19.2.2024

Aamulenkki nro 294 Pururatojen arvoitus

 

Zatopekin pururatajuttu lähtee kysymyksellä, johon juttu
 ei anna aivan lopullista vastausta.

Ranskankielisissä maissa ilmestyvä Zatopek-urheilulehti kirjoitti uusimmassa numerossaan pururadoista ”Les pistes finlandaises”. Olin oululaisen urheilutoimittaja Matti Hannuksen ja Valkeakosken kaupungin markkinointipäällikön Petri Ahosen kanssa asiantuntijaryhmässä, joka auttoi toimittaja Alain Coltieria jutun teossa. 

Zatopek on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tilattava urheilulehti, jonka toimitus on Brysselissä. Lehteä luetaan Belgian lisäksi Ranskassa ja Luxemburgissa. Lehden 25.000 kappaleen painos menee lukijoille käytännössä tilausten perusteella.

Alain Coltier on minun ikäinen urheilutoimittaja, joka juoksi jo 15-vuotiaana 1000 metriä aikaan 2.38. Hänellä on hienoja muistoja muun muassa yhteisistä lenkeistä Melbournen olympiakisojen (1956) maratonjuoksun olympiavoittajan Alain Mimounin kanssa. Alainille, niin kuin niin monelle junioritähdelle, tuli kuitenkin erilaisia vaivoja. Matkustaminen, valokuvaus ja punk tulivat sitten vähitellen juoksemisen tilalle, joten juniorivuosien lupaukset jäivät lunastamatta.

Minä juoksin samana kesänä, jolloin Alain tempaisi tilastojen kärkiaikansa, 800 metriä 2.14, joten en olisi pärjännyt Alainille millään tavalla. Paransin seuraavana vuonna aikani 2.04:ään Keravan keskusurheilukentällä järjestetyissä suurissa kilpailuissa, joissa annettiin viimeisiä näyttöjä Prahan EM-kisoihin. Muistan vieläkin, miltä tuntui olla samaan aikaan pukukopissa sen ajan suurimpien tähtien kuten Ismo Toukosen kanssa. Hän antoi hyvän näytön kunnostaan, ja juoksi Prahassa EM-pronssille 3.000 metrin esteissä. 

Nykyään asun saman kentän laidalla – tosin kenttä on siirretty pois ydinkeskustasta ja kesäisin tilalla on vilvoittava kahluuallas.

Pururatajuttu on yksi Zatopekin kansijutuista.


Alain Coltierin kirjoittamassa jutussa pururatojen innovaatio kohdentuu, ilman lopullista keksijän nimeä, Valkeakoskelle, siihen yhteistyöhön, jota viimeinen patruuna Juuso Walden ja Kurkijoelta evakkoina Valkeakoskelle siirtyneet karjalaiset ja heidän joukossaan erityisesti hiihtokuningas Veikko Hakulinen 1950-luvun alussa tekivät. Mutta lopullista vastausta ongelmaan ei löytynyt, joten jutun otsikkona on kysymys ”Kuka keksi pururadat?”

Minusta on yllättävää, että ranskalaisella kielialueella puhutaan "suomalaisista maastopoluista". Pitäisiköhän meidän ottaa kunnolla kiinni tästä innovaatiosta ennen kuin ruotsalaiset ilmoittavat, että kyse onkin ”ruotsalaisista poluista”?

Hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman hengessä voisi olla paikallaan selvittää pururatojen kunto, käyttöaste ja tarinat. Mahtaisiko opetus- ja kulttuuriministeriöllä olla kiinnostusta tällaiseen selvitystyöhön?


Zatopekin sisällysluettelossa pururatajuttu on
historiajuttuna alkaen sivulta 22.


 

Pariisin olympiakisojen 2024 lähestyessä voimme odottaa, että ranskalaisella kielialueella herää muutakin kiinnostusta suomalaisuutta kohtaan kuin pururadat, sillä Pariisin olympiakisat 1924 olivat Paavo Nurmen viiden olympiakultamitalin kisat. Tänä vuonna, jos koska, suomalaisuus on ”in” Pariisissa.

Miten se kiinnostus suomalaisuutta kohtaan voisi tulla esiin? Ainakin Alain Coltier on suuri Aki Kaurismäen elokuvien ystävä, joten siinä on ainakin yksi vinkki. Ja nyt kun meille on valittu ranskan kielen taitoinen tasavallan presidentti ensimmäisen kerran sitten Mannerheimin, ainakin minä seuraan mielenkiinnolla, mitä uutta länsirintamalta vuoden mittaan kuuluu.

 

16.12.2023

Aamulenkki nro 293 Presidenttitunnelmissa

Palaan eilisen juhlapäivän tunnelmiin. En ole aikaisemmin ollut vastaavassa kunniatehtävässä kuin laskiessani (15.12.2023) kunniaseppeleen presidentti P.E. Svinhufvudin muistosäätiön varapuheenjohtajana eduskuntatalon edessä sijaitsevan Svinhufvudin patsaan juurelle. Tukenani olivat säätiön asiamies Maritta Pohls ja säätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja Jussi Kivinen, joka toimi vuosituhannen vaihteessa Kouvolan hovioikeuden presidenttinä ja on viime vuosina tutkinut höyrylaivojen historiaa. Tänä päivänä ei helposti tule ajatelleeksi, miten merkittäviä liikennevälineitä ja työllistäjiä höyrylaivat olivat suomalaisessa yhteiskunnassa. Sisäjärvillä liikkui parhaimmillaan lähes tuhat höyrylaivaa!




 

Tämän juhlavan tilaisuuden jälkeen siirryimme Pikkuparlamenttiin käsittelemään vuosikokousasiat ja päivän huipennuksena oli kirjapalkinnon jakaminen. P.E. Svinhufvudin muistosäätiö aloitti kirjapalkinnon jakamisen 50 vuotta sitten, jolloin palkinnon sai Laila Hirvisaari (silloin Hietamies). Juhlavuoden merkeissä säätiön hallitus valitsi kirjapalkinnon saajaksi tohtori Jenni Haukion kirjastaan Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona (WSOY). Kirja dokumentoi sitä vapaaehtoistyöstä, jota tasavallan presidentin puoliso tekee Suomen ja meidän kaikkien suomalaisten hyväksi. Tilanne on vähintäänkin erikoinen, sillä presidentin puoliso ei saa työstään palkkaa tai korvauksia, eikä hänelle kerry siitä arvokkaasta työstä eläkettäkään.

 

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö on jo muutaman vuoden ajan kiinnittänyt huomiota presidenttien puolisoiden rooliin ja pyrkinyt osaltaan tekemään sitä näkyväksi. STT:n tiedote kirjapalkinnosta löytyy täältä.

 


 

Palkitsemisen jälkeen päivän ohjelmassa oli myös korkeatasoinen seminaari valtiopäivä- ja eduskuntatyön muutoksista. Saimme kuulla professori Henrik Meinanderia, professori Anu Lahtista ja Sitran asiantuntijaa tohtori Onni Pekosta. Alustusten jälkeen seurasi säätiön puheenjohtajan varapuhemies Paula Risikon johtama paneeli, jossa kansanedustajat Jouni Ovaska ja Elisa Gebhard sekä apulaispääsihteeri Timo Tuovinen kertoivat nykyhetken näkemyksiä eduskuntatyöstä ja sen kehittämisen tarpeista.

 

Minä jatkan presidenttitunnelmissa myös ensi vuonna. Viisiosainen luentosarjani ”Presidentit urheilijoina” käynnistyy tammikuussa Mäntsälän opistossa 9.1.2024 (luentopaikat Mäntsälän kunnantalon valtuustosali, Pornaisten kirjaston Pellavasali, Pukkilan hyvinvointikeskus Onnin Saima-Sali), Vantaan aikuisopistossa 15.1.2024 (Vantaan opistotalo, Tikkurila), Espoon työväenopisto Omniassa 16.1.2024 (Itätuulenpiha 1, Tapiola) ja Helsingin työväenopistossa 18.1.2024 (Helsinginkatu 26, Kallio). Nyt on oikea aika ilmoittautua luennoille!

 

Pidän talven ja kevään aikana samalla teemalla tiiviimpiä yksittäisluentoja myös mm. Jämsänkoskella ja Järvenpäässä. Keväällä pidän jälleen viisiosaisen luentosarjan Nurmijärven opistossa 19.3.2024 alkaen.

 

Myöhemmin keväällä kalenteriini on jo merkitty muun muassa  vierailu Rajamäen kirjastossa, Kekkosen lenkit Seurasaaressa ja Svinhufvudin kävely Kulosaaressa.

 

Olin jo visioinut näitä presidenttiluentoja siinä vaiheessa, kun hallitusohjelmaan kirjattiin Olympiakomitean lobbaama Suomi liikkeelle -ohjelma. Täysin arvaamatonta vetoapua sain elokuussa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti 75-vuotisjuhliensa yhteydessä kaikille suomalaisille liikkumishaasteensa. Sen jälkeen kaikkien presidenttien liikuntaharrastukset nousivat yllättävän suuren kiinnostuksen kohteeksi.

 

Olen erittäin kiitollinen Suomen tiedetoimittajille pienestä apurahasta, jonka turvin minulla on mahdollisuus suunnitella näiden presidenttiluentojen sisällöt.


Tässä postauksessa olevista valokuvista seppeleenlaskukuvat otti työelämäprofessori Sami Karhu ja palkitsemistilaisuuden valokuvat Compicin valokuvaaja Kimmo Brandt.




P.S. (Lisäys 18.12.2023) Jos haluat lukea lisää presidenttien liikuntaharrastuksista ja erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistön elokuisesta liikkumishaasteesta, suosittelen tänään ilmestyneestä Tiedetoimittaja-verkkolehdestä (4/2023) artikkeliani tästä samasta aihepiiristä.