Kuka voisi olla KOK:n edustaja Suomessa Tallbergin jälkeen?

Suomi menetti toukokuussa ainoan edustajansa Kansainvälisessä olympiakomiteassa (KOK) Peter Tallbergin menehdyttyä.  Tallberg oli suunnitellut, että hän jatkaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen 2017, ja valmistelee paikan Roger Talermolle, Suomen olympiakomitean entiselle puheenjohtajalle.

Tallberg oli jo alustanut KOK:ssa maaperää vaihdokseen, mutta realistisesti ajatellen Tallbergin kuolema muutti asetelmat täydellisesti. Tallberg ennusti viime syksynä ilmestyneessä elämäkerrassaan aivan oikein, että Peking saa vuoden 2022 talviolympiakisojen isännyyden. Hän siis tiesi tämän lähes vuotta ennen kuin päätös sinetöitiin.

Tallberg ennustaa kirjassa myös sen, että Euroopan asema KOK:ssa tulee muuttumaan. Aasia ja Afrikka tulevat vahvistamaan asemiaan Euroopan kustannuksella. Suomella oli pitkään kaksi edustajaa KOK:ssa, mutta 2000-luku on menty yhdellä miehellä. Kahta edustajaa Suomi ei enää saa, mutta saako enää yhtäkään?

Golf oli yksi Tallbergille KOK:ssa jyvitetyistä lajeista. Se tapa, jolla golf olympiaperheeseen palaa, suosii suomalaisia pelaajia. Tallberg oli mukana tätä pakettia sinetöimässä.

Risto Nieminen on avainasemassa, kun keskustellaan
Suomen asemasta KOK:ssa.

Torstain Helsingin Sanomissa oli toimittaja Ari Pusan artikkeli siitä, että peräti kuusi suomalaista urheilujohtajaa on jollain tavalla tyrkyllä Kansainväliseen olympiakomiteaan. Lue juttu täältä. Tosin Suomen olympiakomitean ja Valon puheenjohtajasta Risto Niemisestä todetaan, että 65-vuotiaana hän on jo liian vanha.

Muut vaihtoehdot ovat Roger Talermo, taitoluistelija Susanna Rahkamo, purjehtija Sari Multala, jääkiekkoilija Emma Terho ja keihäänheittäjä Tapio Korjus. Kirjoitan lajit sen vuoksi tähän, että talvilajien edustajilla voi olla paremmat saumat, sillä talvilajeissa Suomi kuuluu edelleen maailman parhaisiin urheilumaihin. 

Tämä HS:n artikkeli on kaiken kaikkiaan surullinen juttu. Kysehän on siitä, että KOK on itse itseään täydentävä epädemokraattinen järjestö. Suomalaisten into päästä mukaan ei merkitse yhtään mitään. Kyse on siitä, kuka sinne herrakerhoon halutaan kutsua.

Tässä mielessä Amer Sportsin entinen toimitusjohtaja, kansainvälisesti ylivoimaisesti verkottunein Roger Talermo on ainoa kortti, jota Suomen oikeasti kannattaa KOK:n suuntaan heiluttaa.  Jos suomalaiset yrittävät ajaa kaksilla tai useammilla kärryillä, yritykset päätyvät suohon.

Nyt on syytä kiireesti koota avainhenkilöt samaan pöytään ja sopia etenemisestä. Ainoa henkilö, joka tämän tilanteen voi pelastaa, on Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen. Jos Nieminen kutsuu suomalaiset urheilujohtajat miettimään etenemistä tässä asiassa, ei kukaan voi jättää kutsua väliin.

Mutta siis, vaikka Talermoa sitten yksissä tuumin tuettaisiinkin kotimaassa, ei sekään vielä takaa, että suomalainen urheilujohtaja saataisiin takaisin mukaan KOK:n sisäpiiriin. Jos näin onnettomasti kävisi, että suomalaisten yli 100 vuotta kestänyt KOK-edustajien ketju lopullisesti katkeaa, suomalaiset eivät pääse enää jatkossa päättämään mm. olympiakisojen lajeista tai urheilijakiintiöistä.

In Memoriam Peter Tallberg (1937–2015)

Yleisradio kertoi KOK:n ainoan suomalaisjäsenen Peter Tallbergin menehtymisestä. Tallberg oli suuri suomalainen urheilujohtaja, joka nautti arvostusta KOK:ssa, kansainvälisissä purjehtijapiireissä, ja luonnollisesti kotimaassa.

Tallberg teki ainutlaatuisen uran urheilussa. Hän oli Moskovan olympiakisoissa 1980 Suomen joukkueen lipunkantajana ja samoissa kisoissa hän purjehti poikansa Mathiaksen kanssa 11:nneksi.

Ne olivat Peter Tallbergille jo viidennen olympiakisat. Vaikka hän oli Tokiossa vuonna 1964 neljäs ja olisi uudemman pistelaskutavan mukaan sijoittunut mitaleille, hän itse muisteli lämpimimmin juuri tuota Moskovan kisaa yhdessä Mathiaksen kanssa. Aika harvinaista on, että isä ja poika ovat olympiakisoissa samassa joukkueessa!

Peter Tallberg seurasi Erik von Frenckelliä Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. ”Petskin” vuonna 1976 alkaneen KOK-kauden merkittävimpiä asioita oli urheilijavaliokunnan toiminnan käynnistäminen ja puheenjohtajuus.

Peter Tallberg 1937–2015

KOK-uransa lisäksi Tallberg oli Kansainvälisen purjehtijaliiton puheenjohtaja (1986–1994), ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.

”Kiveenhakkaajat” Arto Teronen ja Jouko Vuolle kirjoittivat viime vuonna Peter Tallbergin elämäkerran ”Urana olympiakisat. Peter Tallbergin tuulinen elämä”. Kirjassa käydään läpi Tallbergin uran hienoja hetkiä, mutta siinä on paljon tarinaa myös vastatuuliosuuksilta, kuten perheyrityksen valtataistelusta.

Oli koskettava kuulla aivan hiljattain Joukolta, kuinka Peter viime kuussa sanoi hänelle, että tämä on sitten viimeinen kerta, kun keskustelemme.

Sain urheilutoimittajana useaan otteeseen haastatella Tallbergia. Viimeisen kerran keskustelin hänen kanssaan reilu vuosi sitten Suomen olympiakomitean tiloissa Pasilassa. Luulen, että Peter katseli niitä tiloja jonkinlaisella haikeudella, olihan hänenkin työhuoneensa ollut 1990-luvulla samassa kerroksessa.

Peter Tallbergin kuoleman jälkeen Suomi on nyt ensimmäisen kerran ilman edustajaa Kansainvälisessä olympiakomiteassa sitten vuoden 1908. Tallbergilla oli omia kaavailuja seuraaja-asian järjestämiseksi, mutta hänen menehtymisensä voi muuttaa tilanteen suomalaisen urheilun kannalta kohtalokkaalla tavalla.

Terosen ja Vuolteen kirjassa Tallbergin seuraajakysymys ei vielä ollut ajankohtainen. Sen sijaan Tallberg pohdiskelee, että Euroopan mailla on KOK:ssa 49 jäsentä, kun Afrikalla on vain 20 jäsentä. 

Muutenkin KOK:n Eurooppa-keskeisyys taitaa olla murenemassa. Tallberg arvelee kirjassa, että Peking tullaan valitsemaan tämän vuoden heinäkuussa vuoden 2022 talviolympiakisojen isäntäkaupungiksi.  

Terosen ja Vuolteen kirja päättyy hienolla tavalla Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan Thomas Bachin haastatteluun, ja tämän miekkailun entisen maailmanmestarin loppusanoihin: ”Kiitos Peter!”

Peter Tallbergin elämäkerta julkistetaan tänään

Tänään julkistetaan kirjamessuilla Arto Terosen ja Jouko Vuolteen uusin kirja, joka käsittelee Kansainvälisen olympiakomitean protokollan toiseksi vanhinta jäsentä Peter Tallbergia, 77.

Kirjan nimi on osuva, "Urana olympiakisat. PeterTallbergin tuulinen elämä" (Kirjapaja).

Tallberg osallistui jo Rooman olympiakisojen purjehdukseen vuonna 1960. Hän oli mukana vielä Moskovassa 1980. Mitali oli lähimpänä Tokion olympiakisoissa vuonna 1964, mutta hän joutui tyytymään neljänteen sijaan.

Tallberg oli urheilijana kaikkiaan viisissä olympiakisoissa. Hänen edellään ovat suomalaisista vain kuusissa olympiakisoissa pelanneet jääkiekkoilijat Raimo Helminen ja Teemu Selänne. 

Tallbergin kohdalla on poikkeuksellista, että hän on samaan aikaan ollut kisoissa urheilijana ja KOK:n jäsenenä. Tämä oli siis ennen kuin KOK:n vanhat herrat huomasivat, että urheilijoiden ääntä olisi syytä kuunnella tarkemmin.

Tallbergin ura urheilujohtajana on yksi kaikkein vaikuttavimmista suomalaisen urheilun historiassa. Hän on toiminut muun muassa Kansainvälisen purjehtijaliiton puheenjohtajana. Ja kun urheilujärjestöjä 1990-luvulla yhdistettiin, hänestä tuli SLU:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.