torstai 10. syyskuuta 2015

Jo 90 vuotta ensimmäisestä Ruotsi-maaottelusta

Ennakkosuosikki Ruotsi aikoo ottaa kaiken ilon irti viikonlopun yleisurheilumaaottelussa Suomea vastaan. Kyseessä on juhlamaaottelu, sillä ensimmäisen kerran maat kohtasivat maaottelun merkeissä Eläintarhassa vuonna 1925.

Suomi voitti avausmaaottelun lukemin 99–85. Yksi maaottelun rivitaistelijoista oli urheilutoimittaja Harri Eljanko, jonka tapasin vuonna 2001 vain vähän ennen hänen kuolemaansa. Eljanko (silloin vielä Ekqvist) sijoittui 800 metrillä toiseksi Ruotsin Erik Bylehnin jälkeen ajalla 1.58,5. Seuraavassa maaottelussa Tukholmassa 1927 Bylehn vei jälleen voiton, Harri Larva oli toinen ja Eljanko jätettiin neljänneksi ajalla 1.58,9.

Ensimmäisessä maaottelussa syntyi yksi uusi Suomen ennätys, kun Ville Pörhölä työnsi kuulaa 14,87. Erik Åström päästeli 400 metriä ajassa 49,0 sivuten voimassa ollutta Suomen ennätystä. Ensimmäisen maaottelun paras tulos oli kuitenkin Paavo Nurmen 10 000 metrin voittoaika 30.40,2. 5000 metriä Nurmi tyytyi voittamaan ajalla 14.53,1.

Muista ensimmäisen maaottelun sankareista on mainittava myös kaksoisvoittaja Ville Tuulos, joka hallitsi niin pituutta (700) kuin kolmiloikkaa (15.00).

Ensimmäisissä maaotteluissa esiintyi urheilijana myös herra nimeltä Armas Wahlstedt, joka sijoittui korkeudessa kolmanneksi tuloksella 185. Seuraavassa maaottelussa Tukholmassa 1927 Wahlstedt paransi tulostaan viisi senttiä ja voitti maaottelun! Myöhemmin hän suomensi nimensä Valsteeksi, ja vaikutti vuosikaudet Suomen päävalmentajana. Tänä vuonna on ilmestynyt Hannu Pelttarin erinomainen kirja ”Valmentaja Valste”, johon yleisurheilusta kiinnostuneiden kannattaa tutustua!

Paavo Nurmi jäi pois 1927, Ruotsi voitti


Toinen maaottelu järjestettiin siis 1927 Tukholmassa. Paavo Nurmi jäi pois maaottelusta, ja Ruotsi otti murskavoiton. 

Kolmas maaottelu järjestettiin 1929, ja jälleen taisteltiin Eläintarhan legendaarisella kentällä. Suomi voitti niukasti kolmella pisteellä. Yksi maaottelun historiallinen piirre oli, että Yleisradio lähetti Sulo Kolkan radioselostuksen radioaalloilla: "Simeoni täällä, Eläintarhan päällä!" Ruotsin yleisradion selostajana oli toimittajalegenda Sven Jerring.

Ruotsi-otteluiden tunnekuohut riistäytyivät
jo kolmannessa, vuoden 1929 ottelussa.

Suhteisiin tuli säröjä jo 1929 


Tunteet kävivät kuumina 1929, ja maaottelun jälkeen tunnettu ruotsalaistoimittaja Torsten "Pekka" Tegnér jopa kyseenalaisti maaotteluiden jatkon. Sen jälkeen ruotsalaislehtien kirjoittelusta sydämistynyt Suomen Urheiluliiton (silloin vielä SVUL:n Urheilujaosto) puheenjohtaja Urho Kekkonen piti radioesitelmän, jossa hän totesi tulevaisuudesta, että Ruotsin kanssa on sovittu vuoden 1931 maaottelusta, mutta jatkossa Suomelle sopivampi maaotteluvastustaja voisi olla Ranska, Englanti, Unkari tai Saksa. 

Kun Kekkosen radiopuhetta referoitiin, maininta Saksasta jäi pois. Se antoi ruotsalaisille aiheen ilkkua, että suomalaiset haluaisivat käydä maaotteluita vain heikompiaan vastaan. Tämän johdosta Kekkosen oli vielä palattava samaan asiaan ja selvennettävä, että kyllä hän radiossa myös Saksan mainitsi! Valitettavasti tuon ajan tekniikka ei sallinut kaikkien ohjelmien tallentamista, joten Kekkosen radioesitelmää ei ole enää kuultavissa.

Monesti sanotaan virheellisesti, että ruotsalaisten urheilujohtajien aktiivisuus Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistamisessa oli syynä maaottelusuhteiden katkeamiseen 1930-luvulla, mutta Nurmi ei ollut osallisena maaotteluriidoissa, jotka välirikon oikeasti aiheuttivat!

