Näytetään tekstit, joissa on tunniste The Open. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste The Open. Näytä kaikki tekstit

14.7.2016

Claret Jug on golfin arvostetuin ja ainakin vanhin arvopalkinto

British Open alkaa Royal Troonissa torstaina. Turnauksen perinteet alkavat vuodesta 1860. Alkuun pelattiin Mestarin vyöstä, Champion´s Beltistä, joka oli valmistettu marokkolaisesta nahasta, ja siinä oli hieno hopeinen solki. Young Tom Morris voitti vyön omakseen, joten turnaus jäi pelaamatta 1871, koska silloin ei ollut kiertopalkintoa, josta pelata. Vuonna 1872 kolme seuraa, Prestwick, Honourable Company of  Edininburgh Golfers ja The Royal & Ancient Golf Club maksoivat kukin 10 puntaa, ja tällä rahalla ostettiin alkuperäinen Claret Jug, hopeinen viinikannu, jonka virallinen nimi on The Golf Champion Trophy.

Alkuperäinen Claret Jug on vitriinissä oikealla. Sen vieressä
oleva isompi pytty on British Amateurin pokaali.
Claret Jug ojennettiin ensimmäisen kerran vuoden 1873 voittajalle Tom Kiddille. Kannuun kaiverrettiin kuitenkin myös edellisvuoden ykkösen Young Tom Morrisin nimi.

Alkuperäinen Claret Jug asetettiin vuonna 1928 vitriiniin The Royal and Ancient Golf Clubille. Siitä on tehty kolme virallista kopiota, joista yksi on St. Andrews´n golfmuseolla, ja kaksi on varsinaisesti käytössä. Bunkered-lehti kertoo, että mestarit ovat lisäksi ostaneet henkilökohtaisia kopioita kannusta.

Kannattaa muistaa, että British Openissa, kuten kaikissa miesten pääkiertueen lyöntipeliturnauksissa, pelataan neljä kierrosta. Ensimmäisen päivän jälkeen pelaajat ovat ottaneet vasta alkukiihdytyksen. Pohjoisirlantilainen Fred Daly pystyi voittamaan vuoden 1947 Openin, vaikka pelasi yhden kierroksen 78 lyönnillä.

Toisaalta, tilastot kertovat, että Troonissa pelatuissa Open-turnauksissa alhaisimman kierroksen 64 lyöntiä pelasi Greg Norman vuonna 1989, ja Tiger Woods vuonna 2004. Siinä on tavoitetta jokaiselle päivälle ihan jokaiselle pelaajalle.

Tämän kauden kahdessa ensimmäisessä major-turnauksessa on nähty ensikertalainen major-voittaja: Danny Willett Mastersissa ja Dustin Johnson US Openissa. Sama tahti voi hyvinkin jatkua Royal Troonissa. Kannattaa muistaa, että Darren Clarke starttasi 19 kertaa Openissa ennen kuin voitti vuonna 2001. Eli tasaisesta joukosta voi nousta kuka hyvänsä kärkeen, siinä golfin viehätys osittain piileekin.

Tällä kertaa pelataan ilman suomalaisia, vaikka Mikko Ilosen kaksi viimeistä Euroopan kiertueen turnausta olivatkin lähellä nostaa hänet mukaan tähän vanhimpaan golfin arvoturnaukseen.

Naisten British Openissa, joka pelataan parin viikon päästä Woburnin golfklubilla, on kuitenkin mukana tasaisesti kehittynyt Noora Tamminen. Hän pääsee nyt pelaamaan ensimmäisen major-turnauksensa.

19.7.2015

Näillä nuoteilla The Open 2015 ratkeaa

The Open Championshipin kahdelle ratkaisukierrokselle jatkaa 80 pelaajaa, jotka ovat pelanneet pariin tai alle. Heillä kaikilla on mahdollisuus voittoon, sillä kisaa kahden kierroksen jälkeen johtava Dustin Johnson -10 ei ole millään tavalla karannut takaa-ajajiltaan. 

