Aamulenkki nro 313 Presidenttikirjoja

Lukeminen kannattaa aina. Ja jos soveltaa tasavallan presidentin kuntoilumottoa ”tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa”, niin uskallan väittää, että tunti lukemista antaa kaksi tuntia viisautta!

Valtion vierastalon eteisessä on Suomen valtion avainverkosto
 selvästi esillä: EU, Nato ja YK.

 

Minulla on mukava uutinen keravalaisen kirjallisuuden ystäville. Viime vuonna ensimmäisen kerran onnistuneesti järjestetyt Keravan kirjamessut saavat jatkoa syyskuussa (27.9.2025) teemalla ”Seuraavat 100 vuotta”. Viime vuonnahan juhlistimme kaupunginkirjastolla Keravan kaupungin 100-vuotisjuhlavuotta. Keravalaiset kirjailijat pääsevät jo varaamaan myyntipöytiä. Kannattaa toimia heti, sillä varausaika päättyy 30. toukokuuta.

 

Kanavan kirjapalkinto

 

Tämä ei liity Keravan kirjamessuihin, mutta muuten on mukava mainita, että osallistun tänä vuonna Kanavan kirjapalkinnon valintaan kolmihenkisen palkintoraadin jäsenenä. 10 000 euron palkinto annetaan tällä kertaa parhaalle henkilöhistoriaa käsittelevälle tietokirjalle. Raadin puheenjohtajana toimii Kanavan tuottaja Tuomo Lappalainen ja raatiin tuo syvää näkemyksellisyyttä Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe – ja minä tuon sitten toisenlaista näkemyksellisyyttä.

Parhaat teokset suodattuvat sitten lopullisen valinnan tekevälle Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtajalle Suvi-Anne Siimekselle.

Kirjapalkinnosta on tarkemmin tietoa Kanavan numerossa 3/2025.

Stubb teki peräti kahdeksan vuotta töitä ministerinä.
Parhaiten hän viihtyi ulkoministerin tehtävissä.

 

Lukuviikon vinkit

 

Kirjoitan parhaillaan kirjaa maailman kovakuntoisimmasta presidentistä Alexander Stubbista. Bonnierin ja WSOY:n leiriin kuuluva Readme-kustantamo julkaisee opuksen syksyllä, jos vaan saan pidettyä yllä tasaista kirjoitustahtia vielä pari kuukautta. Kirjassa on mielenkiintoista tietoa muun muassa presidentin verkostoista. Elämme jännittäviä aikoja.

Keräsin tähän loppuun Lukuviikon merkeissä muutaman presidenttikirjan sillä ajatuksella, että jokaiseen vinkkaamaani kirjaan liittyy myös vinkki kesälomamatkan kohteeksi. Näistä kirjoista olen lukenut muut lukuun ottamatta Riksföreståndaren-kirjaa. Sitä olen ehtinyt vasta paikoitellen silmäillä. Otin sen tähän mukaan lähinnä siitä syystä, että se on uusin Mannerheim-kirjani.

Samalla pääsen kertomaan, että Kaivopuistossa sijaitseva Mannerheim-museo on tämän kesän vielä remontissa, joten Turun liepeillä sijaitseva Mannerheimin synnyinkoti Louhisaari kerännee tänä kesänä poikkeuksellisen paljon Mannerheim-matkustajia.

Tässä siis kuusi vinkkiäni:

Lukuviikon kirjavinkki 1: Annastiina Löppönen, On onnellista omistaa koti. P.E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi (SKS 2024). Samalla vinkki numero 1 kesälomamatkan kohteeksi: Kotkaniemi, Luumäki.

Lukuviikon kirjavinkki 2: Kari Hokkanen, Kyösti Kallio 2, 1930–1940 (WSOY 1986). Ja vinkki numero 2 kesälomamatkan kohteeksi: Kyösti Kallion museo, Nivala.

Lukuviikon kirjavinkki 3: Esa Seppänen, Tamminiemi eilen ja tänään (Readme, 2022). Samalla vinkki numero 3 kesälomamatkan kohteeksi: Tamminiemi, Helsinki.

Lukuviikon kirjavinkki 4: Marjaliisa Hentilä – Seppo Hentilä: Oikeusvaltion etuvartiossa (Siltala 2024). Samalla vinkki numero 4 kesälomamatkan kohteeksi: Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo, Haapajärvi.

Lukuviikon kirjavinkki 5: Stig Jägerskiöld, Riksföreståndaren (Holger Schildts förlag, 1969). Ja samalla vinkki numero 5 kesälomamatkan kohteeksi: Marsalkka Mannerheimin syntymäkoti Louhisaari, Askainen.

Lukuviikon kirjavinkki 6: Kalle Virtapohja, Kekkonen urheilumiehenä (Docendo 2018). Samalla vinkki numero 6 kesälomamatkan kohteeksi: Urho Kekkosen lapsuuden koti Lepikon torppa, Pielavesi.

 

Aamulenkki nro 312 Martti Häikiö (1949–2025)

Aloin muistella eilen (pe 28.2.) Kalevalan päivänä ystävääni ja mentoriani Martti Häikiötä, joka siunataan tänään (1.3.2025) Johanneksen kirkossa. Sitten uutiset Yhdysvalloista veivät huomioni. Martti olisi ymmärtänyt ratkaisuni keskittyä Trumpin ja Zelenskyin nahinointiin Valkoisessa talossa, sillä hän vietti lukuvuoden 1984–1985 Arkansasin yliopistossa ja opetti siellä neljä kurssia: 20th Century Europe, World Politics, History of Soviet Foreign Policy ja Comparative European Politics.

Tämä teksti tulee nyt sitten aamukirjoituksena ennen kirkkoon lähtöä.

Jaakko Malmivuo ja Martti Häikiö Helsingin Rotarypuistossa 2023.

Muistelen tässä kirjoituksessa professorin arvonimen hyvillä ansioilla saanutta Martti Häikiötä omasta henkilökohtaisesta kokemuspiiristäni. Liikuimme akateemisissa piireissä. Martin väitöskirja Maaliskuusta maaliskuuhun. Suomi Englannin politiikassa 1939–1940 (1976) ohjasi häntä kansainvälisiin piireihin.

Kodin perinnön kautta Martti kasvoi Kansallisen Kokoomuksen piiriin ja toimi muun muassa Kansallisen Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtajana muutaman vuoden. Hänellä oli hyvät suhteet esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Ehkä on liikaa sanottu, mutta Martti kirjoitti ikään kuin kunniavelkana sodassa olleelle isälleen tämän elämäkerran Juuso Häikiön kolme elämää (2024). Se oli niin tunteellinen asia, että hän teki sen tietoisesti omakustanteena.  Hän ei ollut valmis tekemään kustannustoimittajien kanssa kompromisseja. Aloitin kirjan esittelyn viime vuonna Liikearkistoyhdistyksen Failissa: ”Professori Martti Häikiö on kirjoittanut isänsä hovioikeudenneuvos Juuso Häikiön (1917–2003) tarinan 527-sivuiseen paksuun järkäleeseen. Kirjan nimi Juuso Häikiön kolme elämää viittaa Martin isän toimintaan pioneeriupseerina, hovioikeustuomarina ja kansanedustajana.”

Yksi Martti Häikiön elämään suuresti vaikuttaneista lakimiehistä oli presidentti P. E. Svinhufvud, jonka nimeä kantavan muistosäätiön puheenjohtajana hän pyysi myös minut mukaan säätiön toimintaan. Yksi Martin laajan tuotannon merkkiteoksia oli vahva elämäkerta Suomen Leijona. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (2017).

 

P.E. Svinhufvudin Muistosäätiön hallitus eduskunnassa 2019.

Martti Häikiön esitelmä Kotkaniemessä 2022.

 

Martti Häikiö toimi Helsingin Rotaryklubin presidenttinä 2008–2009 vähän ennen kuin itse liityin klubiin. Vuonna 2017 hän osallistui Rotary Internationalin seuraavan presidentin (President-Elect) Ian Riseleyn vierailun järjestelyihin ja sai tunnustuksena PHF:n yhdellä timantilla.

Martilla oli ratkaiseva rooli siihen, että minut valittiin kirjoittamaan Helsingin Rotaryklubin historiaa eli kuvaamaan sitä, miten rotarytoiminta tuli Suomeen ja miten se on maamme ensimmäisessä ja suurimmassa klubissa kehittynyt. Martti oli loppuun saakka aktiivisena jäsenenä historiatoimikunnassa.

 

Arto Mäenmaa (vas.), kirjatyttö Leena Majander ja Martti Häikiö (2021).

 

Martti Häikiö jätti jäljen lukuisten teollisuus- ja energiahistorioiden kirjoittajana. Tässä sarjassa haluan mainita esimerkkinä kolmiosaisen Nokia Oyj:n historiateoksen (1865–2000), jonka kolmannen osan hän päätti sanoihin: ”Tämä teos on riippumattoman tutkijan kuvaus ja tulkinta Nokia Oyj:n historiasta. Voi olla, että monet nokialaiset ovat eri mieltä painotuksista ja  tulkinnoista, mutta sitähän historia parhaimmillaan on – tosiasioihin ja perusteltuihin argumentteihin nojaavaa keskustelua siitä, miksi kaikki kävi niin kuin kävi.”

Martti Häikiö oli monin tavoin kiinni yhteiskunnassa. Hänet muistetaan pitkään aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Sain häneltä monessa asiassa merkittävää tukea. Tuntuu hyvältä, että sain häneltä mukavan panoksen viime vuonna ilmestyneeseen kulttuurihistorialliseen Helsinkiläisen pieni kuntoiluopas -kirjaseen. Siinä on mukana Martin vinkit helsinkiläisille melojille.

P.S. Martti siunattiin 1.3. Johanneksen kirkossa ehkä jopa 400 ihmisen läsnäollessa. Savolaisen osakunnan kuoron esittämä Mozartin Requiem teki tilaisuudesta ikimuistoisen. Muistotilaisuudessa luettiin mm. tasavallan presidentti Alexander Stubbin, presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Petteri Orpon sekä eduskunnan varapuhemies Paula Risikon adressit. Risikko seurasi Martti Häikiötä P.E. Svinhufvudin Muistosäätiön puheenjohtajana.

Olen hienossa seurassa Jaakko Malmivuon ja Martti Häikiön kanssa muistelemassa rotarytoiminnan perustajan Paul Harrisin vierailua Helsingissä (2023).