Uuden eduskunnan urheilupuolue on jo selvillä

Uuden hallituksen syntyminen on vielä arvailujen ja pitkien neuvottelujen varassa. Porvarihallitus tai sinipuna, siinä ovat kaksi päälinjaa. Muutkin vaihtoehdot ovat edelleen mahdollisia.

Sen sijaan uuden eduskunnan urheilupuolue on jo nyt selvillä.  Entinen pääministeri Alexander Stubb on urheilupuolueen ykkösnimi 27.003 äänellään. Kokoomukselle tuli myös urheilupuolueen kakkospaikka, sillä purjehtijana aikanaan itse kunnostautunut jääkiekkovaikuttaja Harry ”Hjallis” Harkimo keräsi ensikertalaiseksi huikean äänimäärän: 11.354.

Kävelyn maailmanmestari Sari Essayah (kd.) palasi eduskuntaan 11.184 äänellä.

Olen poiminut oheiselle urheilupuolueen listalle tunnetuimmat urheilunimet. Rima on ollut aika korkealla. Esimerkiksi Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun hallinnossa pitkään  mukana ollut Anne-Mari Virolainen (kok.) puuttuu listalta, vaikka hän harrastaa golfia ja sai jatkopestin eduskuntaan 7121 äänellä. Toisaalta moottoriurheiluun erikoistunut urheilutoimittaja Timo Heinonen (kok.) on mukana listalla.

Eduskunnan urheilupuolue (2015-):

• Alexander Stubb KOK 27003 ääntä – triathlon
• Harry ”Hjallis” Harkimo KOK 11354 ääntä – jääkiekko
• Sari Essayah KD 11184 ääntä – yleisurheilu
• Stefan Wallin RKP 9819 ääntä – entinen urheiluministeri, huippu-urheilun muutosryhmän asettaja
• Ritva ”Kike” Elomaa PS 9549 ääntä – kehonrakennus
• Sofia Vikman KOK 9455 – ratsastus****
• Ilkka Kanerva KOK 9165 ääntä – yleisurheilu
• Paavo Arhinmäki VAS 7874 ääntä – jalkapallo
• Olli Rehn KESK 6797 ääntä – jalkapallo
• Jukka Gustafsson SDP 6788 ääntä – jalkapallo
• Hanna Kosonen KESK 6604 ääntä - hiihtosuunnistus***
• Timo Heinonen KOK 6278  ääntä – moottoriurheilu
• Sari Multala KOK 6108 ääntä – purjehdus
• Ville Skinnari SDP 5740 ääntä - jääkiekko**
• Pauli Kiuru KOK 5725 – triathlon
• Sinuhe Wallinheimo KOK 5471 ääntä – jääkiekko
• Anneli Kiljunen SDP 5417 – salibandy
• Ari Torniainen KESK 5414 - suunnistus**
• Arto Satonen KOK 5339 ääntä – lentopallo, shakki
• Susanna Huovinen SDP 5005 ääntä – yleisurheilu
• Olavi Ala-Nissilä KESK 4909 ääntä – lentopallo
• Saara-Sofia Sirén KOK 4621 ääntä – voimistelu
• Kari Uotila VAS 3131 ääntä - jalkapallo
• Veera Ruoho PS 2561 ääntä - taekwondo*

Kovia urheilijoita jäi kärkkymään muutoksia eduskunnan kokoonpanossa. Entinen juoksijalupaus Pasi Kivisaari (kesk.) keräsi Etelä-Pohjanmaalla 5159 ääntä. Nuorten 1500 metrin Euroopan mestaruuden 30 vuotta sitten voittanut Mika Maaskola (sdp) sai 4767 ääntä Varsinais-Suomessa, mutta turkulainenkin jäi varasijalle, kuten neljä vuotta aikaisemminkin. Varalle jäi myös porilainen jalkapallomies Tapio Furuholm (vas.) 2257 äänellään.

Eduskunnan ulkopuolelle jäi myös demaripainija Marko Asell, vaikka sai 4164 ääntä. Keskustan lentopallovaikuttaja Hannu Takkula ja hiihtäjä Juha Mieto jäivät noin 3000 äänellään rannalle, samoin moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen (kok.) samanlaisella äänisaaliilla.

* Veera Ruoho lisätty listalle ma klo 20.30 Matti Viitasen ystävällisen palautteen perusteella. Veera Ruoho voitti vuonna 2000 taekwondon EM-pronssia ja edusti Suomea samana vuonna Sydneyn olympiakisoissa Veera Liukkosen nimellä.  Taekwondo oli tuolloin ensimmäisen kerran virallisena olympialajina.
** Ensi vuoden Jukolan viestin pääratamestari Ari Torniainen ja SM-liigakiekkoilija (Reipas Lahti) Ville Skinnari lisätty ja samalla korjattu varasijalle jääneen keskustalaisen Pasi Kivisaaren puolue (ma klo 20.45).
*** Hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Hanna Kosonen lisätty listalle (klo 20.55)!
****Kenttäratsastuksen SM-mitalisti Sofia Vikman lisätty listalle ke klo 12.50.

Vuoden 2015 urheilutrendit

Uudenvuoden tinanvalantaan kuuluu tulevan vuoden tapahtumien ja tavoitteiden pohdiskelu. Katselin sulatettavaa hevosenkenkää ja näin siinä jo ennen sulatusta joitakin vahvoja urheilutrendejä, jotka kirjasin nopeasti.

Urheilu on kiinteä osa yhteiskuntaa, joten monissa visioissa on ehkä enemmän yhteiskunnallinen sävy kuin äkkiseltään odottaisi. Ylimmäinen johtopäätös näin vaalivuoden kynnyksellä onkin, että urheilu ei ole mikään erillinen saareke.

Ennustuksessani on kymmenen kohtaa:

1. Perinteisen median ahdistus kasvaa

2. Sosiaalisen median suosio lisääntyy

3. Rikkaat muuttavat Suomesta

4. Pelaaminen pysyy puheenaiheena

5. Virosta tulee suomalaisten yrityspuisto

6. Demokratian kriisi

7. Urheilujohtamisen poliittiset ulottuvuudet

8. Paluu Mastersiin

9. Paluu Pekingiin

10. Paluu Faluniin

En kuvittele olevani mikään Nostradamuksen oppipoika, mutta asiat voivat hyvinkin mennä kuten kirjoitan. Se johtuu kuitenkin enemmän sattumasta ja tuurista kuin näkökyvystäni ja ennustajanlahjoistani.

Mutta nyt lopetan jaaritukset ja lyön faktat pöytään. Tältä näyttää siis vuosi 2015:

1. Perinteisen median ahdistus kasvaa

Perinteisen median ahdistus kasvaa entisestään. Henkilöstön vähentäminen jatkuu, ja samaan aikaan koneiden uusimispaineet kasvavat. Perinteiset tulovirrat eivät riitä kattamaan kustannuksia. Ainoaksi toivoksi jää arvonlisäveron poistaminen seuraavalla hallituskaudella.

Perinteisen median ahdistuksesta kertoo, että toimituksellisia palstoja täytetään miten vain edullisimmin pystytään. Ennen lehteä tehtiin lukijoille. Vuonna 2015 siihen ei ole enää maakuntalehdissä varaa.

Maakuntien urheiluväen kaipaaman näkyvyyden näkökulmasta edessä on isoja ongelmia, kun ponnistusvoima ei vielä riitä valtakunnanjulkisuuteen, eikä oman alueen medioissa pääse vanhaan tapaan esille. Mitä siis tehdä?

2. Sosiaalisen median suosio lisääntyy

Sosiaalisen median kanavat lyövät lopullisesti läpi vuonna 2015. Kun valtamedia ei enää vastaa lukijoiden odotuksia, siirtyy toimittaminen tiedottamistaidot omaaville kansalaisille ja sosiaalisen median eri kanaviin. Tämän seurauksena perinteisissä medioissa työskentelevien toimittajien ajasta yhä suurempi osa kuluu sosiaalisen median seuraamiseen, ja siitä johtuen toimittajille jää entistä vähemmän aikaa omien juttujen tekemiseen.

Huippu-urheilijoista esimerkiksi Mikko Ilonen kertoo twitterissä kuulumisiaan. Ilosen viitoittamalle polulle lähtee yhä useampi suomalaisurheilija.

3. Rikkaat muuttavat Suomesta

Tuloerojen kasvu jatkuu, vaikka Nalle Wahlroos lähti Ruotsiin ja vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Portugaliin. Suomalaisen yhteiskunnan rakennevirheen korjaaminen ei tapahdu hetkessä, joten Suomen kansantalouden lompakko vuotaa myös vuonna 2015. Valitettavasti se lompakossa oleva reikä ei ole siellä alapohjassa. Rikkaimmat lähtevät niin kauan, kun yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia ei korjata.

Urheilussa tämä ei ole uusi ilmiö. Parhaiten tienaavat ammattiurheilijat tienaavat rahansa ulkomailla, ja käyvät kesällä pelaamassa tennistä kotimaassa. Koivujen, Kiprusoffien ja Sami Kapasen kaltaiset kiekkoilijat ovat tuoneet omaa osaamistaan ja pääomia myös kasvattajaseuroihinsa.

Pay back -ajattelu lisääntyy vuonna 2015. Jarkko Niemisen tennisakatemia on paras esimerkki siitä, miten  menestyneet urheilijat voivat olla aktiivisesti tukemassa alituisessa rahapulassa olevaa kotimaista nuorisovalmennusta.

Mutta jos joku urheilija on asunut ulkomailla 10 tai 20 vuotta, hänen voi olla helpompi jatkaa elämäänsä aktiiviuran päättymisen jälkeen niissä ympyröissä, jotka ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi. Se on täysin ymmärrettävää.

4. Pelaaminen pysyy puheenaiheena

Suomesta on tullut pelaamisen luvattu maa Angry Birdsin ja Supercellin myötä. Nokia oli  kymmenen vuotta aikaansa edellä lanseeratessaan N-Gagen. Peliajattelu vyöryy konsoleista ja laitteista vuonna 2015 koko yhteiskuntaan ja Suomi opitaan tuntemaan maailmalla sloganista Finland – connecting playing people.

Vuonna 2015 olisi aika perustaa pelaamisen professuuri johonkin suomalaiseen yliopistoon. Pelaavia professoreitahan on jo varmasti jokaisessa yliopistossa.

Itse asiassa yksi todistus peliajattelusta on juuri edellä mainittu miljonäärivuoto ulkomaille. Varakkaat ihmiset ovat pohtineet erilaisia vaihtoehtoja täysin pelimaailman mallin mukaisesti. Peliteoriassahan joudutaan miettimään erilaisten päätösten vaikutuksia. Mitä seuraa, jos valitsen tämän reitin?

5. Virosta tulee suomalaisten yrityspuisto

Suomalaiset perustavat yrityksiä Viroon vuonna 2015, koska se on helppoa. Tällä hetkellä Virossa ja Virosta käsin toimii jo noin 3500 suomalaisyritystä. Helsinki laajenee Tallinnaan, ja liikenne Suomenlahden yli pysyy vilkkaana.

Viro pitää tilanteesta, koska suomalaisten yritystoiminta vilkastuttaa pienen maan talouselämää. Suomessa asiaa huomaa toisinaan paheksuttavan. Mutta mikäs ongelma siinä on, jos ihmiset yrittävät ja käyvät kauppaa?

Urheilussa Viro nostaa profiiliaan. Maailmanlaajuista mediahuomiota maa saa esimerkiksi tammikuussa Otepään maailmancupin hiihtojen yhteydessä, ja maaliskuussa, kun Tallinnassa järjestetään nuorten taitoluistelun MM-kisat.

Moottoriurheilu on virolaisille tärkeää. Karl Kruuda voitti vuonna 2014 Turun rallin ja päätyi Jyväskylän Suurajoissa, siis Neste-rallissa, kymmenenneksi saaden uransa ensimmäisen MM-pisteen. Kannattaa laittaa tänään, vuoden viimeisenä päivänä, 22 vuotta täyttävän Karl Kruudan nimi mieleen, vaikka Viron ykköskuski viime kaudella olikin Ott Tänak.

Syyskuussa järjestettävän Tallinnan maratonin osanottajamäärä kasvaa edelleen, kuten jo yli kymmenen vuoden ajan!

6. Demokratian kriisi

Suomessa valmistaudutaan eduskuntavaaleihin. Vaikka poliittiset mielipidemittaukset kertovatkin uusista asetelmista ja muutoksesta, ei äänestysaktiivisuus tälläkään kertaa nouse kuin vähän yli 50 prosentin. Vaalien yhteydessä tullaan puhumaan demokratian kriisistä. Olisiko Suomi sittenkin tarvinnut sen saksalaisen kuninkaan?

Ihmisten luottamus poliitikkojen kykyyn saada aikaan muutoksia on mennyt toistuvien kohujen seurauksena. Eläkeläisten säästötkään eivät ole turvassa, kun johtajat kahmivat itselleen etuja.

Pääministeri Alexander Stubb joutuu kovan paikan eteen vaalien jälkeen. Hänen vahvuutensa on ulkopolitiikassa ja EU-asioissa. Jos kokoomus joutuu oppositioon, Stubb on väärässä roolissa, koska räksyttäminen ei sovi hänelle. Siinä tapauksessa hänen kannattaa keskittyä kesällä enemmän triathloniin kuin politiikkaan.

7. Urheilujohtamisen poliittiset ulottuvuudet

Alexander Stubbilla on yksi oljenkorsi käyttämättä. Hän ei ole vielä minkään urheilujärjestön puheenjohtaja, mutta Palloliiton entinen puheenjohtaja Sauli Niinistö voisi ohjata tässä asiassa Alexia.

Minkä lajin puheenjohtajaksi Stubb parhaiten sopisi? Nuorena hän oli maajoukkuetason golfari, mutta urheilun keskusjärjestö Valoa pitkään johtanut Timo Laitinen valittiin juuri Golfliiton puheenjohtajaksi. Siis ei golfiin.

Stubb on juossut viime vuosina maratoneja entisen kestävyysjuoksun päävalmentajan Timo Vuorimaan valmennuksessa. Mutta SUL:n kenttäväki on ilmeisesti riittävän tyytyväinen nykyiseen puheenjohtajaan Vesa Harmaakorpeen, joka pääsi jatkokaudelle äänestyksen jälkeen. Siis ei yleisurheiluun.

Luontevinta olisi kutsua Stubb Triahlonliiton puheenjohtajaksi. Tähän hätään triathlonkaan ei ole ratkaisu, koska puheenjohtaja Toni Niiranen valittiin juuri jatkokaudelle. En tunne Niirasta, mutta varapuheenjohtaja Kauko Kottosella uskon olevan pelisilmää tämän asian järjestämiseen. Ehkä Stubbia on jo kysyttykin?

Mikko Ilonen on pelannut kerran amatöörinä Mastersissa.
Paavo Nurmi puolestaan halusi juosta 1932 Los Anglesin
olympiamaratonin, mutta hänet julistettiin ammattilaiseksi.

Tietysti muitakin vaihtoehtoja on olemassa, mutta Ampumaurheiluliitton puheenjohtajuus voisi olla huono viesti noin ulkopoliittisesti ajatellen. Tai sitten se olisi näinä aikoina juuri se oikea viesti.

8. Paluu Mastersiin

Mikko Ilonen on ainoana suomalaisgolfarina pelannut kaikissa major-turnauksissa. Huhtikuussa Augusta Nationalin kentällä pelattava Masters on kuitenkin siinä mielessä merkkipaalu Ilosen uralla, että nyt hän on ensimmäisen kerran mukana ammattilaisena. Vuonna 2001 hän sai osallistumisoikeuden edellisvuoden British Amateurin voittajana.

Mastersin voittaja saa perinteisesti vihreän takin. Toivottavasti järjestäjät ovat varanneet Mikon mittoihin sopivan pikkutakin valmiiksi! 

9. Paluu Pekingiin

Yleisurheilun MM-kisat järjestetään ensi kesänä Pekingissä. Olin Pekingin olympiakisoissa vuonna 2008 urheilutoimittajana, ja muistan hyvin komean keihäskisan, missä kolme suomalaista sijoittui sijoille 3–5 Tero Pitkämäen johdolla. Tero Järvenpää oli neljäs ja Teemu Wirkkala viides.

Suomalaiset keihäänheittäjät ovat olleet vahvasti esillä myös viime vuosina. Ari Mannio voitti EM-pronssia 2012, Antti Ruuskanen olympiapronssia 2012 ja EM-kultaa 2014, sekä Tero Pitkämäki MM-hopeaa 2013 ja EM-pronssia 2014.

Kysymys kuuluukin, kuinka monta mitalia suomalaiset keihäänheittäjät Pekingin MM-kisoissa saavuttavat. Veikkaan kahta, jos oikeat miehet valitaan kisoihin.

Pekingistä muistan myös sen vapaaehtoisena kisoissa työskennelleen paikallisen aitajuoksijan, joka oli Kiinan tilastoissa niukasti sadan parhaan joukossa. Suomessa hän olisi lähes maajoukkuetasoa.  1,4 miljardin ihmisen joukosta löytyy kaikkea enemmän kuin viiden miljoonan ihmisen maasta. Potentiaalisia kaupankäyntimarkkinoitakin siellä on asukasluvun perusteella... hetkinen... melkein 300-kertainen määrä!

10. Paluu Faluniin

Olympiavoittaja Iivo Niskanen on osoittanut erinomaista kuntoa alkutalvesta. Parisprintin olympiakultaa Sami Jauhojärven kanssa voittanut Niskanen on helmikuussa Falunin MM-kisoissa ensimmäisen kerran tilanteessa, jossa "koko kansa" odottaa hänen hiihtojaan.

Viime talven kultahiihto Sotshissa oli niin iso yllätys, että sitä ei meinaa vieläkään ymmärtää!

Falunin MM-hiihdoissa vuosina 1974 ja 1993 Suomi sai molemmilla kerroilla kaksi mitalia. Toivottavasti nyt pistetään vähän paremmaksi.

Hyviä urheilu-uutisia odotellessa toivotan menestyksellistä uutta vuotta kaikille lukijoille!

Aamulenkki: Urheiluboikotti on menneen ajan ase

Nyt on pakko kirjoittaa muutama sana Venäjä-pakotteista. Helsingin Sanomissa oli tänään toimittaja Tero Hakolan uutinen "Kanerva vastustaa urheiluboikottia". 

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva toivoo, että urheilu säästyy boikoteilta. Hän on sitä mieltä, että kisat tulee siirtää toiseen maahan lähinnä siinä tapauksessa, että isäntämaa on sodassa "laajassa mielessä" tai käy sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Boikottipuheiden taustalla on El Pais -lehden viikon takaisesta uutisesta virinnyt julkinen keskustelu.  Ilmeisesti EU-komissiossa on ihan vakavasti harkittu Venäjän sulkemista EU:n urheilutapahtumien ulkopuolelle osana talouspakotteita.

Kanerva ja Suomen pääministeri Alexander Stubb ovat oikeasti urheiluihmisiä, jotka ymmärtävät urheilun olevan osa eurooppalaista kulttuuria. Heille urheilu on enemmän kuin vain politiikan kassara, jonka avulla voisi  uhitellen kopautella Kremlin portteja.

Boikottien aikakausi liittyi kylmän sodan jälkinäytökseen, vaikka ensimmäiset boikottiolympiakisat järjestettiin jo Montrealissa vuonna 1976. Silloin osa Afrikan maista osoitti mieltään Etelä-Afrikan apartheid-politiikan vastaisen linjan lipsumisen vuoksi.

Vuonna 1980 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter pelasi kovaa peliä Neuvostoliittoa vastaan. Länsimaiden laajalla olympiaboikotilla haluttiin painostaa Neuvostoliittoa, joka oli hyökännyt edellisvuonna Afganistaniin.

Vuonna 1984 useimmat sosialistiset maat järjestivät Neuvostoliiton johdolla vastaboikotin ja jäivät pois Los Angelesin olympiakisoista: "kun ette tulleet meidän kisoihin, me ei tulla teidän kisoihin". Jälkiarvioiden mukaan kyseessä oli lähinnä Moskovan suuri pelko siitä, että Neuvostoliiton ja muiden sosialistimaiden urheilijat olisivat loikanneet suurin joukoin Yhdysvaltoihin.

Vielä vuonna 1988 koettiin pienimuotoinen boikotti, kun Pohjois-Korea, joka oli virallisesti isäntämaan eli Etelä-Korean kanssa sodassa, sai aikaan pienen tukiboikotin liittolaismaidensa keskuudessa. Niinpä Kuuba ja Albania jäivät pois kisoista.

Boikottien seurauksena monessa lajissa mitalit menivät uusjakoon. Tuskinpa boikoteilla juuri muita vaikutuksia oli.

Voi vain kuvitella, miten sosiaalinen media olisi kuplinut, jos sellainen olisi noiden boikottikisojen aikana ollut jo olemassa. Nyt Facebookiin on perustettu Venäjälle myönnettyä jalkapallon MM-turnausta boikotoimaan kannustava yhteisö "Boycott Russia World Cup 2018".  Toistaiseksi siellä näyttää oleva 1261 tykkääjää. Se ei ole kansainväliselle sivustolle erityisen suuri määrä.

Juuri nyt tuntuisi aivan mahdottomalta, että Suomen hallitus kieltäisi esimerkiksi A-maajoukkueen osallistumisen jalkapallon MM-karsintoihin: Suomi boikotoi MM-jalkapalloa!

Sen sijaan jokainen suomalainen jalkapallon ystävä voi henkilökohtaisesti ratkaista, päättääkö lähteä Pietariin tai Moskovaan katsomaan MM-kisoja. Siihen päätökseen Venäjän poliittinen johto voi vaikuttaa omilla toimillaan ratkaisevan paljon.

Syyskuu on urheilun superkuukausi

Hengästyttävä urheiluviikonloppu on takana sytyttävine Ruotsi-otteluineen ja MM-koripalloavauksineen, mutta urheilun ystävän seitsemäs taivas on vasta avaamassa porttejaan: Syyskuu on urheilukuukausi vailla vertaa, todellinen urheilun superkuukausi!

MM-koripallo jatkuu Espanjassa tuhansien paikalla olevien suomalaisten ulvoessa. Ehkä kaikki lähes 8000 suomalaista kisaturistia eivät ole Bilbaossa jokaisessa ottelussa, mutta yhtä kaikki, Susijengi on saanut liikkeelle historiallisen fanimatkailmiön.

Suomella on alkulohkon otteluista jäljellä tiistaina Dominikaaninen tasavalta, keskiviikkona Turkki ja torstaina Uusi-Seelanti. Kolmesta ottelusta pitää voittaa vielä yksi, että tie jatkoon varmistuu. Se voitto kannattaa ottaa heti tiistaina. Suomen sunnuntaina voittama Ukrainakin voitti avausottelussaan Dominikaanisen tasavallan.

Maanantaina alkaa aivan uusi karnevaali Puolan Katowicessa. Lentopallon MM-kisat käynnistyvät Suomen osalta maanantain ottelulla arvoituksellista Kuubaa vastaan. Keskiviikkona on vastassa Etelä-Korea, ja viikonloppuna tulevat sitten perjantaista sunnuntaihin vastaan Brasilia, Saksa ja Tunisia. Tuhannet Puolaan matkustavat suomalaiset lentopallon ystävät toivovat, että Suomi pääsee alkulohkossa neljän parhaan joukkoon ja jatkopeleihin.

Myös jääkiekossa alkavat historialliset pelit, sillä Jokereiden taival KHL:ssä starttaa vihdoin torstaina. Jokereilla on heti putkeen kolme kotiottelua: torstaina Dinamo Minsk, lauantaina Lokomotiv Jaroslavl ja maanantaina  HK Sotshi. On mielenkiintoista nähdä, miten yleisö ja media ottavat KHL:n Jokerit vastaan. Jokereiden tavoitteena on vetää Hartwall Areenalle jokaiseen otteluun 10 000 katsojaa.

Jalkapallossa on myös kaikkien aikojen syksy ja odotettavissa on suomalaisten lisääntyvää futismatkailua. HJK:n ottelut Eurooppa-liigan lohkovaiheessa alkavat 18.9. Kööpenhaminassa. Club Brugge tulee Helsinkiin 2.10., Torino 6.11. ja FC Kobenhavn  27.11., ja luonnollisesti vastaavat vierasottelut pelataan noissa turistienkin kannalta viihtyisissä kaupungeissa.

Lisäksi A-maajoukkue aloittaa EM-karsinnat vuoden 2016 lopputurnaukseen ensi sunnuntaina Färsaarilla. Huuhkajien syyskauden kotiottelut pelataan 11.10. Kreikkaa ja 14.10. Romaniaa vastaan.

Golfin ystävilläkin on alkamassa suuri kuukausi. Tiistaina kuullaan, valitseeko kapteeni Paul McGinley Irish Openin voittajan Mikko Ilosen Ryder Cup -joukkueeseensa. Turnaus pelataan syyskuun viimeisessä viikonvaihteessa Skotlannissa.

Kuun viimeinen sunnuntai on myös suuri maratonpäivä. Berliinin katuja juoksee yli 40 000 kilpailijaa ja kuntoilijaa. Heidän joukossaan on yli 300 suomalaista, myös meidän pääministerimme Alexander Stubb vaimonsa kanssa.