Presidentti Alexander Stubb oli juuri arvioinut, että Ukrainan sodassa ei edetä rauhanneuvotteluihin ennen ensi kevättä. Ja heti perään Yhdysvallat toimitti yksityiskohtaisen rauhanehdotuksen, oikeastaan -vaatimuksen, Ukrainalle. Ehdotuksessa Venäjä saisi jopa enemmän alueita Ukrainalta kuin se nyt pitää hallussaan, Ukraina menettäisi oikeutensa tehdä itsenäisiä puolustusratkaisuja ja sen armeijan puolustuskykyä rajoitettaisiin ratkaisevasti. Lisäksi Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO sidottaisiin sopimukseen niin, ettei se koskaan huolisi Ukrainaa jäsenekseen. 28-kohtainen ehdotus hämmentää ja loukkaa Ukrainaa sekä sen aitoja eurooppalaisia tukijoita ja liittolaisia.
 |
| Mitä viestejä idästä tulee? |
Nyt kysytään, mikä on viesti lännestä. Siis miksi Amerikka käänsi selkänsä? Kun selvästikin Venäjän sanelema ja Yhdysvaltojen kirjaama paperi toimitettiin Ukrainan presidentti Zelenskyille, tuojana ei ollut presidentti Donald Trump eikä kukaan mukaan hänen hallintonsa avainhenkilöistä. Ei siis Vance, ei Rubio, ei Hegseth, ei edes Witkoff, vaan Yhdysvaltain puolustusministeriön korkea-arvoinen virkamies, 39-vuotias Dan Driscoll. Hän aloitti ministeriön siviilivirassa tämän vuoden alkupuolella. Hänen vastuulleen kuuluvat Yhdysvaltain maavoimien budjettiin ja kehittämiseen liittyvät asiat. Tärkeämpiin aselajeihin, ilmavoimiin ja merivoimiin, tai pienemmällä budjetilla toimivaan merijalkaväkeen, hänellä ei ole mitään sanomista.
Nyt on avainkysymys, miksi tämä nuori virkamies laitettiin viestinviejäksi. Ehkä hänen tähtensä on sillä tavalla nousussa, että hänelle haluttiin antaa mahdollisuus kerätä kannuksia Ukrainan kustannuksella? Kenties Driscollia odottavat lähiaikoina suuremmat saappaat, ja hän sai nyt tilaisuuden saada nimeä ”rauhantekijänä”.
Ukraina on Yhdysvalloille kuitenkin toissijainen murhe. Tärkeämpää on saada aikaan hyvät välit ja kauppa käyntiin Venäjän kanssa kuin pelastaa Ukrainan suvereniteetti. Nyt Trumpille on tarjolla nopea ohituskaista, kun Eurooppa pitää vihaa hyökkäyssotaa viimeisillä kultavarannoillaan käyvän Venäjän kanssa. Aivan kuin Trumpin hallinto olisi tajunnut, että juuri nyt on oikea hetki ryhtyä Putinin kaveriksi, ennen kuin hän putoaa valtaistuimelta tai ikkunasta. Rauhanehtoihin Trump ei ole välittänyt painaa omaa sormenjälkeään. Vaikuttaisi siltä, että Kremlistä tullutta paperia on käsitelty juuri sen verran, että kyrilliset kirjaimet on vaihdettu latinalaisiin kirjainmerkkeihin.
Sisäpolitiikka on Trumpille juuri tällä hetkellä suurempi päänsärky kuin ulkopolitiikka. Se näkyy muun muassa siinä, että Trumpia aikaisemmin fasistiksi nimitellyt New Yorkin uusi pormestari Zohran Mamdami sai viime yönä Suomen aikaa Valkoisessa talossa valtiovieraan vastaanoton. Presidentti Trump suorastaan liehitteli nuorta muslimipormestaria.
Entä mikä on Kreml-henkisen sopimuspaperin mukana tullut viesti idästä? Presidentti Vladimir Putin ei ole niin naiivi, että hän olisi missään vaiheessa kuvitellut Ukrainan ja Euroopan hyväksyvän sanelupaperia. Mutta nyt hän näkee, mikä on Zelenskyin asema Ukrainassa, mikä on Ukrainan asema Euroopassa, ja mikä on Euroopan Unionin asema G20-maiden keskuudessa.
Ukrainan sota on presidentti Vladimir Putinille loppujen lopuksi vain keino vahvistaa omaa asemaansa. Jos joku putoaisikin Kremlin tornista, viimeisenä sieltä tulee Putin. Hän on noussut jo nyt Neuvostoliiton teräsmiehen Stalinin rinnalle suurena venäläisenä johtajana. Se, että Putin on palauttanut hirmuhallitsija Stalinin ”maineen”, kertoo mikä on hänen tavoitteensa. Jälkipolvet muistakoot 1900-luvulta Stalinin ja 2000-luvulta Putinin.
Vladimir Putinin matka suureksi hallitsijaksi oli kirjattu enteellisesti jo hänen nimeensä: Put = matka, ja Vladimir tulee sanasta vlast = valta. Hän on siis hallitsijana toteuttanut omaa kohtaloaan, ja Ukrainan sota on hänelle vain kohtalon sanelema tehtävä, jonka omat ortodoksipapit ovat vielä siunanneet.
Jännityksellä jäämme seuraamaan, miten Ukrainan tilanne kehittyy. Stubbin arvio saattaa aivan hyvin pitää paikkansa. Zelenskyin torstaina saamasta paperista on vielä pitkä matka siihen, että Zelenskyi ja Putin tapaavat toisensa silmästä silmään ja voivat lyödä kättä päälle.
Avaimet rauhan solmimiseen ovat kaiken aikaa idässä. Aivan kuten pääministeri Sanna Marin taannoin tokaisi, rauha voidaan saavuttaa, jos Venäjän joukot lähtevät Ukrainasta.
P. S.
Lue kirjastani Alexander Stubb – Matka presidentiksi (Readme 2025), miten Stubb toimi ulkoministerinä ja Etyjin puheenjohtajana vuonna 2008, jotta Georgian sota saatiin tyrehtymään alkuunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti