Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi-maaottelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi-maaottelu. Näytä kaikki tekstit

10.9.2015

Ruotsi pöllyttää paperimaaottelussa Suomen

Yleisurheilun Ruotsi-maaottelussa isäntämaa Ruotsi on suosikki niin miesten kuin naistenkin ottelussa. Jonkinlaista lohtua voidaan saada nuorten maaotteluista.

Ruotsi on voittanut kolme viimeistä miesten maaottelua. Katsotaanpa hieman, missä lajeissa maaottelut ratkeavat.

Miesten maaottelu menisi paperilla tilastotulosten perusteella 236–174. Miehille on tulossa nöyryyttävät 16–6-tappiot 100 metrillä, 400 metrillä, 1500 metrillä, 5000 metrillä ja kiekonheitossa. Molemmat viestit ovat menossa Ruotsille 5–2.

Suomen ainoa kolmoisvoitto näyttää tulevan keihäänheitossa. Tosin Ruotsin Kim Amb heitti Pekingin MM-kisoissa 11:nneksi. Kuten muistamme, Tero Pitkämäki oli kolmas, mutta Ari Mannio karsiutui loppukilpailusta, ja Teemu Wirkkala joutui loukkaantuneena antamaan MM-paikkansa Manniolle. Suomen kolmoisvoitto ei siis ole mitenkään kirkossa kuulutettu, sillä Ruotsin 25-vuotias Amb haluaa varmasti parantaa uransa parasta maaottelusijoitusta, kahden vuoden takaista 3. sijaa.

Suomi voi pikamatkoilla rimpuilla Ruotsin tahdissa, jos Samuli Samuelsson lyö 100 ja 200 metrillä kiilaa ruotsalaisrintamaan.

Kestävyysmatkoilla Ruotsi murskaa lopullisesti Suomen, jos keltapaidat lähtevät pitämään vauhtia. Tasoero ruotsalaisten hyväksi on valtava. 10 000 metrillä suomalaisten mahdollinen yllätyskortti on MM-maratoonari Henri Manninen. Jos hän on ehtinyt toipua hyvin MM-maratonista, hän voi onnistua jättämään parikin ruotsalaista taakseen.

Naisten maaottelusta tulee tasainen

Naisten maaottelussa Ruotsi on paperilla parempi 210–200. Tämä ero on kurottavissa kiinni, vaikka Ruotsi on paria viimeistä maaottelua hallinnutkin.

Ruotsi on saamassa kolmoisvoiton (pisteet 16–6) 1500 metrillä, korkeushypyssä, ja lisäksi molemmat viestit ovat menossa Ruotsille 5–2.

Suomelle on tulossa kolme kolmoisvoittoa: 100 metrin aidoissa, kolmiloikassa ja keihäänheitossa. Suomen yllätysmahdollisuus perustuu siihen, että nämä asetelmat säilyvät. Tosin Ruotsin Anna Wessman (58,34) voi vaikka voittaa keihään ja romuttaa siten Suomen toiveet maaotteluyllätyksestä.

Kansainvälisesti kovin laji naisten maaottelussa on seiväshyppy. Ruotsin Angelica Bengtsson (470) sijoittui MM-Pekingissä neljänneksi, Minna Nikkanen (460) oli kymmenes ja Ruotsin kakkoshyppääjä Michaela Meijer jäi loppukilpailussa ilman tulosta. Seipäässä maaottelu menee paperilla Ruotsille pistein 14–8. Tässä avainhyppääjiä ovat nyt Aino Siitonen (425) ja Elina Lampela (416). Heidän pitäisi venyä heikoimman ruotsalaisen Elienor Wernerin edelle. 

Ylöspäin suuntautuvissa hypyissä nousee poikkeuksellisen tärkeäksi myös aloituskorkeuden ylittäminen. Normaalisti ilman tulosta jäämisestä kärsii vain urheilija itse. Nyt tilanne on se, että koko maaottelun voitto voi olla yhdestä pisteestä kiinni!

Suomen voitto naisten maaottelussa on kiinni pitkälti siitäkin, miten viisi urakoitsijaa Hanna-Maari Latvala, Milja Thuresson, Nooralotta Neziri, Karin Storbacka, ja Camilla Richardsson onnistuvat.

Hanna-Maari Latvala on hyvässä syyskunnossa eikä olisi aivan mahdotonta, että hän venyy 100 ja 200 metrillä tuplavoittoon.  Milja Thuresson urakoi samat matkat, ja turkulainen taistelee myös lajivoitoista. 100 metrillä kolmas suomalainen on aituri Nooralotta Neziri, jolle on tilastoissa tarjolla jäännöspiste. Neziri on kova taistelija ja yhdenkin tilastoissa edellä olevan ruotsalaisen ohittaminen olisi iso voitto.

100 metrin aidoissa Nezirillä on kaksi vaihtoehtoa: hyvissä olosuhteissa hän yrittää varmasti Rion olympiarajan (13,00) alitusta. Jos tuuli on vastainen, hänen kannattaa keskittyä vain lajivoittoon.

Kirivahva Karin Storbacka voi lyödä kiilaa ruotsalaisrintamaan, jos emännät tyytyvät taktiikkajuoksuun. 1500 metrillä Ruotsin Abeba Aregawi (4.01,97) on tietenkin aivan omassa luokassaan, mutta kalkkiviivoille hänen ei kannata Storbackan kanssa ratkaisua jättää.

Suomen Camilla Richardsson kohtaa Ruotsin Charlotta Fougbergin 5000 metrillä ja 3000 metrin esteissä. Ruotsalaisella on ollut huono vuosi, mutta hän on varmasti hionut kuntoaan kotimaaottelua varten. Ihmettelen kovasti, että meidän estetähti Sandra Eriksson on mukana vain estejuoksussa. Hän voisi tuoda tärkeitä pisteitä myös ensimmäisenä päivänä lauantaina juostavalla 5000 metrillä.


Paperimaaottelun pisteet löytyvät täältä

P.S. Sandra Eriksson juokseekin perjantai-iltana Brysselissä Timanttiliigan finaalissa. Hänen olisi käytännössä mahdoton ehtiä lauantain 5000 metrille. Toivottavasti Sandra johdattaa suomalaiset sunnuntaina sitten kolmoisvoittoon esteissä!

Jo 90 vuotta ensimmäisestä Ruotsi-maaottelusta

Ennakkosuosikki Ruotsi aikoo ottaa kaiken ilon irti viikonlopun yleisurheilumaaottelussa Suomea vastaan. Kyseessä on juhlamaaottelu, sillä ensimmäisen kerran maat kohtasivat maaottelun merkeissä Eläintarhassa vuonna 1925.

Suomi voitti avausmaaottelun lukemin 99–85. Yksi maaottelun rivitaistelijoista oli urheilutoimittaja Harri Eljanko, jonka tapasin vuonna 2001 vain vähän ennen hänen kuolemaansa. Eljanko (silloin vielä Ekqvist) sijoittui 800 metrillä toiseksi Ruotsin Erik Bylehnin jälkeen ajalla 1.58,5. Seuraavassa maaottelussa Tukholmassa 1927 Bylehn vei jälleen voiton, Harri Larva oli toinen ja Eljanko jätettiin neljänneksi ajalla 1.58,9.

Ensimmäisessä maaottelussa syntyi yksi uusi Suomen ennätys, kun Ville Pörhölä työnsi kuulaa 14,87. Erik Åström päästeli 400 metriä ajassa 49,0 sivuten voimassa ollutta Suomen ennätystä. Ensimmäisen maaottelun paras tulos oli kuitenkin Paavo Nurmen 10 000 metrin voittoaika 30.40,2. 5000 metriä Nurmi tyytyi voittamaan ajalla 14.53,1.

Muista ensimmäisen maaottelun sankareista on mainittava myös kaksoisvoittaja Ville Tuulos, joka hallitsi niin pituutta (700) kuin kolmiloikkaa (15.00).

Ensimmäisissä maaotteluissa esiintyi urheilijana myös herra nimeltä Armas Wahlstedt, joka sijoittui korkeudessa kolmanneksi tuloksella 185. Seuraavassa maaottelussa Tukholmassa 1927 Wahlstedt paransi tulostaan viisi senttiä ja voitti maaottelun! Myöhemmin hän suomensi nimensä Valsteeksi, ja vaikutti vuosikaudet Suomen päävalmentajana. Tänä vuonna on ilmestynyt Hannu Pelttarin erinomainen kirja ”Valmentaja Valste”, johon yleisurheilusta kiinnostuneiden kannattaa tutustua!

Paavo Nurmi jäi pois 1927, Ruotsi voitti


Toinen maaottelu järjestettiin siis 1927 Tukholmassa. Paavo Nurmi jäi pois maaottelusta, ja Ruotsi otti murskavoiton. 

Kolmas maaottelu järjestettiin 1929, ja jälleen taisteltiin Eläintarhan legendaarisella kentällä. Suomi voitti niukasti kolmella pisteellä. Yksi maaottelun historiallinen piirre oli, että Yleisradio lähetti Sulo Kolkan radioselostuksen radioaalloilla: "Simeoni täällä, Eläintarhan päällä!" Ruotsin yleisradion selostajana oli toimittajalegenda Sven Jerring.

Ruotsi-otteluiden tunnekuohut riistäytyivät
jo kolmannessa, vuoden 1929 ottelussa.

Suhteisiin tuli säröjä jo 1929 


Tunteet kävivät kuumina 1929, ja maaottelun jälkeen tunnettu ruotsalaistoimittaja Torsten "Pekka" Tegnér jopa kyseenalaisti maaotteluiden jatkon. Sen jälkeen ruotsalaislehtien kirjoittelusta sydämistynyt Suomen Urheiluliiton (silloin vielä SVUL:n Urheilujaosto) puheenjohtaja Urho Kekkonen piti radioesitelmän, jossa hän totesi tulevaisuudesta, että Ruotsin kanssa on sovittu vuoden 1931 maaottelusta, mutta jatkossa Suomelle sopivampi maaotteluvastustaja voisi olla Ranska, Englanti, Unkari tai Saksa. 

Kun Kekkosen radiopuhetta referoitiin, maininta Saksasta jäi pois. Se antoi ruotsalaisille aiheen ilkkua, että suomalaiset haluaisivat käydä maaotteluita vain heikompiaan vastaan. Tämän johdosta Kekkosen oli vielä palattava samaan asiaan ja selvennettävä, että kyllä hän radiossa myös Saksan mainitsi! Valitettavasti tuon ajan tekniikka ei sallinut kaikkien ohjelmien tallentamista, joten Kekkosen radioesitelmää ei ole enää kuultavissa.

Monesti sanotaan virheellisesti, että ruotsalaisten urheilujohtajien aktiivisuus Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistamisessa oli syynä maaottelusuhteiden katkeamiseen 1930-luvulla, mutta Nurmi ei ollut osallisena maaotteluriidoissa, jotka välirikon oikeasti aiheuttivat!

Välirikko paheni vuoden 1929 maaottelun jälkeen lokakuussa, kun Urheilujaosto ei antanut suomalaisten kestävyysjuoksutähtien Martti Marttelinin ja Väinö Sipilän matkustaa Ruotsiin kilpailemaan eväten heidän kilpailulupansa. Taustalla oli suomalaisten tyytymättömyys siihen, että suomalaistähdet kävivät Ruotsissa kilpailemassa tuottaen ruotsalaisille kisajärjestäjille suuret pääsylipputulot, mutta ruotsalaisia oli paljon vaikeampi saada Suomeen kilpailemaan. 

Ruotsin yleisurheiluliiton puheenjohtaja Bo Ekelund kirjoittikin (15.11.1929) Kekkoselle sovinnollisesti pahoitellen ruotsalaislehtien kirjoittelua ja ehdottaen, että vuosittain sovittaisiin urheilijavaihdosta: suomalaisille urheilijoille Ruotsissa ja ruotsalaisille urheilijoille Suomessa yhtä monta kisastarttia.

Keskusteluyhteys Kekkosen ja Ekelundin välillä jatkui. Kekkonen (kirje 14.11.1930) kuitenkin peruutti (tai siirsi myöhempään ajankohtaan, mikä on käytännössä sama asia) tapaamisen Ekelundin kanssa vedoten kahteen seikkaan: Suomen urheilujärjestöjen uudelleenorganisointi (erikoisliittokysymys) oli pahasti kesken, ja toiseksi Lauri Pihkala oli matkustamassa Ruotsiin puhumaan Ekelundin kanssa samoista asioista: 1) ruotsalaisten kokemuksista suomalaisten urheilijoiden vierailuista, 2) urheilijavaihdon tulevaisuudesta, 3) Pihkalan esittämästä B-maaottelusta, ja 4) seuraavan vuoden 1931 maaottelusta.

Vaikeudet jatkuivat, sillä Ruotsin esittämä päivämäärä vuoden 1931 maaotteluun ei sopinut suomalaisille. Ekelund kirjoittikin vuoden 1931 alussa Kekkoselle, että mikäli ruotsalaisten esittämä ajankohta ei suomalaisille sovi, Ruotsin täytyy löytää joku toinen vastustaja.

Kekkonen kävi kesäkuussa Ruotsissa seuraamassa Ruotsi-Norja-maaottelua ja neuvottelemassa Ekelundin kanssa Suomen ja Ruotsin välisistä urheilusuhteista. UK kirjoitti keskusteluista muistion (17.6.1931) Urheilujaoston johtokunnalle, jossa hän muun muassa toteaa: ”Siitä tulin vakuutetuksi, että maaottelu on voitettava. Uudesta sopimuksesta puhuminen ennen maaottelua on tarpeetonta, sen ratkaisee stadionyleisön ja sanomalehtien käytös.”


Lopputuloksena oli, että Suomen voittoon päättyneen tunteita kuohuttaneen vuoden 1931 maaottelun jälkeen Kekkonen ilmoitti bankettipuheessaan maaottelusuhteiden katkaisemisesta Ruotsiin:

”Urheilullinen itsetunto ja kateus johtavat siihen, että maaotteluista tulee taisteluita, joihin kiinnitetään niin paljon työtä ja huolta, että jää kyseenalaiseksi, onko tällaisten maaottelujen olemassaolon tuottama hyöty oikeassa suhteessa uhrauksiin. Maaottelut muodostuvat niin kuluttaviksi, raskaiksi ja verisiksi, jos niin saa sanoa, että ne toisinaan tuntuvat liian tosilta ollakseen urheilua.”

”On tarpeetonta kysyä, kumpi tähän on syypää. Ensi sijassa olosuhteet, kansojen erilainen luonne jne. Mutta eräässä suhteessa meillä suomalaisilla on ollut syytä tänne lahden taakse kohdistettuun tyytymättömyyteen. Niin hullun rohkeata kuin onkin kohdistaa moitteita neljättä valtiomahtia vastaan, en voi olla lausumatta julki Suomessa yleistä käsitystä siitä, että täkäläinen urheilulehdistö koko verhoamattoman vihamielisellä asenteellaan Suomen ja suomalaisten urheilua kohtaan on mitä tuntuvimmin huonontanut maittemme urheilusuhteita. Me suomalaiset emme ole paljoon hyvään tottuneet, emmekä kenties sitä kestäkään, mutta me toivomme sittenkin hiukan parempaa kuin mitä usein olemme saaneet osaksemme.”

”Minusta tuntuu, että tämän tarkastelun jälkeen voidaan todeta, että maaottelun jatkaminen nykyisessä muodossaan ei käy päinsä. ”

Siinä se tuli sanottua. Kekkonen oli puhunut!

29.8.2014

Viimeinen maaottelu vuoden 1952 olympiastadionilla

Tässä viikonvaihteessa järjestettävä yleisurheilumaaottelu Ruotsia vastaan on poikkeuksellisen tunteellinen, koska nyt kohdataan Ruotsi viimeisen kerran samalla areenalla, jolla järjestettiin vuoden 1952 olympiakisat.

