden uutinen paljastaa bostonilaisten pettymyksen Nurmen esitykseen: ”Nurmi in poor form tho he won at Boston.” Eli Nurmi huonossa kunnossa, vaikka voittikin Bostonissa. Otsikoissa todettiin myös, että tämä oli jo toinen vaatimaton esitys, ja lisäksi arveltiin, että Nurmi kärsii ylirasituksesta.

Uutistoimisto AP:n toimittajan kirjoittamassa artikkelissa kritisoitiin, että Nurmi kilpaili Bostonissa lauantaina, aivan kuten edellisiltana New Yorkissakin, samoja suomalais-amerikkalaisen seuran juoksijoita vastaan, joilla ei ole oikeasti edellytyksiä haastaa Nurmea. Lisäksi todettiin, että Nurmi oli kieltänyt näiltä niin perjantaina kuin lauantainakin kaiken tasoituksen. Lisäksi AP uutisoi, että Nurmi olisi kieltänyt perjantaina Jimmy Connollyn osallistumisen kilpailuun.

Todellinen testi Nurmen kunnosta olisi luvassa seuraavana lauantaina Brooklynissä Wilco A.C.:n kisoissa, missä matkana on 3000 metriä ja vastaan asettuu Joie Ray. Myös Eddie Kirby, Yhdysvaltojen olympiaedustajia, on tulossa kilpailuun.

Ennen Wilco A.C::n kisoja Nurmen ohjelmassa on tiistaina Western Unionin kisat Madison Square Gardenissa ja seuraavana iltana on ohjelmassa vielä Newark A.C.:n kilpailut.

The News Heraldissa (2.2.1925) oli promoottori Tex Rickardin haastattelu, jossa hän arvioi jo 50 000 amerikkalaisen nähneen Nurmen juoksevan. Kassatuloina se tarkoittaisi 50 000 dollaria. Rickard nostikin Nurmen yhdeksi Amerikan suurimmista kassamagneeteista Jack Dempseyn ja Babe Ruthin rinnalle. Näin Nurmi olisi ottanut pikajuoksija Charlie Paddockin paikan. Artikkelin kirjoittanut Henry L. Farrell muistutti, että Dempseyn tili kahdesta ottelusta vuonna 1923 oli 750 000 dollaria. Babe Ruth puolestaan tienaa vuodessa 52 000 dollaria New York Yankeesilta ja ehkä 10 000 dollaria muina tuloina. Farrell muistutti, että amatöörinä Nurmi sen sijaan saattoi kuitata vain kahdeksan dollarin päiväkorvauksen! 


Ennätyslaskuri

Kilpailu nro 11, kymmenes voitto, ei uutta ennätystä (ennätyksiä koossa 15)

perjantai 30. tammikuuta 2015

Paavo Nurmi jäi sairaana ilman ennätystä

30.1.1925  Kilpailu nro 10, ei ennätystä

Paavo Nurmi voitti New Yorkissa Fordhamin hallissa 1 1/8 mailin kilpailun flunssastaan huolimatta. Morningside A.C.:n kilpailuissa vastassa oli neljä maanmiestä, kuten lehtitieto (The Republican-journal 31.1.25)  tiesi kertoa. Vastassa oli siis neljä Finnish-American Athletic Clubin juoksijaa: Gustav Nilsson, Ilmar Prim, August Fager ja Louis Tikkanen. Nurmen aika 5.19,4 oli hänen kiertueensa heikoin aika. (Joissain tilastoissa on merkitty että Nurmi olisi juossut samana päivänä maailmanennätyksen 4.58,0, mutta tähän on tullut jossain vaiheessa jokin sekaannus.)

The Daily Times pohjusti jo Paavo Nurmen Bostonin-kisaa.
Nurmen kanssa juosseet olivat tasokkaita maantiekiitäjiä. August Fager oli ottanut jo Yhdysvaltain kansalaisuuden ja hän sijoittui edelliskesänä Pariisin olympiakisojen maastojuoksussa hopealle Yhdysvaltain joukkueessa. Ilmar Prim, tai Primmi, niin kuin jotkut ovat kirjoittaneet, oli alkujaan Raunio. Hän oli voittanut Yhdysvaltain mestaruuden 10 000 metrillä kesällä 1924.

Kun nyt kerran ennätystä ei tullut, Nurmen kilpailutulos painui The Republican-journalisssa yhden palstan uutiseksi.Joissakin lehdissä oli tarkempaakin tietoa.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Paavo Nurmi jäi kokonaan ilman ennätystä. Franklinissa Pennsylvaniassa ilmestynyt The News Herald tiesi kertoa, että Nurmi juoksi vasten omaa tahtoaan. Mieluummin hän olisi hoitanut vilustumistaan. Itse asiassa Paavo oli hoitanut päivällä sitä vilustumistaan turkkilaisessa saunassa. Toisen lehtitiedon mukaan kyse oli suomalaisesta saunasta, mutta apuna olisi käytetty turkkilaisia pyyhkeitä. Lisäksi Paavo oli päivällä uinut ja ilmeisesti loukannut vähän jalkaansa.

Kun kilpailut olivat alkamassa, Nurmi ei ollut vielä saapunut paikalle. Joukko juoksijoita lähetettiin tarkistamaan Nurmen kotiin, mistä on kyse. Manageri Hugo Quist oli Ogden Daily Eaglen mukaan itse hakemassa Paavoa tämän kotoa. Lentävä suomalainen oli tuolloin ollut vuoteen omana, mutta lähti kuitenkin hakijoiden mukaan, ja hyppäsi starttiviivalle ilman lämmittelyä. Se selittää vaatimatonta aikaa, joka oli parikymmentä sekuntia Nurmen ennätystä heikompi.

Sairastumisestaan huolimatta Nurmi oli kertonut juoksevansa heti seuraavana iltana Bostonissa.

The Scranton Republican tiesi tarkentaa, että Nurmen kilpailu oli puolitoista tuntia myöhässä. Tässäkin uutisessa kerrottiin, että Nurmi ei tehnyt lainkaan alkuverryttelyä. Lehdessä oli myös uutinen, että Bostonin yleisurheiluväki pääsee illalla ensimmäisen kerran näkemään Nurmen, joka vilustumisestaan huolimatta yrittää lehden mukaan uutta ennätystä.

Ennätyslaskuri (ei ennätystä)

Kilpailu nro 10, yhdeksäs voitto, ei uutta ennätystä (ennätyksiä koossa 15) 

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Paavo Nurmi voitti Wanamaker Trophyn

28.1.1925 Kilpailu nro 9, ennätykset nro 14 ja 15

Millrose A.A. Gamesin toisen päivän kilpailuja Madison Square Gardenissa seurasi 12.000 katsojaa. The  Ogden Republican Journal julkaisi uutistoimisto AP:n toimittajan raportin, jossa kuvattiin Paavon Nurmen juoksua ”in another amazing flash of speed that left all opponents far behind”, eli uusi hämmästyttävä nopeuden välähdys, jolla vastustajat jäivät kauas taakse!

Jos on ollut täydessä hallissa tunnelmaa, niin on noita uutisiakin seuraavan päivän lehdestä ollut mielenkiintoista lukea!

Rodman Wanamaker Trophy oli palkintona puolentoista mailin kilpailussa.  Amerikkalaisella Joie Rayllä oli oma historiallinen kiinnityksensä voittoon, sillä hän oli voittanut kuusi edellistä Wanamaker Trophyä. Nurmi tiesi, että tällä kilpailulla on Yhdysvalloissa poikkeuksellinen arvo, sillä hän oli tavannut jo noin kuukautta aikaisemmin Wanamaker-tavaratalon johtajat. Silloin oli varmasti sovittu kilpailemisesta Millrose Gamesissa.

The Ogden Republican Journal kuvasi
Nurmen vauhtia "nopeuden välähdykseksi".
Rodman Wanamaker oli tavarataloketjun perustajan poika, joka käytti urheilua ja musiikkia tavarataloketjunsa markkinoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä taitavasti hyväkseen. Esimerkiksi yksi golfin neljästä pääturnauksesta, majorista, oli perustettu vuonna 1916 Rodman Wanamakerin aloitteesta. Näin syntyi PGA Championship -turnaus, jossa Mikko Ilonen viime kesänä sijoittui seitsemänneksi.

Mutta takaisin siihen vuoden 1925 kilpailuun, jossa Nurmen vaarallisin vastustaja Joie Ray joutui Nurmen uhkarohkean taktiikan uhriksi: Nurmi juoksi Rayltä jalat alta. Nurmi porhalsi puoli mailia aivan käsittämätöntä, neljän minuutin loppuaikaan maililla tähtäävää vauhtia. Ennen kuin puoli mailia oli täynnä tuota mieletöntä ravia, Ray keskeytti.

Tuolloin mailin maailmanennätys oli 4.13, ja ensimmäisen kerran maililla onnistuttiin neljän minuutin alittamisessa vasta vuonna 1954.

The Brooklyn Daily Eaglen erinomainen urheilutoimittaja George Trevor julkaisi selostuksessaan kilpailun väliajat, jotka paljastavat Nurmen kylmäverisen taktiikan. Tarkoituksena oli ottaa Raylta luulot pois heti alussa, mikä sitten onnistuikin. 1 ¼ mailin väliaika 5.30,2 paransi Rayn vanhaa ennätystä kolmella sekunnilla, ja 1 ½ mailin (2414 metriä) loppuaika 6.39,4  paransi Rayn ennätystä reilulla kahdella sekunnilla.

Paavo Nurmen väliajat (sulussa ajat neljännesmaileittain):
¼ mailia 1.02,2 (102,2)
½ mailia 2.08,6 (1.06,2)
¾ mailia 3.15,2 (1.06,6)
1 maili 4.22,8 (1.07,6)
1 ¼ mailia 5.30,2 (1.07,4)
1 ½ mailia 6.39,4 (1.09,2)

Amerikkalaiset saivat juhlia myös omaa sankaria, kun kävelijä Willie Plant kukisti kuuluisan italialaisen Uno Frigeron. Ilmeisesti Nurmen ja Ritolan jatkuvat voitot alkoivat vähitellen olla puuduttavia, kun amerikkalaisista ei ollut mitään vastusta. Esimerkiksi toimittaja George Trevor luonnehti Nurmen kilpailemista monotoniseksi, kun aina syntyy ennätys! Niinpä amerikkalaiskävelijän voitto sai ison roolin uutisoinnissa.

Ennätyslaskuri
nro 14: 1 1/4 mailia 5.30,2
nro 15: 1 ½ mailia 6.39,4


tiistai 27. tammikuuta 2015

Paavo Nurmi voitti Millrose Gamesissa ennätysajalla

27.1.1925 Millrose Games Kilpailu nro 8, ennätys nro 13

Paavo Nurmi piti kaksi välipäivää kilpailuista hävittyään tasoitusjuoksun lauantaina 24.1. Gunnar Nilssonille. Tiistaina kilpailtiin Madison Square Gardenissa, samassa paikassa, mistä koko kilpailukiertue oli loppiaisena alkanut. Kyseessä oli kaksipäiväisten Millrose A.A. Games –kisojen ensimmäinen päivä.

Nyt ei annettu tasoituksia. Viivalle asettui koko amerikkalaisten parhaimmisto: Joie Ray, Jimmy Connolly, Lloyd Hahn ja Leo Larrivee. Oltiin Nurmen normaalin skaalan alapuolella, sillä matkana oli vain ¾ mailia. Nyt olisi kaikkien aikojen mahdollisuus juosta karkuun tavallisesi pidemmillä matkoilla viihtyneeltä suomalaiselta. Ray piti vauhtia, Hahn seurasi tuntumassa. Mutta niin siinä kävi, että Paavo Nurmi korjasi hedelmät ja voitti seitsemännen kerran kahdeksassa kilpailussa ja teki jo 13. uuden ennätyksen!

The Ogdensburg Republican Journal ei empinyt nostaa
Paavo Nurmen ennätystä urheilun pääuutiseksi. 
Paavo Nurmen aika ¾ maililla oli 3.03,8. Karikko ja Koski arvioivat kirjassa “Yksin aikaa vastaan”, että se olisi vastannut maililla aikaa 4.10. Siis kovempi aika kuin silloinen mailin maailmanennätys!

Pettynyt Ray jäi kymmenkunta jaardia, erinomaisesti (!!) juossut Connolly tuli maaliin kolmantena ja hänen jälkeensä Hahn ja Larrivee.

Nurmen ennätysjuoksun lisäksi Willie Ritola rikkoi ennätyksiä kolmella maililla kovalla ajalla 14.04. Väliaikoina syntyi ennätykset 2 1/4 maililla, 2 1/2 maililla ja 2 3/4 maililla. Tavallaan hankalatilanne toimittajille, kumpi suomalainen nostetaan otsikkoon? 

Seuraavan päivän Ogdensburg Republican Journal ei empinyt. Kaikki kolme otsikkoa käsittelivät Paavo Nurmea, samoin uutistoimisto AP:n toimittajan juttuunsa kirjoittama ingressi. 

Paavo Nurmi oli kiistaton ykkösuutinen, muu oli vain täytettä. Republican Journalin pääotsikossa Nurmi ei ollut enää kilpailukiertueella, vaan nyt puhuttiin jo "invaasiosta".


Ennätyslaskuri
nro 13: 3/4 mailia 3.03,8


lauantai 24. tammikuuta 2015

Paavo Nurmi hävisi tasoitusjuoksun

24.1. Kilpailu nro 7, ennätykset nro 11 ja 12

Paavo Nurmen 1925 Amerikan-kiertueen ensimmäinen tappio tuli lauantain 24.1. tasoitusjuoksussa Gunnar Nilssonille. Nurmi onnistui kuitenkin rikkomaan juoksussa kaksi maailmanennätystä: 1 1/8 maililla 5.00,8 ja 2000 jaardilla 5.04,4.

Springfield Missouri Republican lehdessä Paavo Nurmen tappio oli
urheilusivun pääotsikkona.
Nurmi juoksi ensimmäisen kerran Brooklynissa nopeana pidetyllä 13. Rykmentin Armory-hallin radalla. Kun loppuunmyydyn hallin ovet suljettiin, Sumner Avenuelle jäi vielä ihmisiä ovien ulkopuolelle. 11. kerran järjestetyissä Brooklyn Collegen kisoissa Nurmi oli tappiostaan huolimatta suurin sensaatio. 

Erikoinen ristiriita syntyi tappiosta. Onko tasoitusjuoksussa kärsitty tappio oikea tappio? Springield Missouri Republican lehdessä onnistutaan otsikoissa yhdistämään tappio, ennätykset ja jopa antamaan selitys tappiolle: Phantom Finn antoi ison tasoituksen (handicap) Nilssonille.

Nurmea vastaan juoksi kolme tuttua muskettisoturia, Ilmar Prim, Gunnar Nilsson ja August Fager. Fagerilla oli peräti 150 jaardin tasoitus. Tällä kertaa Nilsson hyödynsi 100 jaardin tasoituksensa ja tuli maaliin puoli askelta ennen Nurmea.

Ennätyslaskuri
nro 11: 1 1/8 mailia 5.00,8

nro 12: 2000 jaardia 5.04,4

perjantai 23. tammikuuta 2015

Paavo Nurmi valmistautui Brooklynin kisaan

Paavo Nurmen Amerikan-kiertueen 1925 yhteydessä on muutamien kilpailutietojen osalta epäselvyyttä. Yksi ongelmallinen päivä on 23.1.1925. Paavo Karikko ja Mauno Koski kertovat kahdessa kirjassaan vuosilta 1965 ja 1975, että Paavo juoksi silloin 2000 metriä ilman maailmanennätystä. Toisaalta Antero Raevuoren kirjassa (1997) kerrotaan, että Paavo olisi juossut silloin 2000 jaardia ajassa 5.04,4.

Olen lukenut tarkkaan amerikkalaisia sanomalehtiä ja tullut kuitenkin siihen tulokseen, että Paavolla ei ollut kilpailua 23. tammikuuta. Sellaisesta ei ole lehdissä mainintaa. Sen sijaan lehdet ennakoivat jo seuraavan päivän Brooklynin kilpailua. 

Paavo Nurmi kättelee vasen käsi taskussa Ogden Daily Eaglessa julkaistussa kuvassa ruotsalaista Axel Nordquistia, joka oli ilmeisesti New Yorkissa toiminut ruotsalainen toimittaja ja urheilumies. Nordquist on juuri antanut Nurmelle "hopeisen juomakupin", josta on hyvä juoda junamatkoilla. Eli jonkinlainen termospullo kenties?
Mistä tällainen virhe olisi voinut syntyä? Sen ajan tilastointi oli tietenkin melko epätarkkaa. Toisaalta edellämainituissa kirjoissa tilastot ovat perustuneet suomalaisissa lehdissä kerrottuihin uutisiin ja lehtileikkeisiin. Amerikasta tulleet tiedot ja uutiset olivat lyhyitä, epätarkkoja, ja vuorokaudet menivät toimituksissa helposti sekaisin.

Tätä haamutulosta ei löydy esimerkiksi ruotsalaisen toimittajan ja yleisurheilun tuntijan Axel Nordquistin keväällä 1925 kokoamista tilastoista. Luotan siihen, että Axel on ollut tässä kohtaa tarkka.

Nordquist seurasi Nurmen kilpailuja ja hän oli muun muassa tammikuun alussa läsnä ruotsalaisten liikemiesten järjestämällä vastaanotolla, jonka yhteydessä Paavo oli syönyt suurella ruokahalulla kaikkia tarjolla olleita ruokia. Kun myyttisten lehtitarinoiden mukaan Nurmi syö vain tummaa leipää ja kuivaa kalaa, niin ruotsalaisilla oli toisenlainen kokemusperäinen tieto. Itse asiassa Paavo oli maistanut myös ruotsalaista punssia!

Vastaanotto järjestettiin Gustav Wedinin ja hänen vaimonsa kotona. Oheisessa valokuvassa Axel Nordquist kättelee Paavo Nurmea. Kuvassa keskellä on ilmeisesti emäntä, rouva Wedin, ja arvelen isännän, Gustav Wedinin olevan seurueen pisin mies. Kuvassa näkyvät nuoret neidot ovat ilmeisesti Wedinien tyttäriä, ja mahdollisesti vasemmassa reunassa suoraan kameraan katsova nuorukainen olisi heidän poikansa. Taustalla näyttää olevan Ruotsin lippu, mutta pöytä oli katettu Paavo Nurmen kunniaksi sinivalkoiseksi.

Paavo Nurmi oli jo aikaisemminkin ollut korkean tason vastaanotolla. Wanamaker-tavaratalon johtajat olivat nimittäin tavanneet Paavon ilmeisesti jo joulukuussa. Siitä minulla ei ole nyt tarkkaa tietoa, oliko myös tavarataloketjun omistaja Rodman Wanamaker tuolloin paikalla. Veikkaanpa, että kyllä hänkin on halunnut maailman parhaan juoksijan kanssa aterioida.


torstai 22. tammikuuta 2015

Timo Mäkisen Monte Carlon voitosta 50 vuotta

Suomalaisen moottoriurheilun yksi suurimmista legendoista Timo Mäkinen, 76, valittiin Urheilugaalassa Suomen Urheilun Hall of Fame -galleriaan ensimmäisenä moottoriurheilijana.

Timo Mäkinen (oik.) ja Pertti Ukkola valittiin
Suomen Urheilun Hall of Fame -galleriaan Urheilugaalassa.
Kuva: Aapo Laiho / EMG
Huomenna alkaa Monte Carlon ralli, jonka Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaiskuljettana 50 vuotta sitten. Hän näytti tien, ja sen jälkeen sinne kärkeen on Monte Carlossa ajanut runsaasti suomalaiskuljettajia: Pauli Toivonen 1966, Rauno Aaltonen 1967, Ari Vatanen 1985, Henri Toivonen 1986, Tommi Mäkinen 1999–2002, Marcus Grönholm 2006 ja Mikko Hirvonen 2010.

Timo Mäkisen ajaessa 1960-luvulla kuljettajat kilpailivat vain yksittäisten rallien voitosta, kuljettajien maailmanmestaruudesta ajettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1979. Tämän vuoksi nämä yksittäiset voitot olivat ehkä isommassa roolissa kuin tänä päivänä, kun pisteitä lasketaan kokonaiskilpailua ajatellen.

Timo Mäkisen suuria hetkiä Monte Carlon valloituksen ohella olivat neljä voittoa Suurajoissa 1965–67 ja 1973. Pekka Keskitalo oli kartturina kolmessa peräkkäisessä Suurajojen voitossa ja Henry Liddon siinä neljännessä.

Urheilun historiaan Timo Mäkinen jää ajettuaan Ouninpohjan pikataipaleen lähes kokonaan uskomattomalla tavalla konepelti pystyssä vuonna 1967. Kannatti taistella, tuloksena oli kolmas peräkkäinen voitto Suurajoissa! Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen kertoo oheisella videolla lisää Timo Mäkisestä ja muun muassa tuosta Ouninpohjan pikataipaleesta.


Timo Mäkisen ohella Hall of Fame -galleriaan valittiin tällä kertaa painin olympiavoittaja, maailmanmestari ja Euroopan mestari Pertti Ukkola, 64, ja koripallon legendaarinen, jo edesmennyt, valmentaja Robert "Petteri" Petersen. Ukkolan ansiot olivat kunniakkaiden painiperinteiden jatkamisessa, kun taas Peterseniä voisi luonnehtia uuden lajin levittäjäksi ja innostajaksi. Hän oli koripallomaajoukkueen valmennusryhmässä muun muassa Helsingin 1952 ja Tokion 1964 olympiakisoissa.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Happy Birthday Jack Nicklaus 75!

Jack Nicklaus, The Golden Bear, täyttää tänään 75 vuotta. Hän on golfin kaikkien aikojen suurin legenda. 18 major-voittoa on saavutus, johon tuskin kukaan enää pystyy!

Yhdysvalloissa Nicklauksen juhlat saattavat näkyä aavistuksen näyttävämpinä kuin meillä täällä Suomessa. Mutta tunnelmaan pääsee esimerkiksi oheisesta Nicklaus: The Making ofa Champion -trailerista. 

Nicklaus on yksi viidestä pelaajasta, joka on voittanut kaikki neljä ammattilaisten major-turnausta. "Jackilla oli se jokin", todistaa Gary Player, yksi näistä Career Grand Slamin saavuttaneista tähdistä trailerilla:  "Jack had it!"

Tietysti Tiger Woods on hyvä, onhan hänellä on 14 majoria tilillään. Mutta vuodet vierivät. Neljä voittoa on näiden kahden jättiläisen ero. Nicklauksen voittotilasto on itse asiassa Woodsia parempi Mastersissa (6-4), US Openissa (4-3) ja PGA Championshipissä (5-4). Vain British Openissa Woodsilla on yhtä monta (3) voittoa kuin Nicklauksella.

Jack Nicklaus pelasi jo 20-vuotiaana amatöörinä toiseksi US Openissa. Hän piti päänsä kylmänä, jatkoi työntekoa, ja oli seuraavanakin vuonna hienosti jaetulla neljännellä tilalla, jälleen parhaana amatöörinä. Vuonna 1962 tuli sitten ensimmäinen täysosuma. Jälleen oltiin US Openissa, mutta tällä kertaa Jack kuittasi myös palkintoshekin.

Uransa viimeisen major-voiton Nicklaus saavutti 46-vuotiaana Mastersissa. Jos jatketaan vertailua Tiger Woodsiin, niin hän juhlii joulukuussa 40-vuotispäiviään. Näin se menee, jopa Tiger Woods vanhenee.

Jack Nicklauksen tarinaan istuu hienosti, että hänellä on eniten voittoja juuri Mastersissa, joka oli maailman kaikkien aikojen parhaan amatöörin Bobby Jonesin luoma kilpailu.


Suomalaisen golfkirjallisuuden ylittämätön ykkönen Lassi Tilander kertoo näissä Kultaisen Karhun, Golden Bear,  syntymäpäivätunnelmissa Golfpisteen blogissaan kolmesta hienosta tapaamisestaan Jack Nicklauksen kanssa. Kannattaa lukea!