Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilutoimittajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilutoimittajat. Näytä kaikki tekstit

25.3.2017

Urheilutoimittajain Liitto

Urheilutoimittajain Liiton vuosikokous keskiviikkona: Minut valittiin uudeksi UL:n puheenjohtajaksi. Heikki Miettinen johti liittoa kahdeksan vuotta ja jätti liiton hyvässä kunnossa.

Yritän olla kaiken aikaa, että hei, eihän tämä mitään... Mutta oikeasti, tämä on hieno luottamustehtävä. Olen otettu ja yritän toimia saamani luottamuksen arvoisesti. Täytyy kuitenkin muistaa, että liiton muodostaa aktiivinen jäsenistö. Puheenjohtaja ja hallitus ovat jäsenistön palvelijoita.

UL perustettiin vuonna 1931 urheilutoimittajien yhdyssiteeksi. Säännöissä määritellään yhdistyksen tarkoitus seuraavasti:
”Yhdistyksen tarkoituksena on olla Suomen urheilutoimittajien ja heidän paikallisyhdistystensä yhdyssiteenä, valvoa heidän ammatillisia etujaan, kehittää heidän ammattitaitoaan sekä ylläpitää ja edistää keskinäistä yhteydenpitoa ja yhteisymmärrystä.”

Entisistä puheenjohtajista olen tavannut, tietysti Heikin lisäksi, Esa Maarasen, Paul Lemströmin, Timo Järviön, Göran Wallénin, Matti Salmenkylän, Pentti Vuorion, Stig Häggblomin ja Harri Eljangon.

Tuota nimilistaa katsellessa tulee mieleen tapaus 1990-luvun lopulta. Järjestin urheilutoimittajaseminaarin, jonka pääpuhujaksi toin KOK:n hovikriitikkona tunnetun tutkivan toimittajan Andrew Jenningsin. Salmenkylän Matti, joka tunsi minut jo HKV:n vuosiltani, antoi minulle siitä suorasanaiset moitteet. Sellaista Jenningsiä ei olisi pitänyt tuoda Suomeen.

Benedek Oláh (vas.) on lupaavimpia olympiaurheilijoitamme.
Erosimme toki sovussa. Seuraavalla kerralla tavatessamme Matti antoi minulle KOK:n leimalla varustetun kuivamustekynän. Ehkä hänen palautteensa oli vaivannut enemmän häntä kuin minua.

Arvostukseni Matti Salmenkylää kohtaan ei saanut kolausta saamistani moitteista. Eikä siitä lahjuskynästäkään. Se on minulla vieläkin tallella.


Vuonna 2006 edesmennyt Matti Salmenkylä oli käsittääkseni ainoa suomalainen urheilutoimittaja, joka on saanut Kansainvälisen olympiakomitean korkeimman tunnustuksen, Olympic Orderin.

Keskiviikkona vuosikokouksen jälkeen järjestetyssä koulutusseminaarissa kolme oman lajinsa suomalaista huippua kertoi omia kuulumisiaan. Oli mielenkiintoista kuulla triathlonisti Kaisa Lehtosen tavoitteista nousta Ironman-kisan ykköseksi ja miekkailija Niko Vuorisen filosofisesta pohdiskelusta. 

Kolmas urheilijavieras oli Benedek ”Pentti” Olàh, joka singahti Rion olympialaisissa suomalaisen urheiluyleisön tietoisuuteen ensimmäisenä suomalaisena olympiatason pöytätennispelaajana.

Tämä kolmikko esiintyi niin vakuuttavasti, että heitä kehtaa suositella esiintymään mihin tahansa. Ja kääntäen, heidän urheilusuorituksiaan on jatkossa todella mielenkiintoista seurata.

20.4.2015

Uuden eduskunnan urheilupuolue on jo selvillä

Uuden hallituksen syntyminen on vielä arvailujen ja pitkien neuvottelujen varassa. Porvarihallitus tai sinipuna, siinä ovat kaksi päälinjaa. Muutkin vaihtoehdot ovat edelleen mahdollisia.

Sen sijaan uuden eduskunnan urheilupuolue on jo nyt selvillä.  Entinen pääministeri Alexander Stubb on urheilupuolueen ykkösnimi 27.003 äänellään. Kokoomukselle tuli myös urheilupuolueen kakkospaikka, sillä purjehtijana aikanaan itse kunnostautunut jääkiekkovaikuttaja Harry ”Hjallis” Harkimo keräsi ensikertalaiseksi huikean äänimäärän: 11.354.

Kävelyn maailmanmestari Sari Essayah (kd.) palasi eduskuntaan 11.184 äänellä.

Olen poiminut oheiselle urheilupuolueen listalle tunnetuimmat urheilunimet. Rima on ollut aika korkealla. Esimerkiksi Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun hallinnossa pitkään  mukana ollut Anne-Mari Virolainen (kok.) puuttuu listalta, vaikka hän harrastaa golfia ja sai jatkopestin eduskuntaan 7121 äänellä. Toisaalta moottoriurheiluun erikoistunut urheilutoimittaja Timo Heinonen (kok.) on mukana listalla.

Eduskunnan urheilupuolue (2015-):
  • Alexander Stubb KOK 27003 ääntä – triathlon
  • Harry ”Hjallis” Harkimo KOK 11354 ääntä – jääkiekko
  • Sari Essayah KD 11184 ääntä – yleisurheilu
  • Stefan Wallin RKP 9819 ääntä – entinen urheiluministeri, huippu-urheilun muutosryhmän asettaja
  • Ritva ”Kike” Elomaa PS 9549 ääntä – kehonrakennus
  • Sofia Vikman KOK 9455 – ratsastus****
  • Ilkka Kanerva KOK 9165 ääntä – yleisurheilu
  • Paavo Arhinmäki VAS 7874 ääntä – jalkapallo
  • Olli Rehn KESK 6797 ääntä – jalkapallo
  • Jukka Gustafsson SDP 6788 ääntä – jalkapallo
  • Hanna Kosonen KESK 6604 ääntä - hiihtosuunnistus***
  • Timo Heinonen KOK 6278  ääntä – moottoriurheilu
  • Sari Multala KOK 6108 ääntä – purjehdus
  • Ville Skinnari SDP 5740 ääntä - jääkiekko**
  • Pauli Kiuru KOK 5725 – triathlon
  • Sinuhe Wallinheimo KOK 5471 ääntä – jääkiekko
  • Anneli Kiljunen SDP 5417 – salibandy
  • Ari Torniainen KESK 5414 - suunnistus**
  • Arto Satonen KOK 5339 ääntä – lentopallo, shakki
  • Susanna Huovinen SDP 5005 ääntä – yleisurheilu
  • Olavi Ala-Nissilä KESK 4909 ääntä – lentopallo
  • Saara-Sofia Sirén KOK 4621 ääntä – voimistelu
  • Kari Uotila VAS 3131 ääntä - jalkapallo
  • Veera Ruoho PS 2561 ääntä - taekwondo*

Kovia urheilijoita jäi kärkkymään muutoksia eduskunnan kokoonpanossa. Entinen juoksijalupaus Pasi Kivisaari (kesk.) keräsi Etelä-Pohjanmaalla 5159 ääntä. Nuorten 1500 metrin Euroopan mestaruuden 30 vuotta sitten voittanut Mika Maaskola (sdp) sai 4767 ääntä Varsinais-Suomessa, mutta turkulainenkin jäi varasijalle, kuten neljä vuotta aikaisemminkin. Varalle jäi myös porilainen jalkapallomies Tapio Furuholm (vas.) 2257 äänellään.

Eduskunnan ulkopuolelle jäi myös demaripainija Marko Asell, vaikka sai 4164 ääntä. Keskustan lentopallovaikuttaja Hannu Takkula ja hiihtäjä Juha Mieto jäivät noin 3000 äänellään rannalle, samoin moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen (kok.) samanlaisella äänisaaliilla.

* Veera Ruoho lisätty listalle ma klo 20.30 Matti Viitasen ystävällisen palautteen perusteella. Veera Ruoho voitti vuonna 2000 taekwondon EM-pronssia ja edusti Suomea samana vuonna Sydneyn olympiakisoissa Veera Liukkosen nimellä.  Taekwondo oli tuolloin ensimmäisen kerran virallisena olympialajina.
** Ensi vuoden Jukolan viestin pääratamestari Ari Torniainen ja SM-liigakiekkoilija (Reipas Lahti) Ville Skinnari lisätty ja samalla korjattu varasijalle jääneen keskustalaisen Pasi Kivisaaren puolue (ma klo 20.45).
*** Hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Hanna Kosonen lisätty listalle (klo 20.55)!
****Kenttäratsastuksen SM-mitalisti Sofia Vikman lisätty listalle ke klo 12.50.



29.11.2014

Viro antaa mallia Suomelle

Osallistuin Tartossa Viron Urheiluhistoriallisen seuran 25-vuotisjuhlille. Viron Urheilumuseossa, joka on Postimuseon yhteydessä, oli paikalla noin 60 urheiluhistorian harrastajaa. Päivä herätti paljon ajatuksia virolaisten menestyksestä.

Urheilumuseossa erityisen vaikutuksen teki sopivan humoristinen voimailuosasto, missä painija Georg Lurichin ja muiden virolaisten voimamiesten muistoa vaalitaan elävästi.

Kerroin omassa esityksessäni suomalaisista urheilusankareista ja urheiluelämästä vuonna 1914. Päivän aikana tuli luontevana vastaparina mieleen Viro vuonna 2014.


Tarton yliopisto jouluvaloissa.
Tuntuu siltä, että me olemme Suomessa kadottaneet jotakin, joka Virossa on edelleen elävänä läsnä.

Raul Rebane osaa imagonrakentamisen. 
Elämys ei vaadi miljoonien eurojen perusinvestointeja. Hienosti toteutetussa pienessä Postimuseossa voi esimerkiksi morsettamista kokeilemalla palata 1800-luvun tunnelmiin. 

Viestit kertovat inhimillisestä taidosta, rohkeudesta, uskosta ja yrittämisestä.

Viron lippu hulmuaa ja jouluvalot loistavat komeasti, kuten Tarton yliopiston päärakennuksessa. 

Aktiivinen osallistuminen kertoo aidosta yhteisöllisyydestä. Eletään yhdessä. Osallistutaan. Ei jäädä itsetyytyväisyyteen eikä etenkään tukehduta liialliseen itsekriittisyyteen.

Vaikka Suomessa monet perusteettomasti kuvittelevat, että Suomi on isoveli ja Viro perässä vedettävä pikkuveli, niin Tarton kauniita jouluvalaistuja katuja astellessa alkoi mieleen tulla aivan päinvastaisia ajatuksia.

Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuusteorian mukaan sisäisen motivaation ja onnellisuuden lähteitä ovat:

  1. vapaaehtoisuus
  2. kyvykkyys ja 
  3. yhteenkuuluvuus.


Postimuseo tekee historian eläväksi. 
Nämä ehdot näyttäisivät täyttyvän virolaisten urheiluhistorian harrastajien keskuudessa. On tärkeää muodostaa yhteenkuuluvaisuuden foorumeita ja antaa arvoa sille, johon on yhdessä ylletty.

Meidän oma kyynistynyt ilmapiirimme vesittää sitä, mitä  me olemme saaneet aikaan ja mikä olisi kallisarvoista etenkin meidän itsemme kannalta. Erehdymme pitämään väheksyntää ja ilkeilyä kansanhuvina. Me olemme Suomessa jollain tavalla onnistuneet hukkaamaan sen olennaisen taidon, miten voisimme antaa toinen toisillemme hyvää.

Viron urheilumuseossa järjestetyssä juhlaseminaarissa jaettiin vahvoja kokemuksia kunnioittavassa ilmapiirissä.

Urheiluhistorioitsija Enn Mainla täytti hiljattain 70 vuotta.
Viron urheiluhistoriallisen seuran puheenjohtaja Enn Mainla täytti muutama päivä sitten 70 vuotta, joten juhlaan oli runsaasti aihetta. Juhlaseminaarissa viestintäkonsultti Raul Rebane kertoi muun muassa kiekonheiton olympiavoittajan Gerd Kanterin imagonrakennuksesta. Olin itse urheilutoimittajana Osakassa  2007, kun Kanter voitti maailmanmestaruuden, ja Pekingissä 2008, kun Kanter voitti olympiakultaa. Kanterin tiimin toiminta on kaiken aikaa vaikuttanut erittäin ammattitaitoiselta.

Toinen minuun suuresti vaikuttanut esitys oli Postimees-lehden urheilutoimittajan Priit Pulleritsin innostava ja sytyttävä esitelmä työstään urheilutoimittajana.

Toivoisin, että meillä Suomessakin voitaisiin ottaa jalka pois jarrupolkimelta ja antaa enemmän arvoa sille kaikelle hyvällä, jota meillä on yllin kyllin ympärillämme.


6.11.2014

Kuria ja järjestystä jäähallille

Kirjoitin Urheilutoimittajain Liiton sivulle blogin "Kuria ja järjestystä jäähallille". Se on tullut liiton sivulle tänä aamuna. Tässä vielä blogin teksti:

Leijonien päävalmentaja Kari Jalonen puhui Urheilun taustapeilissä muun muassa valmennusperiaatteistaan. Mieleen jäi sanapari kuri ja järjestys. Jalonen on puhunut niistä aikaisemminkin, menestyneenä seurajoukkuevalmentajana. Mutta vasta nyt päävalmentajana hänen puheensa alkaa saada sellaista kaikupohjaa, että asiaa on syytä pohtia tarkemmin.

Seurajoukkueen päävalmentaja puhuu asioista, joihin hän itse haluaa uskoa. Mutta maajoukkueen päävalmentaja puhuu asioista, joita hän haluaa koko suomalaisen jääkiekkoyhteisön kuuntelevan.

Jollekin "kuri" tuo mieleen kurittamisen. Siitä voi johtua ajattelemaan despoottisuutta ja mielivaltaa. Toisaalta järjestys yksin voi tuoda mieleen suosikkijärjestyksen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä joukkueen rakentamisen kanssa.

Uskoisin, että Kari Jalosen "kuri ja järjestys" on käsitepari, jota ei pitäisi miettiä erikseen vaan yhdessä. Näillä käsitteillä on tietty tarkoitus joukkueen ilmapiirin rakentamisessa. Olennaista ei ole vain äkseeraus, vaan toiminnan tulee tapahtua kurin ja järjestyksen kautta organisoidusti, pelisääntöjen mukaan.

Hyvä kuri ja järjestys takaavat työrauhan jokaiselle. Kyse on hyvän työilmapiirin rakentamisesta. Kun jokainen tietää paikkansa ja tehtävänsä ja kunnioittaa kaverin tekemistä, rakennetaan menestyksen mahdollisuuksia.

Menestys ei tule ilman kovaa työtä. Kari Jaloselta ei varmasti puutu halua tehdä työtä suomalaisen jääkiekon eteen, mutta Jalosen periaatteet, kuri ja järjestys, antavat menestymisen mahdollisuuden muissakin yhteisöissä kuin jääkiekkojoukkueessa. Ensimmäisenä tulee mieleen koulu. Jos kaikilla olisi koulussa yhteinen tavoite, halu oppia uutta, ei kurin ja järjestyksen kanssa olisi mitään ongelmia.

Mutta pysytään jääkiekossa. Suomalaisella jääkiekkoyhteisöllä on nyt kiireellisesti näytön paikka. Suomalaisen jääkiekon kohtalon kysymys on, saadaanko kiekkojunioreiden vanhemmat noudattamaan kuria ja järjestystä.