Näillä nuoteilla The Open 2015 ratkeaa

The Open Championshipin kahdelle ratkaisukierrokselle jatkaa 80 pelaajaa, jotka ovat pelanneet pariin tai alle. Heillä kaikilla on mahdollisuus voittoon, sillä kisaa kahden kierroksen jälkeen johtava Dustin Johnson -10 ei ole millään tavalla karannut takaa-ajajiltaan. 

Tämän vuoden turnaus St Andrews´n Old Coursella on jo osoittautunut monin tavoin dramaattiseksi ja historialliseksi. Kahden ensimmäisen päivän aikana suurimman huomion keräsi viisinkertainen Open-voittaja Tom Watson, jonka ensimmäisestä mestaruudesta on kulunut 40 vuotta. Myöhään perjantai-illan hämärässä hän käveli viimeisen kerran viimeisellä väylällä sijaitsevan myyttisen sillan, Swilcan Bridgen, yli.

Suomalaisittain tämän vuoden Open Championshipin suurin mielenkiinto päättyi siinä vaiheessa, kun Mikko Ilosen pitkä eagle-putti pysähtyi lauantai-iltana vain 30–40 sentin päähän toisen kierroksen viimeisestä reiästä. Jos se olisi jatkanut matkaansa reikään, Ilonen olisi päässyt jatkoon. Birdie-lopetus oli nyt laiha lohtu. Ilonen näyttää nyt kuitenkin löytäneen uudelleen kateissa olleen jyvän, sillä toisena päivänä vain 19 pelaajaa pelasi häntä paremmin!

Toisen kierroksen peli oli sateen vuoksi keskeytyksissä 3,5 tuntia. Kierroksen loppuun pelaaminen siirtyi sen vuoksi lauantaille. Mutta lauantain peliaikataulua riepotteli myrskytuuli, jonka seurauksena kolmas kierros pelataan sunnuntaina ja ratkaiseva päätöskierros maanantaina.

The Openin puolivälissä on vielä mahdoton sanoa,
kenen nimi nousee tulostaululla ylimmäksi.

Tässä vaiheessa kukaan ei vielä osaa sanoa varmuudella, kenestä leivotaan Champion Golfer vuosimallia 2015. Sen vuoksi esittelen kymmenen erilaista voittovaihtoehtoa. Siitä voi kukin haravoida itselleen mieluisimman suosikin!

1. Dustin Johnson kestää paineet 

Dustin Johnson (-10) on tuskallisen tutussa tilanteessa. 31-vuotias DJ on kamppaillut neljä kertaa aikaisemmin viime senteille asti major-turnauksen voitosta. Painajaismaisia muistoja ovat jättäneet US Open 2010, US PGA Championship 2010, The Open 2011 ja viimeisimpänä tämän vuoden US Open, jossa hän suti viimeistä puttia kolme kertaa ja menetti voiton Jordan Spiethille. Pitkälyöntinen Johnson näyttää luoneen nahkansa uusiksi viimeisen vuoden aikana, vai onko se näköharhaa? Monet sympatisoivat tätä inhimillistä hahmoa jo sen vuoksi, että hänen appiukkonsa Wayne Gretzky pääsisi onnittelemaan vävypoikaansa major-voittajana.

2. Paul Lawrie nousee jälleen

Cutin läpäisi peräti kahdeksan pelaajaa, jotka ovat aiemminkin voittaneet The Openin. Vuoden 1999 voittaja Paul Lawrie (-8) lähtee heistä parhaista asemista jahtaamaan uutta kaiverrusta arvostettuun kiertopalkintoon Claret Jugiin. Hän nousi mestariksi vuonna 1999 viimeisenä päivänä peräti kymmenen lyönnin takaa-ajoasemasta. Lawrielle, 46, tuo voitto taisi tuoda aikamoiset paineet, sillä sen jälkeen hän ei ole kertaakaan sijoittunut 20 parhaan joukkoon Openissa.

3. Louis Oosthuizen tekee ”tigerwoodsit”

 Eteläafrikkalainen Loius Oosthuizen (-7) on vain kolmen lyönnin päässä DJ:stä. Hän on edellinen Open-voittaja St Andrews´sta vuodelta 2010, jolloin hän jätti Lee Westwoodin seitsemän lyönnin päähän. Tällä kertaa karsiutunut Tiger Woods on edellinen pelaaja, joka on voittanut kahdesti Old Coursella, vuosina 2000 ja 2005. 32-vuotias Oosthuizen jakoi tämän vuoden US Openissa kakkossijan Dustin Johnsonin kanssa.

4. Padraig Harrington tripla-voittajaksi

Irlantilainen Padraig Harrington kuuluu niiden harvalukuisten pelaajien joukkoon, jotka ovat voittaneet kaksi kertaa peräkkäin The Openin, vuosina 2007 ja 2008. Hän selvitti cutin vaivattomasti (-3), mutta kärjessä oleva DJ on jo seitsemän lyönnin päässä. Harrington vietti peräti kuusi vuotta vaihtelevaa rivipelaajan elämää kunnes hän alkuvuodesta voitti Honda Classicin ja nousi jälleen todelliseksi major-voiton tavoittelijaksi. Monet luulivat (ainakin minä), että Harrington, 43, on jo historiaa. Irlantilainen oli itse kuitenkin toista mieltä. Tässä voi olla kisan yllätysvoittaja, jos kolmannen tittelin voittajaa nyt yllättäjänä voi pitää! Myös Ernie Elsillä, 45, on kaksi Open-titteliä (2002, 2012), mutta häntä en laske tällä kertaa voittajasuosikiksi. Els pääsi cutista läpi viimeisten joukossa par-tuloksella aivan kuten vuoden 1998 mestari Mark O´Meara ja vuoden 2001 mestari David Duvalkin.

5. Jordan Spieth Ben Hoganin tahdissa 

Jordan Spieth (-5) on saanut alkukauden esityksillään amerikkalaiset vakuuttuneeksi siitä, että hän on tuleva suurpelaaja. 21-vuotiaalla nuorukaisella on tietysti jo nyt kiinnitys golfin historiaan kahdella peräkkäisellä major-voitollaan (Masters ja US Open). Vain yksi pelaaja, Ben Hogan, on voittanut niiden jatkoksi samana vuonna The Openin. Paineet näkyivät Spiethin otteissa jo US Openin viimeisellä kierroksella. Nyt hän on puolimatkassa viisi lyöntiä piikissä olevan DJ:n takana. Kumpi pelaaja, Spieth vai Johnson, ottaa tästä asetelmasta suuremmat paineet?

6. Sergei Garcian ensimmäinen

Sergei Garcia (-5) pelaa Jordan Spiethin parina kolmannen kierroksen. Se asetelma on kuin Ryder Cupista, missä espanjalainen on monesti esittänyt vahvoja otteita. Garcia voi tänään hilata itsensä Spiethin vanavedessä voittokamppailuun. Lähimpänä major-voittoa Garcia oli vuonna 2007, jolloin hän hävisi juuri Openin uusinnan Padraig Harringtonille.

7. Phil Mickelsonin paluu

Phil Mickelson sortui US Openissa paineiden alla. Häneltä puuttuu Career Grand Slamista vain US Open, mutta tälläkään kertaa sitä puuttuvaa lenkkiä ei 45-vuotiaalle Mickelsonille suotu. Hän voitti British Openin kaksi vuotta sitten Muirfieldissä, joten nyt hän saattaa paineettomassa tilassa kuroa kahdeksan lyönnin eron Dustin Johnsoniin umpeen ja nostaa pokaalin hyvityksenä US Openin pettymykselleen.

8. Australialaisten juhlat

Australialla on kaksi kovaa pelaajaa mukana tämän vuoden Openin kärkikahinoissa. Adam Scott voitti kaksi vuotta sitten Mastersin sijoituttuaan edellisvuoden Openissa toiseksi. Kolmessa viimeisessä British Openissa hänen sijoituksensa ovat vakuuttavasti 2., T3., ja T5, ja nyt tätä sarjaa voisi täydentää vaikka ykkösellä. Scott on samoissa asemissa kuin toinen australialainen Jason Day (-7), vain kolme lyöntiä kärjestä. Toistaiseksi Day, 27, on jäänyt vähän vanhemman Scottin, 35, varjoon. Mutta myös Dayllä on niin paljon hyviä sijoituksia arvoturnauksista, että jonain päivänä hänenkin uskoisi nostavan major-pokaalin suorille käsivarsille. Ehkä jo maanantaina?

9. Ruotsalaisten juhlat

Cutin läpäisi kaksi pohjoismaalaista pelaajaa, ja kuinka ollakaan molemmat ovat ruotsalaisia. David Lingmerth (-3) lähtee vähän paremmista asemista ratkaisukierroksille kuin Henrik Stenson (-1), mutta veikkaisin Stensonin rutiinin nostavan hänet lopputuloksissa hyvinkin korkealle. Tällä kertaa ruotsissa ei pidätetä henkeä ”ikuisesti” odotetun miesten major-voiton puolesta, mutta katsotaan nyt kisa loppuun. Stensonista ei koskaan tiedä.

10. Japani nousee kartalle

Hideki Matsuyama on väläytellyt taitojaan viime aikoina. Hän on vain neljän lyönnin päässä Dustin Johnsonista, mutta toisen kierroksen alku kertoi, millaista potentiaalia japanilaisessa on: hän nakutti neljälle ensimmäiselle reiälle peräkkäiset birdiet! Se oli kova suoritus, sillä hän kamppaili 72 lyönnin avauskierroksensa jälkeen jatkoon pääsystä. Toisena päivänä hänen kokonaistuloksensa 66 lyöntiä oli kierroksen parasta pelaamista, vain amerikkalainen Russell Henley pystyi samaan.

Näitä polkuja pitkin The Open Championshipiin

Mikko Ilonen, 35, pelaa torstaina alkavassa The Open Championshipissä, koska hän sijoittui Euroopan kiertueen Race to Dubai –sarjassa viime kaudella 30 parhaan joukkoon. Tämä oikeuttaa tämän vuoden Openissa 6. kategorian pelipaikkaan, ”exemptioniin”. 

Kaikkiaan erilaisia exemption-kategorioita on 40. Muun muassa kaikki vuoden 2014 Ryder Cupin pelaajat ovat mukana kategorialla 15.

Ilosen kanssa samalla kategorialla Old Coursella starttaavat torstaina esimerkiksi Ruotsin Jonas Blixt ja kovat englantilaiset Tommy Fleetwood ja Ross Fisher.

Ykköskategorian pelaajia The Openissa ovat vanhat mestarit, jotka ovat alle 60-vuotiaita. Mukana on peräti 18 vanhaa mestaria, mukaan lukien vuoden 2003 superyllättäjä Ben Curtis. Viime hetkellä mukaan päässyt amerikkalainen ei ollut koskaan aikaisemmin pelannut majoreissa, mutta purjehti heti The Openin voittoon.

Curtis, 38, osallistuu nyt kolmannen kerran St Andrews´ssa pelattavaan Openiin ja tavoittelee ensimmäistä cutin läpäisyä Old Coursella. Hän on siitä erikoisessa asemassa, että hän saa osallistua tähän turnaukseen vanhana mestarina vielä vuonna 2037.

Swilcan Bridge on yksi Old Coursen ikonisista symboleista,
ja yksi maailman kuvatuimmista silloista.

Yksi pelaaja tekee poikkeuksen tämän vuoden osanottajakaartissa tähän vanhojen mestareiden yläikärajaan. Tom Watson, 65, on mukana special exemptionin turvin. Hän osallistui ensimmäisen kerran The Openiin vuonna 1975 ja voitti heti. Tänä vuonna juhlistetaan Watsonin 40-vuotista Open-historiaa ja hänet ikuistetaan tunteikkaisiin jäähyväiskuviin legendaarisella Swilcan Bridgellä.

Tässä on sellainen numerosarja, joka hakee golfin historiassa vertaistaan: 1975, 1977, 1980, 1982 ja 1983. Ne ovat Tom Watsonin voittovuodet Openissa. Yhden putin päähän jäi, että tuo numerosarja olisi jatkunut vielä 2009 Tunberryssä. Silloin 59-vuotiaasta seniorista oli tulla kaikkien aikojen vanhin major-voittaja!

Tämä Turnberryn kakkossija avaa Tom Watsonille osanotto-oikeuden The Openiin 3. kategoriassa, jonka turvin vuosien 2009–2014 Open-turnauksissa kymmenen parhaan joukkoon sijoittuneet pääsevät mukaan.

Toinen kovan luokan seniori on kaksinkertainen Masters-voittaja Bernhard Langer, 57, joka saa osallistua The Openiin viime vuoden seniorien Open-voittajana. 1980-luvulla Langer oli parhaimmillaan kahdesti toisena The Open Championshipissa.

Mikko Ilonen pelaa torstain ja perjantain David Howellin ja Greg Chalmersin kanssa. Englantilainen David Howell pelaa 29. kategorian exemptionilla sijoituttuaan maaliskuussa Etelä-Afrikassa Joburg Openissa jaetulle toiselle sijalle. Myös Joburgin voittaja Andy Sullivan ja kakkossijaa Howellin kanssa jakanut Anthony Wall saivat tällä perusteella osallistumisoikeuden The Openiin.

40-vuotias Howell voitti kaksi vuotta sitten Alfred Dunhill Linksin Old Coursella ja pelaa tällä hetkellä ehkä uransa parasta golfia.

Australialainen Greg Chalmers sijoittui marraskuussa ensimmäisessä The Openin karsintaturnauksessa neljänneksi. Koska voittajalla Jordan Spiethillä oli jo Open-tiketti taskussa, Chalmers sai 27. kategorian exemptionin. Myöhemmin Chalmers voitti koko Australasian kiertueen Order of Meritin ja sai sen vuoksi myös 17. kategorian exemptionin.

Chalmers, 41, pelaa vasta kolmannen kerran Openissa. Hän läpäisi cutin molemmilla aiemmilla kerroilla, 1998 (57.) ja 2012 (T45.).

Entä kenellä osanottajista on eniten exemption-statuksia eli osanotto-oikeuksia tämän vuoden Openissa?

Saksan Martin Kaymerilla on seitsemän eri kategoriaa, joiden perusteella hän on mukana. Muun muassa 50 parhaan joukkoon sijoittuminen rankingissa (OWGR) ja 30 parhaan joukkoon sijoittuminen viime vuoden Race to Dubaissa ovat varmistaneet 30-vuotiaan Kaymerin osanoton.

The Openin historiasta voi lukea lisää keväällä ilmestyneestä kirjastani Golf – suuret turnaukset, suuret voittajat (Auditorium). 

Viikonloppu jupiterinpunaisen Mersun ratissa

Koeajoin viime viikonloppuna Mercedes Benz CL 220 CDI A Shooting Brake -auton. Jos vertaan sitä omaan vanhaan A-mallin Mersuuni, pitäisi CLA:sta puhua pikemminkin jahtina, ohjuksena tai lentokoneena: Ajomukavuus oli huippuluokkaa.

Kelpaa hymyillä jupiterinpunaisessa Mersussa.

Vaimo sai osallistua jonkun verran viikonlopun suunnitteluun, joten aloitimme Sara Hildénin taidemuseosta Tampereelta. Taas kerran Iina osui oikeaan, sillä Erwin Wurmin humoristisia teoksia oli hauska katsella.

Iina matkalla Sara Hildénin taidemuseoon.

Tampereella jupiterinpunaista Shooting Brake –menopeliä oli luonnollisesti esiteltävä isä-Harrille ja etenkin meidän suvun ”Rouva Mersulle” eli Ritva-tädille. Isä ihmetteli alhaista dieselkulutusta, joka oli luvatusti neljä litraa sadalla kilometrillä tavallisia teitä pääasiassa 80–100 km/h –nopeudella ajaessa. 

Harri ihmetteli alhaista kulutusta.

Muistan, kuinka isän kanssa aikanaan laskettiin kulutuksia kynällä ja paperilla. Nyt digimittarit näyttävät kulutuksen ja monet muut merkilliset tiedot, joita humanistin on aivan mahdoton ymmärtää.

Helppohan se kulutus on laskea, jos tankkaa aina 100 kilometrin välein. Silloin saa suoraan kulutuksen tankatusta määrästä. Aika harvoin huoltoasemat sijaitsevat kuitenkaan juuri 100 kilometrin välein. Niinpä matemaattinen kaava auttaa: tankattu määrä jaetaan trippimittarin kilometrimäärällä, joka kertoo sadat kilometrit. Jos olet ajanut 251 kilometriä, jaat litrat 2,51:llä.

Kulutuksen ja polttoaineiden hintojen seuraamiseen saa muuten apua www.tankkaus.com -sivustolta!

Ritva-täti on suvun todellinen Mersu-asiantuntija. Upilla ja Ritvalla oli aikojen alussa sellainenkin Mersu, jossa vaihdetanko oli ratin yhteydessä. Siitä on kyllä sen verran aikaa, että sen yksilön pitäisi varmaan olla jo museorekisterissä.

Ritva luottaa saksalaiseen laatuun.

Kyllikki päivitteli vaaleita istuimia.

Luulen, että Ritva ei ole muilla autoilla ajanutkaan kuin Mersuilla. Eli Ritvalle ei ollut mikään jättiyllätys, että Shooting Braken ”vaihdetanko” oli siellä ratin juuressa. Sieltä löytyvät automaatin kaikki seitsemän vaihdetta eteen ja pakki ilman sen suurempia murheita.

Tämän auton vaalea verhoilu sai anopin mietteliääksi. Kyllikkiä lähes hirvitti istua niin  valkoiselle penkille. Valkoisen vastinparina käytetty kankaalla verhoiltu musta sisäkatto korosti vielä istuinten valkoisuutta ja lisäsi arvokkuuden tuntua.

Autolla ajaminen on parhaimmillaan verrattavissa huvipuiston tuomaan riemuun.

Uudenkaupungin Bonk-museo on hauska paikka, jos sen oivaltaa.

Ajonautinnossa istuimet ovat tärkeässä roolissa. Nämä penkit eivät jättäneet mitään toivomisen varaa. Niissä löysi mukavan asennon niin pitkä kuin vähän pitkää lyhyempikin henkilö.

Hyvällä autolla ajaminen on aikuiselle aivan kuin huvipuistossa käynti lapselle. Kesäretki tulee halvaksi, kun auto tarjoaa niin paljon elämyksiä, ettei näillä kilometreillä paljon enempiä kaipaakaan.

Uudenkaupungin Bonk-museossa täytyi kuitenkin poiketa ihan sisällä niin tehtaassa, verstaassa kuin mausoleumissakin. Tiedättehän sen keksijätarinan miehestä, joka keksi kaikenlaisia mielikuvituksellisia tuotteita.

Alvar Gullichsen on ideoinut tämän hullunhauskan Bonk Busineksen. Kaikkein hauskinta vierailun aikana oli kuunnella sivusta ulkomaalaista pariskuntaa, joka ihmetteli Bonk-ideaa kysymällä useaan kertaan eri laitteiden toimivuutta.

Mielikuvituksellisen viikonloppureissun jälkeen palasin todellisuuteen, luovutin Shooting Braken ja hyppäsin vanhaan tuttuun A-mersuuni. Hyvä tälläkin on ajella. 

Golfkesän tunnelma tihentyy The Openin lähestyessä

Golfin kolmas major-turnaus The Open pelataan viikon kuluttua St Andrews´n Old Coursella. Mikko Ilonen pelaa jo seitsemännen kerran Openissa, mutta muita suomalaispelaajia tuossa maailman vanhimmassa golfturnauksessa ei ole vielä näkynyt. Tällä viikolla Edinburghin itäpuolella Gullanessa pelattavassa Aberdeen Asset Management Scottish Open –turnauksessa on jaossa vielä kolme paikkaa Openiin. Ne ovat siis myös Mikko Korhosen ulottuvilla.

R&A:n klubitalon ensimmäinen versio valmistui vuonna
1854 eli jo ennen ensimmäistä vuonna 1860 pelattua Openia.

Nyt, kun viime vuoden Open-voittaja Rory McIlroy joutui pakolliselle sairaslomalle telottuaan nilkkansa jalkapallossa, on Openin voitto tarjolla yllättäjillekin. Ehkä nyt on tilaa täydelliselle yllätysvoittajalle kuten vuonna 2003, jolloin Ben Curtis pääsi uransa ensimmäiseen major-turnaukseen sijoituttuaan pari viikkoa aikaisemmin 13.  sijalle Western Openissa.

Se vuoden 2003 voitto oli menossa Thomas Björnille, mutta hän joutui lyömään kriittisellä hetkellä kolme kertaa samasta bunkkerista 16. viheriön vieressä! Siinä hiekkaa vatuloidessaan tanskalainen päästi Curtisin ohi mestaruuteen.

Ben Curtis oli voittohetkellä maailmanlistalla sijalla 396. Vertailun vuoksi Mikko Ilonen on tällä hetkellä sijalla 95, ja Mikko Korhonen sijalla 377. Major-voitto on siis teoriassa täysin mahdollinen suomalaistenkin sijaluvuilta.

Voittajaveikkailuissa moni laittaa rastinsa kauden kaksi ensimmäistä majoria voittaneelle Jordan Spiethille. Suosittelen kuitenkin harkitsemaan kahteen kertaan tätä vaihtoehtoa! 

Ursula Wikström naisten British Openiin

Naisten kahden ensimmäisen major-turnauksen, ANA Inspirationin (voittaja Brittany Linccome) ja Women´s PGA Championshipin (voittaja Inbee Park) jälkeen tässä viikonvaihteessa pelataan kauden kolmas naisten major-turnaus, US Open. Suomalaispelaajia ei ole näissä majoreissa esiintynyt, mutta Ursula Wikström on heinä-elokuun vaihteessa Turnberryssä pelattavan naisten British Openin osanottajalistoilla.

Muillakin suomalaisilla on kovat halut päästä mukaan tuohon naisten huippukisaan. Ensi viikon esikarsintoihin osallistuvat Riikka Hakkarainen, Jenna Mäihäniemi ja Viivi Nuorti. (Katso peliryhmät täältä.)

Ratkaisevat karsinnat järjestetään Women´s British Open -viikon maanantaina (27.7.).  Minea Blomqvist-Kakko ja Noora Tamminen yrittävät päästä tästä raastavasta maanantaikarsinnasta torstaina (30.7.) alkavaan British Openiin. Esikarsinnan tulosten perusteella tähän maanantaikarsintaan voi siis nousta muitakin suomalaisia.

Amatöörien EM-joukkuekisoista ei tällä kertaa mitalia

Tämä viikko on ollut poikkeuksellisen merkityksellinen suomalaisille amatöörigolfareille, kun miehet, naiset, pojat ja tytöt pelaavat EM-joukkuekisoissa. Amatöörien arvokisoista on kolmena viime vuonna tuotu kotiin naisten joukkuemitali. Tänä vuonna EM-joukkuekisoissa palataan kuitenkin mitalittomaan aikaan, sillä Pickalassa poikien lyöntipeliosuudella Suomi jäi yhden vaivaisen lyönnin mitalipeleihin oikeuttaneesta kahdeksannesta sijasta.