Tämän vuoden turnaus St Andrews´n Old Coursella on jo osoittautunut monin tavoin dramaattiseksi ja historialliseksi. Kahden ensimmäisen päivän aikana suurimman huomion keräsi viisinkertainen Open-voittaja Tom Watson, jonka ensimmäisestä mestaruudesta on kulunut 40 vuotta. Myöhään perjantai-illan hämärässä hän käveli viimeisen kerran viimeisellä väylällä sijaitsevan myyttisen sillan, Swilcan Bridgen, yli.

Suomalaisittain tämän vuoden Open Championshipin suurin mielenkiinto päättyi siinä vaiheessa, kun Mikko Ilosen pitkä eagle-putti pysähtyi lauantai-iltana vain 30–40 sentin päähän toisen kierroksen viimeisestä reiästä. Jos se olisi jatkanut matkaansa reikään, Ilonen olisi päässyt jatkoon. Birdie-lopetus oli nyt laiha lohtu. Ilonen näyttää nyt kuitenkin löytäneen uudelleen kateissa olleen jyvän, sillä toisena päivänä vain 19 pelaajaa pelasi häntä paremmin!

Toisen kierroksen peli oli sateen vuoksi keskeytyksissä 3,5 tuntia. Kierroksen loppuun pelaaminen siirtyi sen vuoksi lauantaille. Mutta lauantain peliaikataulua riepotteli myrskytuuli, jonka seurauksena kolmas kierros pelataan sunnuntaina ja ratkaiseva päätöskierros maanantaina.

The Openin puolivälissä on vielä mahdoton sanoa,
kenen nimi nousee tulostaululla ylimmäksi.
Tässä vaiheessa kukaan ei vielä osaa sanoa varmuudella, kenestä leivotaan Champion Golfer vuosimallia 2015. Sen vuoksi esittelen kymmenen erilaista voittovaihtoehtoa. Siitä voi kukin haravoida itselleen mieluisimman suosikin!

1. Dustin Johnson kestää paineet 

Dustin Johnson (-10) on tuskallisen tutussa tilanteessa. 31-vuotias DJ on kamppaillut neljä kertaa aikaisemmin viime senteille asti major-turnauksen voitosta. Painajaismaisia muistoja ovat jättäneet US Open 2010, US PGA Championship 2010, The Open 2011 ja viimeisimpänä tämän vuoden US Open, jossa hän suti viimeistä puttia kolme kertaa ja menetti voiton Jordan Spiethille. Pitkälyöntinen Johnson näyttää luoneen nahkansa uusiksi viimeisen vuoden aikana, vai onko se näköharhaa? Monet sympatisoivat tätä inhimillistä hahmoa jo sen vuoksi, että hänen appiukkonsa Wayne Gretzky pääsisi onnittelemaan vävypoikaansa major-voittajana.

2. Paul Lawrie nousee jälleen

Cutin läpäisi peräti kahdeksan pelaajaa, jotka ovat aiemminkin voittaneet The Openin. Vuoden 1999 voittaja Paul Lawrie (-8) lähtee heistä parhaista asemista jahtaamaan uutta kaiverrusta arvostettuun kiertopalkintoon Claret Jugiin. Hän nousi mestariksi vuonna 1999 viimeisenä päivänä peräti kymmenen lyönnin takaa-ajoasemasta. Lawrielle, 46, tuo voitto taisi tuoda aikamoiset paineet, sillä sen jälkeen hän ei ole kertaakaan sijoittunut 20 parhaan joukkoon Openissa.

3. Louis Oosthuizen tekee ”tigerwoodsit”

 Eteläafrikkalainen Loius Oosthuizen (-7) on vain kolmen lyönnin päässä DJ:stä. Hän on edellinen Open-voittaja St Andrews´sta vuodelta 2010, jolloin hän jätti Lee Westwoodin seitsemän lyönnin päähän. Tällä kertaa karsiutunut Tiger Woods on edellinen pelaaja, joka on voittanut kahdesti Old Coursella, vuosina 2000 ja 2005. 32-vuotias Oosthuizen jakoi tämän vuoden US Openissa kakkossijan Dustin Johnsonin kanssa.

4. Padraig Harrington tripla-voittajaksi

Irlantilainen Padraig Harrington kuuluu niiden harvalukuisten pelaajien joukkoon, jotka ovat voittaneet kaksi kertaa peräkkäin The Openin, vuosina 2007 ja 2008. Hän selvitti cutin vaivattomasti (-3), mutta kärjessä oleva DJ on jo seitsemän lyönnin päässä. Harrington vietti peräti kuusi vuotta vaihtelevaa rivipelaajan elämää kunnes hän alkuvuodesta voitti Honda Classicin ja nousi jälleen todelliseksi major-voiton tavoittelijaksi. Monet luulivat (ainakin minä), että Harrington, 43, on jo historiaa. Irlantilainen oli itse kuitenkin toista mieltä. Tässä voi olla kisan yllätysvoittaja, jos kolmannen tittelin voittajaa nyt yllättäjänä voi pitää! Myös Ernie Elsillä, 45, on kaksi Open-titteliä (2002, 2012), mutta häntä en laske tällä kertaa voittajasuosikiksi. Els pääsi cutista läpi viimeisten joukossa par-tuloksella aivan kuten vuoden 1998 mestari Mark O´Meara ja vuoden 2001 mestari David Duvalkin.

5. Jordan Spieth Ben Hoganin tahdissa 

Jordan Spieth (-5) on saanut alkukauden esityksillään amerikkalaiset vakuuttuneeksi siitä, että hän on tuleva suurpelaaja. 21-vuotiaalla nuorukaisella on tietysti jo nyt kiinnitys golfin historiaan kahdella peräkkäisellä major-voitollaan (Masters ja US Open). Vain yksi pelaaja, Ben Hogan, on voittanut niiden jatkoksi samana vuonna The Openin. Paineet näkyivät Spiethin otteissa jo US Openin viimeisellä kierroksella. Nyt hän on puolimatkassa viisi lyöntiä piikissä olevan DJ:n takana. Kumpi pelaaja, Spieth vai Johnson, ottaa tästä asetelmasta suuremmat paineet?

6. Sergei Garcian ensimmäinen

Sergei Garcia (-5) pelaa Jordan Spiethin parina kolmannen kierroksen. Se asetelma on kuin Ryder Cupista, missä espanjalainen on monesti esittänyt vahvoja otteita. Garcia voi tänään hilata itsensä Spiethin vanavedessä voittokamppailuun. Lähimpänä major-voittoa Garcia oli vuonna 2007, jolloin hän hävisi juuri Openin uusinnan Padraig Harringtonille.

7. Phil Mickelsonin paluu

Phil Mickelson sortui US Openissa paineiden alla. Häneltä puuttuu Career Grand Slamista vain US Open, mutta tälläkään kertaa sitä puuttuvaa lenkkiä ei 45-vuotiaalle Mickelsonille suotu. Hän voitti British Openin kaksi vuotta sitten Muirfieldissä, joten nyt hän saattaa paineettomassa tilassa kuroa kahdeksan lyönnin eron Dustin Johnsoniin umpeen ja nostaa pokaalin hyvityksenä US Openin pettymykselleen.

8. Australialaisten juhlat

Australialla on kaksi kovaa pelaajaa mukana tämän vuoden Openin kärkikahinoissa. Adam Scott voitti kaksi vuotta sitten Mastersin sijoituttuaan edellisvuoden Openissa toiseksi. Kolmessa viimeisessä British Openissa hänen sijoituksensa ovat vakuuttavasti 2., T3., ja T5, ja nyt tätä sarjaa voisi täydentää vaikka ykkösellä. Scott on samoissa asemissa kuin toinen australialainen Jason Day (-7), vain kolme lyöntiä kärjestä. Toistaiseksi Day, 27, on jäänyt vähän vanhemman Scottin, 35, varjoon. Mutta myös Dayllä on niin paljon hyviä sijoituksia arvoturnauksista, että jonain päivänä hänenkin uskoisi nostavan major-pokaalin suorille käsivarsille. Ehkä jo maanantaina?

9. Ruotsalaisten juhlat

Cutin läpäisi kaksi pohjoismaalaista pelaajaa, ja kuinka ollakaan molemmat ovat ruotsalaisia. David Lingmerth (-3) lähtee vähän paremmista asemista ratkaisukierroksille kuin Henrik Stenson (-1), mutta veikkaisin Stensonin rutiinin nostavan hänet lopputuloksissa hyvinkin korkealle. Tällä kertaa ruotsissa ei pidätetä henkeä ”ikuisesti” odotetun miesten major-voiton puolesta, mutta katsotaan nyt kisa loppuun. Stensonista ei koskaan tiedä.

10. Japani nousee kartalle

Hideki Matsuyama on väläytellyt taitojaan viime aikoina. Hän on vain neljän lyönnin päässä Dustin Johnsonista, mutta toisen kierroksen alku kertoi, millaista potentiaalia japanilaisessa on: hän nakutti neljälle ensimmäiselle reiälle peräkkäiset birdiet! Se oli kova suoritus, sillä hän kamppaili 72 lyönnin avauskierroksensa jälkeen jatkoon pääsystä. Toisena päivänä hänen kokonaistuloksensa 66 lyöntiä oli kierroksen parasta pelaamista, vain amerikkalainen Russell Henley pystyi samaan.

6.6.2015

Mikko Ilonen hakee uutta terävyyttä

Suomalaisessa golfissa on harvinainen tilanne, kun Roope Kakko jatkaa Nordea Mastersissa viikonloppuna, mutta jotenkin alavireinen Mikko Ilonen karsiutui.

Mikko Ilonen tviittasi, että seuraava kilpailu on vasta Ranskan avoimet heinäkuun alussa. Hänellä on kolme kisaa Euroopassa, ja sitten kaksi kovaa kisaa Yhdysvalloissa:


  • 2.-5.7. Alstom Open de France, Le Golf National, Pariisi
  • 9.-12.7. Aberdeen Asset Management Scottish Open, Gullane GC, Gullane, East Lothian, Skotlanti
  • 16.-19.7. The Open Championship, Old Course, St Andrews, Skotlanti
  • 6.-9.8. WGC Bridgestone Invitational, Firestone CC, Akron, Ohio, USA
  • 13.-16.8. US PGA Championship, Whistling Straits, Kohler, Wisconsin, USA




Ranskan avoimet tarjoavat mahdollisuuden tuntuman hakemiseen kuukauden kilpailutauon jälkeen. Sen jälkeen tulee kaksi turnausta Skotlannissa. Skotlannin avoimet pelataan Edinburghin itäpuolella Gullanessa, ja seuraavalla viikolla on tämän vuoden odotetuin golfkisa The Open St Andrews´n Old Coursella.

Sen jälkeen Mikko lentää Yhdysvaltoihin suurten järvien alueelle, missä pelataan ensin World Golf Championshipsin kolmas kilpailu, Bridgestone Invitational. Mikko on ollut siinä kisassa kahtena edellisvuonna sijoilla 66 (2014) ja 65 (2013).

Bridgestone on niin iso kisa, että sitä ei voi pitää seuraavan viikon PGA Championshipin verryttelykisana. Se on Mikon rankingsijoituksia ajatellen erittäin tärkeä kilpailu.


Tärkeä kilpailuputki huipentuu tämän vuoden neljänteen major-turnaukseen, PGA Championshipiin, joka pelataan Whistling Straitsissa elokuun puolivälissä. Mikko kamppaili viime vuonna PGA:ssa kärkisijoista ja päätyi jakamaan seitsemättä sijaa. Täytyy toivoa, että valmistautuminen tähän viiden kisan tärkeään jaksoon sujuu ongelmitta, ja Mikko pääsee kamppailemaan joka kisassa Top-20-sijoituksista.

27.5.2015

Suomalaisten katse The Openiin

Mikko Ilonen ja Roope Kakko osallistuivat maanantaina Walton Heathissa US Openin karsintoihin, mutta tällä kertaa kumpikaan ei läpäissyt seulaa. Merkillepantavaa oli, että Kakon peli kulki aavistuksen, kahdella kierroksella yhteensä k
olme lyöntiä, paremmin kuin Ilosen.

Toivottavasti Mikko löytää pian oikean vaihteen, sillä nyt hän on luisunut rankingissa sijalle 75. Isommat tavoitteet on vähitellen siirrettävä The Open Championshipiin.

Golf on niin pienestä kiinni. Itse saatan pelata 43-45 lyönnin puolikkaan, ja sitten yli 50 lyönnin puolikkaan. Kymmen lyönnin ero on aivan liikaa! Jotenkin voin kuvitella sen turhautumisen, joka US Openin karsinnassa rannalle jääneitä Kakkoa ja Ilosta on kohdannut.

Oman pelaamisen vertaaminen suomalaisten huippupelaajien kierroksiin voi jonkun mielestä olla mautonta. Mutta siitä golfissa on hyvin pitkälle kyse: vertaamisesta.

Ensimmäinen ikoninen tulostaulu on jo odottamassa
The Open Championshipin tuloksia!
Golf on laji, jossa on ehkä eniten jonkinlaista matkimista ja samaistumista. Kun näkee huippujen pelaamista ja tuloksia, saa omaan pelaamiseen uutta intoa.

Golfin mysteereihin kuuluu St Andrews´n myyttinen asema lajin kehityksessä. Kävin viime viikolla tuossa Home of Golf –nimellä kutsutussa skottikylässä pyhiinvaellusmatkalla. Olipa vaikuttava reissu, vaikka British Golf Museum olikin remontissa.

Asiaan kuuluu syödä black puddingia aamiaiseksi ennen golfkierrosta ja päivälliseksi haggis-ateria, kun kerran ollaan Skotlannissa!

Samalla reissulla tutustuin siihen, miten heinäkuussa pelattavan The Open Championshipin järjestelyt etenevät. Ensimmäinen ikoninen tulostaulu oli jo noussut ylös, ja katsomorakenteita pystytettiin kovaa vauhtia. Ja aikaa h-hetkeen oli vielä runsaasti, parisen kuukautta!


St Andrews on golfin säännöistä ja kehityksestä vastaavan R&A:n kotipaikka, joten siellä järjestelyjen on luonnollisesti oltava viimeisen päälle. Toisaalta Old Course on ollut useammin kuin mikään muu kenttä The Openin isäntänä, joten ei liene epäilystä, etteivätkö järjestelyt heinäkuussa sujuisi!

17.9.2014

Golfin kotimaa Skotlanti äänestää itsenäisyydestään

Torstai on historiallinen päivä Skotlannissa. Kansanäänestyksellä ratkaistaan, itsenäistyykö saarivaltakunnan karu pohjoisosa, vai ei. Päätöksellä on suuria yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia. 

Olin vuonna 2002 Glasgow´n Hampden Parkilla todistamassa, kuinka Zinedine Zidane varmisti Real Madridille Mestareiden liigan voiton. Paikallinen hype olisi varmasti ollut luokkaa suurempi, ellei toinen loppuottelujoukkue Leverkusen olisi pudottanut Glasgow´sta kotoisin olevan Alex Fergusonin Manchester Unitedia finaalista. En muista, että olisin törmännyt silloin itsenäistymisvaatimuksiin mielenosoituksista puhumattakaan.

Kymmenen vuotta myöhemmin olin Turnberryssä ja tapasin golflegenda Colin Montgomerien. Hän ei kannata itsenäistymistä, koska se tulisi liian kalliiksi. Ja kaikki tietävät, että Monty on todellinen skotti, kuten perustelukin todistaa!

Colin Montgomerie pitää itsenäistymistä kalliina ratkaisuna.
Mitä vaikutuksia kansanäänestyksen tuloksella olisi urheiluun? Mihin urheilulajeihin itsenäistyminen vaikuttaisi eniten?

Skotlanti pelaa jalkapallon EM-karsintoja nytkin omalla joukkueellaan. Se hävisi avausottelunsa maailmanmestari Saksalle 2-1. Jos Skotlanti erotetaan Englannista, Rangers ja Celtic voivat lopettaa haaveilunsa Englannin Valioliigaan siirtymisestä. Tai ainahan voi haaveilla. Eli jalkapallossa itsenäistymisen vaikutukset ovat hyvin pieniä.

Kymmenen prosenttia Ison-Britannian olympiavalmennettavista on skotlantilaisia. Lontoon olympiakisojen merkittävimpiä voittajia oli tennissankari Andy Murray. Hän on skotti, joka letkautti brittitoimittajille ennen vuoden 2006 jalkapallon MM-lopputurnausta, että voittajalla ei ole väliä, kunhan se ei ole Englanti. Hän sai silloin negatiivista palautetta, eikä hän ole tänä vuonna ottanut mitään kantaa itsenäistymiseen.

Olympiavalmennuksessa olevat skotit saavat tällä hetkellä harjoitella muiden kovatasoisten brittien kanssa valmennuskeskuksissa, jotka ovat poikkeuksetta rajan eteläpuolella. Itsenäistyvän Skotlannin pitäisi nopeasti rakentaa kansainvälisen tason urheilukeskuksia, mutta mistä sellaiset rahat otettaisiin?

Brittien olympiavalmennettavista joka kymmenes on skotti. Mikäli Skotlanti itsenäistyy, urheilun rahoitus pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen.

Skotlantilaisille golfareille itsenäistyminen antaisi mahdollisuuden päästä olympiakisoihin. Nykyisellään Pohjois-Irlannin ja Englannin parhaimmisto on vielä niin paljon skottien edellä, että yhteisjoukkueeseen ei skottigolfareilla ole asiaa. Mikäli Skotlanti itsenäistyy, esimerkiksi skotti Stephen Gallacher voisi selviytyä Rion golfviheriöille. Mutta niin, mitä sitten?

Golfia hallinnoiva R&A pitää majaansa St Andrews´ssa, siis Skotlannissa. Itsenäistymisen isoin muutos koskisi ehkä The Open Championship -turnausta. Kaksi seuraavaa Openia pelataan Skotlannin puolella, vuonna 2017 on päätetty pelata Royal  Birkdalen kentällä eli rajan eteläpuolella, sitten 2018 palataan takaisin pohjoiseen Carnoustien kentälle.

Skotlannin asema golfin historiassa on niin kiistaton, että itsenäistyminen tuskin lisäisi skottikenttien viehätysvoimaa esimerkiksi pohjoismaisten pelaajien keskuudessa. Skotlanti on jo nyt siinä asemassa, että sinne tehdyt golfmatkat ovat kuin pyhiinvaellusmatkoja.

Ryder Cup pelataan reilun viikon kuluttua Skotlannissa ja neljän vuoden päästä Ranskassa. Vuoden 2022 Ryder Cupia aikoo hakea seitsemän maata: Itävalta, Saksa, Tanska, Portugali, Espanja, Italia ja Turkki. Virallinen haku on jätettävä helmikuun puoliväliin mennessä. Nykysuunnitelman mukaan Ryder Cup pelattaisiin seuraavan kerran golfin kotisaarella vasta 2030-luvulla. Ehkä kansanäänestyksen tuloksen jättämät haavat ovat jo silloin umpeutuneet.

The Open turnausta kutsutaan ajoittain epävirallisesti British Openiksi. Mutta miten kutsuttaisiin itsenäisessä Skotlannissa pelattavaa The Openia? Pian alkaisi keskustelu siitä, että Englannin pitäisi saada oma major-turnaus ja Skotlannin oma. Kumpi niistä luopuisi historiallisesta perinteestä, joka ulottuu vuoteen 1860?

Ja nimistä puheen ollen. Nyt Englanti, Skotlanti ja Wales ovat samalla suurella saarella, eli ne ovat yhdessä Iso-Britannia, Great Britain. Jos Skotlanti lähtee omille teilleen, jääkö jäljelle pelkkä Britannia vai Etelä-Britannia?

Rajan rakentaminen Skotlannin ja Englannin välille lisäisi monenlaisia jännitteitä. Mutta torstaina nähdään, mitä skotlantilaiset itse haluavat.