sunnuntai 10. huhtikuuta 2022

Suksissa Suomen turva

Lumisen talven ja lukuviikon päätteeksi on mukava nostaa esiin kolme kirjoittamaani teosta, joissa hiihto on vahvasti esillä. Kirjojen kannet näkyivät taustalla taannoisessa Tomi Lindblomin juontamassa Alfa TV:n ohjelmassa Pekingin talviolympiakisojen alla. Olin vieraana samassa ohjelmassa urheiluoikeuden professorin Antti Aineen kanssa keskustelemassa kansainvälisestä urheilusta ja siihen vaikuttavista jännitteistä.


Ruutukaappaus Tomi Lindblomin ohjelmasta
"Ulkopolitiikka polttopisteessä" (Alfa TV).

Omat hiihtokilometrini jäivät tänä talvena vähiin, mutta suksenjälkiä on tullut painopaperille sitäkin enemmän.

 

Juuso Walden

 

Kirjassa Juuso Walden, urheilumies ja viimeinen patruuna (Readme 2021) esittelen vuorineuvos Juuso Waldenin ylläpitämää Yhtyneiden Paperitehtaiden urheiluohjelmaa ja sen huipulle nostamia urheilijoita. Yhtiön suurin urheilusankari oli 1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen, joka saavutti ”Juuson tallissa” kolme olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta.

Yhtyneiden Paperitehtaiden urheiluohjelman ansiosta yhtiö keskitti hiihtäjät Jämsänkoskelle muun muassa sen vuoksi, että yhtiön pohjoisimmalla tehdaspaikkakunnalla oli totuttu lumisiin talviin.

Jämsänkosken Ilveksestä tuli Suomen ja luultavasti maailmankin paras hiihtoseura.

Juuson hyväksyntä oli myös Kaipolan hiihtokeskuksen rakentamisella 1960-luvun puolivälissä. Maailman parhaat mäkimiehet tulivat Kaipolan suurmäkeen hyppäämään, ja mäkimontussa oli yleisöä monituhantisesti.

Pidin maaliskuussa kolme esitelmää Juuso-kirjan pohjalta. Jämsänkoskella Taidetalo Pässinmäkeen ahtautui peräti 37 kuulijaa. Juuson tarina kiinnostaa.

 

Tahko Pihkala

 

Lauri ”Tahko” Pihkalalle hiihto oli sydämen asia. Urheilu oli hänelle väline Suomen itsenäisyyden hankkimiseksi, vahvistamiseksi ja puolustamiseksi. Hän kirjoitti Suojelukuntalaisen Lehdessä (nro 7, 1922) sata vuotta sitten: ”Talvessa maamme takeet, suksissa Suomen turva!”

Tahko oivalsi ensimmäisenä, että suomalainen maastohiihto pitää viedä järvien jäiltä ja tasamaalta mäkiseen maastoon, jos mielitään menestyä kansainvälisissä hiihtokilpailuissa ja etenkin Holmenkollenilla. Tahko sai aikaan Lahden Hiihtoseuran perustamisen vuonna 1922. Sen tärkein tehtävä oli toteuttaa Holmenkollenia vastaavat kilpailut. Salpausselän kisat järjestettiin ensimmäisen kerran 1923.

Kirjoittamani elämäkerta Lauri Pihkala – koko kansan Tahko (Docendo 2022) ilmestyy 20.4.2022. Luulen, että muun muassa Ukrainan sodan synnyttämä epävarmuus selittää sitä, että kirja on jo monessa kirjastossa ennakkovarauksessa. Ihmisiä kiinnostaa, mitä Tahko oikein ajatteli.

 

Pekka Kare

 

Varatuomari Pekka Kare tunnetaan painonnostomiehenä. Painonnostoliiton kunniapuheenjohtajana hän on edelleen painonnoston ja keppijumpan puolestapuhuja. 

Pekka on ollut myös intohimoinen hiihtäjä. Finlandia-hiihto kuului takavuosina hänen kalendaarisiin tapahtumiinsa. Lisäksi hän hiihti monet kerrat Vaskoolihiihdossa ja Kvarton yöhiihdossa sekä joitakin kertoja myös Keski-Euroopan suurissa maratonhiihdoissa.

Pekka Kareen tarina alkaa luovutetusta Karjalasta, sillä hän on kotoisin Perojoelta Viipurin maalaiskunnasta. Vaikka evakkotaipaleet vaikuttivat koulunkäyntiin hänestä tuli lopulta juristi ja varatuomari.

Pekan merkittävin tehtävä urheilussa oli Münchenin olympiajoukkueen ylijohtajana toimiminen 1972. Tuskin mikään ylittää kammottavuudessaan sitä tilannetta, kun johtaa suurta suomalaisjoukkuetta, ja herää puhelinsoittoon, että arabiterroristit ovat hyökänneet kisakylään. Kirja Pekka Kare, raudan ja runon mies muistelee ilmestyy 14.5.2022.

 

Loimaan hiihtohistoriallinen seminaari

Ja vielä lopuksi mainitsen Loimaan hiihtohistoriallisen seminaarin, jonka järjestimme Jouko Pukin ja Timo Siukosen kanssa Sarka-museossa 18.3.2022. Teimme seminaarin pohjalta julkaisun (pdf), joka ilmestyy näinä päivinä.

maanantai 14. maaliskuuta 2022

Yleisradion arkistossa

Olen kirjoittanut viime vuosina useita arkistojuttuja. Viimeksi kirjoitin Yleisradion arkistosta Tiedonhallinnan ja arkistoinnin erikoislehti Failiin. Lehden tämän vuoden ensimmäinen numero, jonka kanteen tuli aikanaan koko kansan rakastaman Teija Sopasen valokuva, on tällä hetkellä painossa.

Arkisto-sana viittaa paikkaan, missä paperiarkit ovat järjestyksessä. Sanan etymologia juontaa vanhasta kreikasta ja latinasta. Kreikassa sana on tarkoittanut hallitusta ja julkista hallintorakennusta, kaupungintaloa. Sanalla on ollut myös järjestykseen ja historiaan viittaavia merkityksiä. Verbi arkhein tarkoitti olla ensimmäinen. 

Paremman kuvan sanan merkityksestä saa sen antonyymin, vastakohdan, kautta. Järjestyksen vastakohta on anarkia.

 

Teija Sopanen (Faili 1/2022)

 

Arkistojen maailma on kiehtova. Voin sanoa tämän työskenneltyäni tietokirjailijana useissa erilaisissa arkistoissa tietoa etsien ja kirjoitettuani muiden kirjoitustöideni ohella useita arkistojuttuja Failiin arkistojen käyttäjän näkökulmasta.

Tässä on listaus niistä arkistoista, joista olen kirjoittanut. Sarja alkoi Orimattilan UKK-arkistosta, jonne Tampereelta löytyneet UKK:n kirjeet toimitettiin:

 

·      Kalle Kaiharin ja UKK:n kirjeet, Faili 1/2020

·      Urheiluarkisto, Faili 3/2020

·      Helsingin kaupunginarkisto, Faili 4/2020.

·      UPM:n arkiston Juuso Waldenin aineistot, Faili 1/2021

·      Meurmanien yksityisarkisto, Faili 2/2021

·      Yleisradion arkisto, Faili 1/2022

 

Yleisradion arkisto on monipuolinen liikkuvan kuvan, äänen ja kirjallisen aineiston tallentaja. Eikä sovi unohtaa Yleisradion arkiston mittavaa valokuvakokoelmaakaan. Failin juttua varten sain käyttööni valokuvia muun muassa sota-ajan ankeina aikoina filmitähdeksi nousseesta Helena Karasta ja keravalaisesta opettajasta Kauko Saarentauksesta, josta tuli yksi television alkuaikojen tunnetuimmista uutistenlukijoista. Ja lehden kanteen saatiin valokuva kaikkien aikojen kuuluttajasta Teija Sopasesta.

 

 

 

Lauri "Tahko" Pihkala oli innokas valokuvaaja.

 

Yleisradion arkistosta sain arvokasta apua kirjoittaessani huhtikuun puolen välin tienoilla ilmestyvän Lauri ”Tahko” Pihkalan elämäkerran. Hän oli radiourheilun pioneeri, joka luki ensimmäisen radioidun olympialähetyksen Amsterdamin olympiakisoista vuonna 1928.

Kun varhaisissa uutisfilmeissä haluttiin kertoa urheilusta, oli Tahko Pihkala ikoninen hahmo lukuisissa uutisvälähdyksissä näkyvissä. Mutta palaan hänen tarinaansa toisella kertaa.



JA LOPUKSI: Tämä poikkeuksellinen "arkistopäivä" sai hienoa jatkoa, kun illalla avasin sähköpostini. Suomen Kuvalehti oli julkaissut juttuni Kansallisarkiston tekoälyhankkeesta. En odottanut näin nopeaa toimintaa. Positiivinen yllätys!