Poikien EM-kisojen ratkaisuotteluita pelataan vielä perjantaina ja lauantaina Pickalassa. Järjestäjät olisivat varmasti mielissään, jos lajista kiinnostuneet lähtevät katsomaan Euroopan golfin tulevaisuuden nimiä. Poikien lyöntipeliosuudella paras suomalainen oli Ilari Saulo. Torstain reikäpeleissä myös Oliver Lindell ja Sami Välimäki pääsivät hyvään vauhtiin.

Naisilta ei tällä kertaa kovin moni odottanut mitaliputken jatkumista, sillä edellisvuosien mitalijoukkueiden avainpelaajat ovat siirtyneet ammattilaisiksi. Uudeksi vastuunkantajaksi on kasvanut Matilda Castrén, josta on tuoreessa Golflehdessä toimittaja Jari Jokisen tekemä iso haastattelu.

Gant Amateur Open

Aura Golfissa elokuun puolivälissä pelattava Gant Open on tänä vuonna golfin kotimainen pääkilpailu, Challenge Tourin osakilpailu. Sen esikisana järjestetään lauantaina (11.7.) amatööreille, siis aivan tavallisille klubipelaajille, Gant Amateur Open. Se pelataan kolmessa sarjassa. Alle 5,4 tasoituksen omaavat ”huiput” pelaavat lyöntipeliä omassa sarjassaan, 5,5–15,5 tasoituksen pelaajat pelaavat lyöntipeliä omassaan, ja 15,6–36,0 tasoituksen pelaajat pelaavat pistebogey-peliä omassa sarjassaan.

Vaikka nautinnollinen liikkuminen luonnon keskellä on osa golfin viehätyksestä, niin kilpailut tuovat kuitenkin lajin harrastamiseen omaa erilaista viehätystään.

Gant Amateur Openin järjestäminen on oiva keino markkinoida Turkua, Aura Golfia ja elokuista Gant Openia!

Ida Kaukinen kulkee voitosta voittoon

Helsingin Sanomien tulospörssissä oli pienillä kirjaimilla iso uutinen. Sarfvik Golfin Ida Kaukinen voitti Joroisissa reikäpelin Suomen mestaruuden. Parhaat onnittelut Idalle!

Äiti-Riitta (vas.) ja Ida Kaukinen Le Robiniessa 2013.

Reikäpeli on haastava pelimuoto, jossa katsotaan vastustajaa silmästä silmään. Se on raastavaa kaksinkamppailua, jossa mitataan henkistä kanttia.

Viime viikolla Ida voitti Aulangolla 21-vuotiaiden Suomen mestaruuden lyöntipelissä. Kaksi mestaruutta lyhyen ajan sisällä on todella hieno saavutus! Voin vain kuvitella sitä hienoa tunnetta, kun peli loksahtelee kohdalleen, ja tulosta alkaa syntyä: Draivi kulkee, ja putit uppoavat.

Tästä ei ole kuin vajaa kaksi vuotta, kun sain pelata Idan ja hänen äitinsä Riitan kanssa Italiassa Le Robinien golfkentällä. 

Seurueessamme oli nelisenkymmentä pelaajaa, mutta Idan määrätietoisuus erottui ja jäi jo silloin mieleen. 

Le Robinie on golfarille hyvä lomakohde

Le Robinie on kaikkien aikojen parhaan golfarin Jack Nicklauksen suunnittelema kenttä. Se  on vain vartin ajomatkan päässä Malpensan lentokentältä. Muodin mekkaan Milanoon

on puolen tunnin ajomatka, ja alueelta löytyy Le Robinien lisäksi muitakin hyviä golfkenttiä.

Lyhyen kävelymatkan päässä Le Robiniesta on suuri ostoskeskus. Jos ei välttämättä halua ajaa ruuhkaiseen Milanoon, voi tuliaiset ostaa kohtuuhinnoin ostoskeskuksestakin – ja käyttää säästyneen ajan golfaamiseen!