Valkeakoski on muodostunut yllättävällä tavalla hyvin keskeiseksi kaupungiksi kirjailijanurallani. Kaupungilla on melko merkittävä rooli ainakin kolmen kirjani päähenkilöille, jollain tavalla jopa neljänkin. Sen vuoksi osallistuin tänä vuonna (2025) jo kolmannen kerran Koskin kirjamessuille. Valkeakoski alkaakin tuntua vähitellen lähes kotikaupungilta.
 |
| Juuso Walden ja Alexander Stubb kiinnostivat Koskin kirjamessuilla 2025. |
Juuso Walden ja Valkeakoski kuuluvat tietenkin yhteen. Kaikilla valkeakoskelaisilla on juttuja Juusosta. Minulle kävi onnenpotku, kun jyväskyläläinen kotiseutuneuvos osti vuonna 2018 UPM:ltä Jämsänkoskella yhtiön klubikäytössä olleen kiinteistön, jonka Yhtyneiden Paperitehtaiden luottoarkkitehti Pekka Saarema oli suunnitellut Juuson toimeksiannosta Jämsänkosken tehtaan isännöitsijälle Lauri Tiilikalle ja hänen perheelleen edustuskodiksi.
Sorjonen kysyi, kiinnostaisiko kirjoittaa jotain tuossa upeassa miljöössä, johon hän siirsi perustamansa säätiön taidetta. Tietysti kiinnosti. Syntyi Juuso Walden – Urheilumies ja viimeinen patruuna (2021).
Kun kirja oli valmis, Juuso Waldenin poika Lauri Walden antoi minulle kiitokseksi ja muistoksi Aimo Tukiaisen suunnitteleman Juuso Walden -mitalin.
 |
| Aimo Tukiaisen mitali vuorineuvos Juuso Waldenista on minulle tärkeä muisto onnistuneesta kirjaprojektista. |
Toinen kirjoistani, jossa seikkaillaan Valkeakoskella, on varatuomari Pekka Kareen elämäkerta Pekka Kare – Raudan ja runon mies muistelee (2022). Pekan tarina kertoo evakkotaipaleelle joutuneesta Viipurin maalaiskunnassa syntyneestä pojasta, jonka perhe asettuu sotien jälkeen Valkeakoskelle. Pekka kertoi Valkeakoskella järjestämästään painonnostomaaottelusta. Aikataulua venytettiin ja viimeistä lajia lykättiin niin paljon, että Lontoosta palannut vuorineuvos Juuso Walden ehti aitiopaikalle viimeiset ratkaisunostot.
Kolmas Valkeakoskelta vauhtia ottanut kirjani on Jukka H. Meurmanin muistelmateos Lääkärin muistelmat (2024). Hänen isänsä oli lääkärinä Valkeakoskella ja päähenkilö itse kirjoitti ylioppilaaksi Valkeakosken yhteiskoulusta. Muutama messukävijä tuli tänään kertomaan käyneensä aikanaan Kalle Meurmanin vastaanotolla. Ja toiset tulivat jakamaan muistojaan ”Jaskan” kouluvuosilta.
Hieman yllättäen myös tuoreimmassa kirjassani Alexander Stubb – Matka presidentiksi (2025) on Valkeakoskella oma roolinsa. Vanhat valkeakoskelaiset muistavat mielellään, että Göran Stubbin puoliso Pirkko Mannola on lähtöisin ”Koskista”.
Esimerkiksi paikallisen sanomalehden päätoimittajan pieni tytär Maarit Tyrkkö kertoi leikkineensä samaan aikaan hiekkalaatikolla Pirkon kanssa, ja joitakin vuosia myöhemmin Maaritin äiti järjesti Pirkolle työmahdollisuuksia mannekiinina ennen kuin tämän kansainvälinen ura alkoi. Pirkko Mannolasta tuli Miss Suomi sekä varsinkin miesten palvoma iskelmä- ja filmitähti.
Stubb-kirjassani kerron yllättävän yhteyden Pirkko Mannolan ja tasavallan presidentti Alexander Stubbin välillä. Nykyinen presidenttimme väitteli tohtoriksi London School of Economicsissa. Yksi kansainvälisesti arvostetun opinahjon perustajista oli vasemmistolainen intellektuelli ja kirjailija George Bernard Shaw. Hänen tunnetuimpiin näytelmiinsä lukeutuu Pygmalion, jonka teatteriesitystä vedettiin 1970-luvulla täysille saleille Vanhalla ylioppilastalolla. Tarvitseeko kertoa, kuka oli näytelmän tähti?
Koskin kirjamessujen suurin vetonaula oli tänä vuonna Mariia Niskavaara, oman kaupungin tyttö, joka sai jokunen päivä sitten HS:n kirjapalkinnon vuoden parhaasta esikoisteoksesta. Mariialla oli mukanaan 20 kappaletta palkittua romaaniaan Ester, teurastaja. Hän myi ne loppuun tunnissa.
Itse myin koko päivän aikana kymmenen kirjaa. Olen siihen tyytyväinen. Tuntui erityisen hyvältä, että yksi ostajista oli Eeva Liisa Glöersen, Juuso Waldenin tytär.
Ai miksi se tuntui hyvältä?
Hän oli tietenkin lukenut Juuso-kirjani. Se ei voinut olla kovin ikävä lukukokemus, kun hän osti tällä kertaa Stubb-kirjani.
Presidenttikirjaani myydään muutenkin kiitettävään tahtiin. Oheisen kuvan lähetti ystäväni Unto Hämäläinen, joka bongasi Stubb-teokseni paraatipaikalta käydessään Malmin Prismassa. Tyylikäs asettelu, kieltämättä.
 |
| Taitaa itsenäisyyspäivä lähestyä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti