Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tuore päivitys kertoo transatlanttisen Pax Americanan päättymisestä. Tilalle on tullut America First -ajattelu.
Tarve kesällä 2024 valmistuneen selonteon päivittämiseen on selvä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lähettänyt sotilaansa tänä vuonna Venezuelaan ja Iraniin. Lukuisia iskuja on tehty Somaliassa ja Syyriassa. Myös Panama ja Grönlanti on maalitettu.
A-studiossa keskusteltiin torstaina tuoreeltaan selonteon tekstistä, jota pidettiin hieman laimeana. Päivitetyssä versiossa kuitenkin mainitaan tilanteen muuttuneen Trumpin Grönlanti-puheiden seurauksena: ”…eikä läheisimmilläkään liittolaisilla ole välttämättä erityisasemaa, kuten on nähty Yhdysvaltojen Grönlantiin liittyvien vaatimusten osalta.”
Kyllä sen jokainen kansanedustaja siitä osaa lukea. Pienen maan päättäjien pitää olla aina varuillaan, oli kyse sitten venäläisestä tai amerikkalaisesta itseään messiaana pitävästä hallitsijasta.
Ydinaseet herättävät jälleen keskustelua. Vuonna 2024 julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todettiin, että Suomi ei liity ydinasekieltosopimukseen, sillä se on vastakkainen Naton ydinpelotteelle, joka on tärkeä osa Suomen turvallisuusratkaisua.
Päivitetyn selonteon tekstissä todetaan, että Suomi on täysimääräisesti sitoutunut Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Päivitetyssä versiossa sanotaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Ja edelleen todetaan, että Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa, eikä Suomesta siten tule ydinasevaltiota.
Venäjän johdon lausuntoja luonnehdittiin vuonna 2024 vastuuttomiksi liittyen ydinaseiden käytön mahdollisuuteen. Nyt kun vastuuttomuutta on esiintynyt myös Washingtonin puheissa, on vastuuttomuudesta puhuminen poistettu päivitetystä tekstistä.
Taisin mielessäni kummastella jo toissa vuonna, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ei otettu mukaan Ukrainan sodan spesiaalia, droonisodankäyntiä. Jotenkin tuntuisi, että tässä olisi ollut hyvä hetki paikata, varsinkin kun Suomenkin alueelle on tullut muutamia drooneja. Eksyneitä tai eksytettyjä, ei sillä väliä. Ne vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen, ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevien pitää varautua siihen, että meillä saatetaan nähdä jatkossakin tällaisia kutsumattomia vieraita. Minusta selonteon pitäisi valmistaa päättäjät tämänkaltaisiin tilanteisiin, mainitaanhan selonteossa Venäjän varjolaivastokin. Ja käsitykseni mukaan varjolaivasto ja pitkän matkan droonit liittyvät toisiinsa. Varjolaivastonsa avulla Venäjä on onnistunut keräämään vientituloja, joilla rahoitetaan sotataloutta.
Hämmentävintä on kuitenkin se, että kesällä 2024 tekoäly oli paljon enemmän esillä. Nyt päivitetyssä versiossa tekoäly mainitaan vain osana monenvälistä yhteistyötä: ”Monenvälisyyden merkitys korostuu myös vastattaessa uusiin kehityskulkuihin, kuten tekoälyn nopeaan kehitykseen, joka muokkaa toimintaympäristöä muuttamalla vallan, tiedon ja vaikuttamisen rakenteita.” Maininta on sinänsä kattava ja taitavasti laadittu. Mutta se ei riitä.
Iranin sota on hyvä esimerkki. Yhdysvallat käytti alkuvuonna Claude-tekoälyä suunnitellessaan täydellisesti onnistuneen iskun Venezuelaan. Kun presidentti Trumpilta kysyttiin, kuinka on mahdollista, että isku onnistui niin hyvin, ettei Yhdysvallat menettänyt yhtään miestä, Trump selitti kuin olisi suunnitellut itse koko iskun, että se toteutettiin 17 eri suunnasta heilutellen käsiään 17 eri suuntaan.
Totuus oli toinen. Iskun suunnittelussa käytettiin Anthropicin tekoälyä, Claudea. Sen jälkeen Trumpin esikunta halusi ostaa Anthropicin eteväksi osoittautuneen tekoälyn. Luin Time-lehdestä, että Anthropicin johto polki siinä vaiheessa jarrun pohjaan. Trump ja hänen käskyläisensä suuttuivat ja katkaisivat Anthropicin kanssa tekemänsä yhteistyön 27. helmikuuta. Seuraavana päivänä alkoi Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin. Se on ollut lähes yhtä epäonnistunut kuin hyökkäys Irakiin parikymmentä vuotta sitten. Heti ensimmäisenä päivänä voimakas amerikkalaisohjus tuhosi koulun. Joistakin lapsista ei jäänyt mitään jäljelle. Iranin johto on vaihdettu ja vanhan Ajatollahin tilalle on noussut kovemman linjan Ajatollah. Hormuzinsalmi, jonka kautta viidesosa maailman öljystä kulkee, on ollut tukossa pian kaksi kuukautta, ja jo sodan ensimmäisinä päivinä öljybarreliin hinta kipusi yli sataan dollariin.
Trump on julistanut jo lukuisia kertoja voittaneensa sodan ja tuhonneensa vastustajan ilmapuolustuksen, ilmavoimat ja merivoimat. Sitten hän on kiukutellut Nato-kumppaneilleen, kun nämä eivät ole osallistuneet hasardihyökkäykseen amerikkalaisjoukkojen rinnalla.
Selonteon päivitys saa minulta täydet pisteet sen osalta, että Suomen tavoite päästä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2029–2030 sanotaan edelleen selväsanaisesti. Tavoite ei ole helppo, mutta Suomi olisi erinomainen valinta niihin pöytiin.