Olympiastadion menee ensi vuonna remonttiin ja on suljettuna 2016-2018. Uudistettu stadion avataan vasta vuonna 2019.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2016 ja 2018 Ruotsi-maaottelut järjestetään jossakin muualla kuin Helsingissä.

Nyt on historiallinen mahdollisuus siirtää maaottelu Turkuun, missä järjestelykoneisto ja olosuhteet ovat Timanttiliiga-haaveiden seurauksena valmiiksi kansainvälisellä tasolla.

Kesäkuussa yli 10 000 katsojaa täytti Paavo Nurmi Gamesissa Turun Urheilupuiston lehterit. Kevyellä lisärakentamisella takasuoralle ja takakaarteeseen pystyisi virittämään varovaisesti ajatellen 3000-4000 paikkaa lisää.

Tämä voisi sopia hyvin Turun strategiaan nostaa profiiliaan Paavo Nurmen kotikaupunkina, vaikka Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistaminen katkaisikin maaotteluvälit Suomen ja Ruotsin välillä moneksi vuodeksi. Ottamalla järjestelyvastuun maaottelusta Turku voisi symbolisesti osoittaa ruotsalaisille, että vanhoja ei enää muistella.

Luultavasti ainakin lauttayhtiöt pitäisivät ajatuksesta, että elo-syyskuun vaihteessa tuotaisiin laivalasteittain ruotsalaisia yleisurheilun ystäviä Turkuun. Edelleen vahvasta ruotsinkielisestä kulttuuristaan tunnetussa Åbossa ruotsalaiset kisaturistit viihtyisivät takuulla hyvin.

Turku olisi siinäkin mielessä luonteva valinta maaottelun isäntäkaupungiksi, että Aurajoen varrella järjestettiin erinomaiset Kalevan Kisat vain kolme vuotta sitten.

Ja edelleen, painavimpana kriteerinä voi pitää sitä, että turkulaisilla yleisurheilijoilla tuntuu olevan hyvä vaihe urallaan. Lapsuutensa seuraa Someron Esaa edelleen edustava Minna Nikkanen hyppäsi hienon Suomen ennätyksen 452 perjantaina Helsingin Narinkkatorilla Ruotsi-maaottelun avauslajissa seiväshypyssä. Runsaslukuisessa katsojajoukossa ennätyksen syntyä todisti muun muassa Suomen Urheiluliiton kunniapuheenjohtaja Jukka Uunila, joka oli kesäkuussa seuraamassa myös Paavo Nurmi Gamesia.

Turkulaisseurojen urheilijoita löytyy runsaasti muistakin maaottelulajeista. Esimerkiksi Turun Urheiluliittoa edustava Nooralotta Neziri on naisten muotilajiksi nousseen 100  metrin aitajuoksun kärkinimi Suomessa. 

Turulla ei siis ole varteenotettavaa haastajaa maaottelun isännyyttä ajatellen. Jaa, ehkä Pasilassa SUL:n toimistossa joku voisi Tampereen Ratinaakin harkita. 

Päätöksiä vuosien 2016 ja 2018 maaottelujen järjestämisestä ei ole vielä Suomen Urheiluliitossa tehty, mutta tärkeää olisi tehdä nämä päätökset mielellään tämän vuoden aikana.

Mutta nautitaan nyt ensin tämän vuoden maaottelusta. Paperilla Ruotsi voittaa miesten ottelun, mutta naisten ottelussa Suomi vaikuttaa vahvemmalta. Tähän suuntaan osoittaa jo naisten ensimmäinen laji seiväshyppy, jonka Suomi voitti pistein 12-10.

Lauantaina maaottelu alkaa poikkeukselliseen aikaan vasta klo 18.00. Sunnuntaina kilpailut alkavat klo 13.30 miesten seiväshypyllä.

Kisaa sävyttää ensimmäinen some-maaottelu, johon suomalaiset voivat osallistua tviittaamalla #hyväsuomi.