Välirikko paheni vuoden 1929 maaottelun jälkeen lokakuussa, kun Urheilujaosto ei antanut suomalaisten kestävyysjuoksutähtien Martti Marttelinin ja Väinö Sipilän matkustaa Ruotsiin kilpailemaan eväten heidän kilpailulupansa. Taustalla oli suomalaisten tyytymättömyys siihen, että suomalaistähdet kävivät Ruotsissa kilpailemassa tuottaen ruotsalaisille kisajärjestäjille suuret pääsylipputulot, mutta ruotsalaisia oli paljon vaikeampi saada Suomeen kilpailemaan. 

Ruotsin yleisurheiluliiton puheenjohtaja Bo Ekelund kirjoittikin (15.11.1929) Kekkoselle sovinnollisesti pahoitellen ruotsalaislehtien kirjoittelua ja ehdottaen, että vuosittain sovittaisiin urheilijavaihdosta: suomalaisille urheilijoille Ruotsissa ja ruotsalaisille urheilijoille Suomessa yhtä monta kisastarttia.

Keskusteluyhteys Kekkosen ja Ekelundin välillä jatkui. Kekkonen (kirje 14.11.1930) kuitenkin peruutti (tai siirsi myöhempään ajankohtaan, mikä on käytännössä sama asia) tapaamisen Ekelundin kanssa vedoten kahteen seikkaan: Suomen urheilujärjestöjen uudelleenorganisointi (erikoisliittokysymys) oli pahasti kesken, ja toiseksi Lauri Pihkala oli matkustamassa Ruotsiin puhumaan Ekelundin kanssa samoista asioista: 1) ruotsalaisten kokemuksista suomalaisten urheilijoiden vierailuista, 2) urheilijavaihdon tulevaisuudesta, 3) Pihkalan esittämästä B-maaottelusta, ja 4) seuraavan vuoden 1931 maaottelusta.

Vaikeudet jatkuivat, sillä Ruotsin esittämä päivämäärä vuoden 1931 maaotteluun ei sopinut suomalaisille. Ekelund kirjoittikin vuoden 1931 alussa Kekkoselle, että mikäli ruotsalaisten esittämä ajankohta ei suomalaisille sovi, Ruotsin täytyy löytää joku toinen vastustaja.

Kekkonen kävi kesäkuussa Ruotsissa seuraamassa Ruotsi-Norja-maaottelua ja neuvottelemassa Ekelundin kanssa Suomen ja Ruotsin välisistä urheilusuhteista. UK kirjoitti keskusteluista muistion (17.6.1931) Urheilujaoston johtokunnalle, jossa hän muun muassa toteaa: ”Siitä tulin vakuutetuksi, että maaottelu on voitettava. Uudesta sopimuksesta puhuminen ennen maaottelua on tarpeetonta, sen ratkaisee stadionyleisön ja sanomalehtien käytös.”


Lopputuloksena oli, että Suomen voittoon päättyneen tunteita kuohuttaneen vuoden 1931 maaottelun jälkeen Kekkonen ilmoitti bankettipuheessaan maaottelusuhteiden katkaisemisesta Ruotsiin:

”Urheilullinen itsetunto ja kateus johtavat siihen, että maaotteluista tulee taisteluita, joihin kiinnitetään niin paljon työtä ja huolta, että jää kyseenalaiseksi, onko tällaisten maaottelujen olemassaolon tuottama hyöty oikeassa suhteessa uhrauksiin. Maaottelut muodostuvat niin kuluttaviksi, raskaiksi ja verisiksi, jos niin saa sanoa, että ne toisinaan tuntuvat liian tosilta ollakseen urheilua.”

”On tarpeetonta kysyä, kumpi tähän on syypää. Ensi sijassa olosuhteet, kansojen erilainen luonne jne. Mutta eräässä suhteessa meillä suomalaisilla on ollut syytä tänne lahden taakse kohdistettuun tyytymättömyyteen. Niin hullun rohkeata kuin onkin kohdistaa moitteita neljättä valtiomahtia vastaan, en voi olla lausumatta julki Suomessa yleistä käsitystä siitä, että täkäläinen urheilulehdistö koko verhoamattoman vihamielisellä asenteellaan Suomen ja suomalaisten urheilua kohtaan on mitä tuntuvimmin huonontanut maittemme urheilusuhteita. Me suomalaiset emme ole paljoon hyvään tottuneet, emmekä kenties sitä kestäkään, mutta me toivomme sittenkin hiukan parempaa kuin mitä usein olemme saaneet osaksemme.”

”Minusta tuntuu, että tämän tarkastelun jälkeen voidaan todeta, että maaottelun jatkaminen nykyisessä muodossaan ei käy päinsä. ”

Siinä se tuli sanottua. Kekkonen oli puhunut!

Ei kommentteja: