Suomalaisten olympiavoittojen tarinat

Pitkän linjan urheilutoimittajasta erityisesti eläkepäivillään tuotteliaaksi urheilukirjailijaksi ryhtynyt Lasse Erola on tehnyt erinomaisen työn ja kirjoittanut kirjan ”Suomalaisten olympiavoittojen tarinat. 146 huippuhetkeä vuodesta 1908 alkaen.” (Paasilinna 2016) suomalaisen urheilun mieleenpainuvimmista hetkistä. Kyse ei ole olympiavoittajien henkilötarinoista, vaan näiden voittojen tarinoista.

Erolalla on perspektiiviä jo toimittajavuosiltaan Etelä-Suomen Sanomista, Turun Sanomista ja Ilta-Sanomista.

Tässä Erolan uudessa 360-sivuisessa kirjassa esitellään kaikki 146 olympiavoittoa. Ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja Verner Weckman paini Ateenan välikisoissa kultaa keskisarjassa vuonna 1906, ja sinetiksi hän voitti kultaa myös Lontoon olympiakisoissa 1908. Tämän jälkimmäisen voiton yllä on kuitenkin vuosikymmenien ajan ollut varjo. Kerrotaan, että Weckman tarjosi Yrjö Saarelalle ”rahaa ja muutakin apua” kultamitalista.

Suomalaisille Weckman on tästä kyseenalaisesta varjosta huolimatta ollut ensimmäinen olympiavoittaja. Suomi itsenäistyi kuitenkin vasta 1917, joten Suomen ensimmäinen olympiavoitto oli saksalaissyntyisen Ludovika Jakobssonin ja Walter Jakobssonin saavuttama pariluistelun olympiakulta Antwerpenissä huhtikuussa 1920. Tämä Ludowikan tausta on syytä muistaa, kun keskustellaan turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista. Siellä saattaa olla mukana potentiaalisia tulevia olympiavoittajia.

Erola kertoo kirjassaan myös Suomen urheiluhistorian erikoisimman tarinan. Kevyen sarjan (67,5 kg) painia oli kymmenisen vuotta hallinnut Emil Väre. Hän oli selättänyt kolme vastustajaa, mutta hän oli joutunut erittäin lujille isäntämaan Frits Janssensin kanssa. Siinä oli kulunut paljon voimia.

Emil Väreen lisäksi Taavi Tamminen selviytyi suomalaisista mitalivaiheeseen. Suomen joukkueen johto taktikoi, että Taavi Tammisen kannattaisi hävitä Väreelle, joka saisi sen myötä kultamitalin. Tämän jälkeen hyvävoimainen Tamminen voisi hyvissä voimissa varmistaa Suomelle hopeamitalin. Tästä tahallisesta häviöstä Tammiselle luvattiin kuitenkin hiljaisuudessa luovuttaa hyvityksenä Väreen kultamitali. Näin tapahtui. Tamminen hävisi, mutta sai palkkioksi kultamitalin. Ja Suomen joukkueen johto iloitsi ”hienosti” taktikoidusta kaksoisvoitosta!

Erikoinen tarina liittyy myös Julius Skutnabbin voittamaan 10 000 metrin pikaluistelun olympiakultaan Chamonixin talvikisoissa 1924, joille tosin annettiin olympiakisojen arvo vasta jälkikäteen. Clas Thunberg oli voittanut jo 1500 ja 5000 metrin matkat. Ennen kymppitonnin luistelua Thunbergin kanssa luistellut Skutnabb pyysi kaveriltaan, että antaisi tämän voittaa kympin. Thunberg lupasi. Vähän ennen maalia Skutnabb huusi Thunbergille: ”Classe, muista mitä lupasit!”

Näin sitten kävi, Skutnabb nousi 10 000 metrin olympiavoittajaksi. Ja kuitenkin yhteiskilpailun kulta meni vielä Thunbergille.

Ville Ritolan Pariisin olympiakisoissa 1924 voittaman 10 000 metrin kultamitalin tarinan Erola kertoo näin: joukkueen johto kielsi Paavo Nurmea osallistumasta 10 000 metrille, koska Paavolla oli ohjelmassaan muutenkin monta kilpailua.

Tästä on olemassa toinenkin tarina. Kerrotaan, että valmennusjohto oli ehdottanut sopujuoksua Nurmelle, että antaisi Ritolan suosiolla voittaa. Tämän ”nerokkaan” suunnitelman mukaan Nurmi voisi voimiaan säästellen ottaa helpon hopeamitalin. Näin hän säästäisi energiavarojaan myöhempiin kilpailuihinsa, ja Suomi saisi kaksoisvoiton. Nurmi, joka tiesi olevansa maailmanennätyskunnossa 10 000 metrilläkin, ei voinut sulattaa ajatusta tahallisesta häviöstä. Hänhän oli maailman paras! Sen vuoksi hän jäi omalla päätöksellään pois tästä kilpailusta.

Urheiluun liittyy paljon herkullisia tarinoita. Osa tarinoiden viehätyksestä perustuu jossitteluun, vaihtoehdon mahdollisuuteen: entäpä jos kyseisessä tilanteessa olisikin tehty toinen ratkaisu. Mitä siitä olisi seurannut?

Erola on aikaisemmin tehnyt kirjan ”Unohdetut olympiavoittajat”. Siinä hän kertoo olympiakisojen taidekilpailuista. Nyt hän johdonmukaisesti esittelee myös taidelajien suomalaiset olympiavoitot muiden mukana.

Suomen viimeisin kesäolympiakisojen kultamitali on Satu Mäkelä-Nummelan trap-voitto Pekingistä vuonna 2008. Olin paikalla urheilutoimittajana todistamassa tätä haulikkolajien ensimmäistä (!) suomalaista olympiavoittoa. Kun samana päivänä, 11.8.2008, tuli vielä Henri Häkkisen pronssimitali ilmakiväärillä, saatoin hetkeksi palata sellaisiin tunnelmiin, joita 1920-luvun olympiakisoissa suomalaiset saivat kokea. Silloinhan joukkueen johtoporras tosissaan mietti, miten Suomi voisi nousta mitalitilaston kärkeen ohi Yhdysvaltojen.

Ne ajat ovat totisesti menneet. Juttelin tästä Lasse Erolan kanssa. Hän oli sitä mieltä, että suomalaisten kannattaisi olla erityisen aktiivisia uusien lajien parissa, mikäli mitaleita vielä jatkossa halutaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä Mira Potkosen pronssimitali Rio de Janeirosta.

Naisten nyrkkeily on vielä monessa maassa niin uusi ja outo laji, että sitä ei aivan varauksettomasti olla hyväksymässä varteenotettavien urheilulajien joukkoon. Tähän saumaan Mira Potkonen menestyksellisesti iski.

Osallistuin eilen illalla Urheilumuseon asiakastyöpajaan. Koolla oli hienoa porukkaa, urheilun ystäviä monenlaisilla taustoilla. Ideoimme keväällä ja kesällä 2017 toteutettavaa huikeaa ”Urheilumuseo renkailla” kiertuetta. Siitä rekkakiertueesta tulee aivan ehdoton ”must” -  pakko käydä vähintään kerran, jos yhtään urheilu kiinnostaa! Kiertueen aikataulu ja muut yksityiskohdat täsmentyvät lähiaikoina.

Siinä yhteydessä urheilusta suunnilleen kaiken olennaisen tietävä Vesa Tikander kertoi, että suomalaisia olympiavoittajia on elossa 48. Ollaan iloisia heidän saavutuksistaan!

Jo 130 vuotta suomenkielistä urheilujournalismia

Mikael Agricolan päivän (9.4.) merkeissä pieni katsaus urheilujournalismin historiaan. Mitä tekemistä Agricolalla oli urheilujournalismin kanssa? Ei varsinaisesti mitään, mutta ilman Mikaelin kirjoittamaa ABCkirjaa, tai hänen tekemäänsä Uuden testamentin suomennosta, saattaisimme kirjoitella täällä vallan på svenska. Suomen kieltä puhuisi ehkä muutama 100-vuotias, jotka lurittelisivat oraalisen kulttuurin helmiä, Waka Wanhaa Wäinämöistä, ja sen sellaisia, muutamien yliopistotutkijoiden riemuksi.

Ensimmäisellä suomenkielisellä urheilulehdellä oli hieno nimi, Uljas. Se ilmestyi kaksi vuotta. Vuonna 1886 ilmestyi 9 numeroa, ja seuraavana vuonna 12 numeroa. Lehden vastuunalainen toimittaja oli tohtori Onni Ruuth. Lehti ilmoitti olevansa urheuden ja reippauden edustaja. Käytännössä lehti keskittyi metsästykseen. Uljaalla ei ollut vielä suurta kysyntää, ja lehti lakkasi ilmestymästä kahden vuoden jälkeen.

Urheus ja reippaus kuvasivat sen ajan urheilua ja liikuntaa varsin hyvin. Voimistelun, yleisurheilun, painin ja pallopelien lisäksi vahvoja urheilulajeja olivat 1800-luvun lopulla myös ammunta, uinti, soutu, purjehdus, moottoriurheilu, kalastus, metsästys sekä  koira- ja hevosurheilu. Ivar Wilskmanin neliosaisessa kirjassa Idrotten i Finland (1904–1906) on oma lukunsa myös turistiurheilulle, siis matkailulle.

Uljas pääsi nauttimaan Sporten-lehden luomasta mallista. Sporten perustettiin viisi vuotta Uljasta aikaisemmin, vuonna 1881. Sporten luetteli lajeikseen idrott (liikunta), shakki, metsästys ja kalastus (fiskvård). Vuonna 1881 lehteä julkaisi F.M.Mexmontan, 1881-1893 Alex Hintze, ja 1893–1895 John Linsén.

Hintze oli erityisesti metsästysmiehiä, ja hän lähti Sporten-lehdestä vuonna 1893 perustaakseen alan erikoislehden: Tidskrift för Jägare och Fiskare.

Kun Sporten lopetti vuonna 1895, ilmestyi nopeaan tahtiin monia erikoisjulkaisuja täyttämään sen jättämän aukon.

Hjulsporten oli polkupyöräilyn erikoisjulkaisu, joka ilmestyi vuosina 1895–1899.

Finska Kennelklubbs Tidksrift alkoi ilmestyä vuonna 1896.

I Storm och Stiltje oli purjehduksen ja soudun ystävien lehti, joka julkaisi vuonna 1897 kymmenen numeroa.

Frisk Bris ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1899. Se oli purjehduksen erikoislehti, jota toimitti Axel Söderlund.

Suomen Urheilulehti alkoi ilmestyä vuonna 1898. Lehden perustajana ja vastaavana toimittajana oli Ivar Wilskman. Toimitussihteereinä ahersivat Väinö Kahilainen ja J.F.Sjögren.

Urheilun erikoislehtien julkaisu keskittyi aika lailla Helsinkiin. Kuopiossa ilmestyi vuonna 1897 Urheilija-niminen lehti. Sen vastaava toimittaja oli nimeltään Edvard Mechelin.

Vuonna 1901 ilmestyi Helsingissä Idrott-niminen lehti. Alex. Kåhlman ja Hj. Lange tekivät sitä neljän numeron verran. Tämä Kåhlman oli todellinen monipuolisuusmies. Hän teki yhden numeron verran Frisk och Bris –lehteä vuonna 1899. Se oli eri lehti kuin Söderlundin toimittama samanniminen lehti, joka oli huomattavasti pitkäikäisempi. Lisäksi Kåhlman alkoi toimittaa Suomen ensimmäistä autolehteä vuonna 1906, siis 110 vuotta sitten. Lehden nimi oli Automobilen.

Viipurissakin kokeiltiin Idrott-nimeä vuonna 1903. Idrott-niminen lehti ilmestyi kolmen koenumeron verran, tosin toisen koenumeron nimenä oli Sport. Lehden vastuullinen toimittaja oli Fjalar Gejtel.

Voimistelun harjoitusoppi 1868

Lehtien lisäksi urheilusta annettiin ohjeita kirjoissakin. Ensimmäisenä suomalaisena urheilukirjailijana mainitaan yleensä K. Göös, jonka Några ord om gymnastiken ilmestyi vuonna 1864. Suomeksi se ilmestyi neljä vuotta myöhemmin nimellä Voimistelun harjoitusoppi.

Viktor Heikel kirjoitti vuonna 1874 kirjan Praktisk handbok i skolgymnastik för gossar. Sen lisäksi hän kirjoitti toistakymmentä muuta urheilukirjaa.

G.A. Gripenberg erikoistui kehittämään armeijan liikuntakasvatusta. Heikel ja Gripenberg julkaisivat yhdessä kirjan Handledning i militärgymnastik vuonna 1881. Se ilmestyi suomeksi samana vuonna nimellä Neuvoja sotavoimistelussa.

Gripenbergin ohella Karl Björkstén kirjoitti armeijan voimistelusta useammankin kirjan, ensimmäiseksi 1888 kirjan Gymnastikundervisning vid de finska aktiva bataljonerna.

Viipurissa ilmestyi vuonna 1903 ”Voimistelu ja Urheilu-Julkaisu”. F.E. Miettisen kirjoittamassa julkaisussa oli satakuntasivua.

Varhaisia matkailukirjoja

Ivar Wilskman esittelee kirjansa  Idrotten i Finland neljännessä osassa, josta tämän artikkelin tiedot ovat peräisin, muutaman todella vanhan liikunta-aiheisen kirjan, joita nykyisin ei edes ajatella urheilukirjoiksi. Koska matkailu ymmärrettiin ainakin joissakin piireissä Wilskmanin aikana yhdenlaiseksi urheilun alaksi lienee paikallaan mainita myös tämän alan kirjoja. Joh. Georg Hornborg julkaisi Helsingissä vuonna 1821 kirjan nimeltä Vägvisare genom Storfurstedömet Finland. Enligt officiella uppgifter och eljest inhämtade underrättelser. Kirjassa oli peräti 191 sivua.

Fredrik Berndtson kirjoitti 54-sivuisen Notiser om Helsingfors för resande, i synnerhet bad- och brunnsgäster vuonna 1845.

G. Ph. Armfelt julkaisi Turussa vuonna 1858 kirjan nimeltä Handbook för resande i Finland. Siinä oli 115 sivua ja yksi kartta.

Kun puhutaan varhaisesta urheilukirjallisuudesta, on hyvä mainita myös R.F. von Willebrandin Fem sportmäns resa till kontinenten, berättad av två af dem. Sommarminnen och dagsbokblad. 187-sivuinen kirja ilmestyi vuonna 1885. 

Karo Hämäläisen Yksin on hyvä valinta vuoden urheilukirjaksi

Karo Hämäläisen Yksin-romaani on vuoden 2015 urheilukirja. Esko Heikkisen johtamaan raatiin kuuluvat toimittaja Juha Kanerva, toimittaja Susanna Luikku ja kirjailija Mika Wickström. Raadin sihteerinä toimii Matti Hintikka. Raati on seulonut voittajan valtavasta 70 urheilukirjan joukosta.

Karo Hämäläisen Yksin-romaani palkittiin jo aiemmin
Savonia-palkinnolla. Lisäksi se on vuoden urheilukirja.

Palkintotilaisuus järjestettiin Villa Kivessä, koska Urheilumuseo, palkinnon taustayhteisö, on evakossa Kalasatamassa Olympiastadionin remontin vuoksi.

Voittajassa on tällä kertaa monta erikoista piirrettä. Ensinnäkin, Karo Hämäläinen ei kulje perinteisen urheilukirjailijan saappaissa. Hän on taloustoimittaja, joka harrastaa juoksemista. Ja jolle Paavo Nurmi on ollut vuosikausien erityisen aprikoinnin aihe.

Toiseksi, Hämäläisen kirja on romaani. Jos urheilun tietokirjat ovat haastavia tehdä, niin vielä haastavampaa on tehdä urheilusta mukaansa tempaavaa fiktiota. Hämäläinen onnistui tässä kirjassa hyvin. Kirjan menekistä kertoo, että siitä on otettu ainakin kolme painosta.

Kolmas erityinen piirre voittajassa on, että pitkästä aikaa voiton korjasi ns. suuri kustantamo, WSOY. En tiedä, miten suuret kustantamot erotellaan pienistä, mutta tämä oli palkintoraadin puheenjohtajan Esko Heikkisen luonnehdinta. Käännän tähän liittyvät kysymykset suoraan Eskolle.

Kunniamaininnalla huomioitiin muun muassa Erkki Alajan Bollis, joka on tarina 100-vuotiaasta Pallokentästä.

Mielestäni raati on tehnyt taas kerran hyvää työtä. Pidin itsekin syksyllä lukemastani Yksin-romaanista. Kirjoitin siitä aikanaan blogiini myönteisen arvion, johon voi tutustua täällä.

Palkitsemistilaisuudessa oli paikalla arvovaltaista joukkoa alkaen ensimmäisen vuoden urheilukirjan kirjoittajasta Matti Hannuksesta, jonka työnäyte Moskovan Olympiakirja oli aikanaan vuoden 1980 paras urheiluteos. Yleisön joukossa olivat myös Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä ja yksi hänen edeltäjistäänkin, nimittäin Rolf Haikkola.

Suuri WGC Cadillac Match Play ennakointi

Vaikka kirjoitankin uudessa Golf, suuret turnaukset, suuret voittajat –kirjassa, että neljä WGC-turnausta eivät nauti majoreiden kaltaista arvostusta, niin Mikko Ilosen pääsy samaan alkulohkoon Masters-voittaja Jordan Spiethin kanssa on, Tami Tammisen hengessä luonnehtien,  suomalaisen golfin yksi kaikkein suurimmista, ellei kaikkein suurin momentum.

Mikko Ilosen nimi tunnetaan amerikkalaisissa golfpiireissä jo nyt, ennen kuin yhtään palloa on edes lyöty ilmaan. Kovin usein ei suomalaiselle urheilijalle suoda vastaavaa huomiota. Mieleen tulee lähinnä Teemu Selänne ja vähän kauempaa Paavo Nurmen Amerikan-kiertue 90 vuotta sitten: 54 kilpailussa 29 maailmanennätystä.

Ilosen vaarallisuus on noussut monissa amerikkalaiskommenteissa esille. Mutta on siellä myös amerikkalaisten osaamaa ylimielisyyttä tyyliin ”Mikko Ilonen on ehkä joskus kauan aikaa sitten voittanut Suomessa jotakin”. Heh, heh. Jatka vaan Gary van Sickle (Golf.com) vielä hetki tuota säveltä, niin se voi muuttua kesken laulun amerikkalaiseksi suruvirreksi kunhan ensimmäisen kierroksen ottelut pääsevät vauhtiin!

Mutta pääsääntöisesti kommentaattorit siis tuntevat Mikon vaarallisuuden. British Amateurin voitto 2000 ja etenkin viime vuoden Volvo World Match Play Championshipin mestaruus herättävät kunnioitusta asiantuntevissa piireissä, kuten Golf Channelilla.

Ilosen nousu viimeisenä miehenä mukaan turnaukseen herättää amerikkalaisten tarinataitureiden intohimot. Voisiko suomalainen ”cinderella man” tehdä ihmeen ja edetä alkulohkosta jatkoon?

Vaikka katselenkin sinivalkoisten silmälasien läpi, ei siitä mihinkään pääse, että Jordan Spieth on useimpien mielestä Mikko Ilosen alkulohkon vahva ennakkosuosikki. Spieth on tietysti koko turnauksen ylivoimaisesti suurin ennakkosuosikki Mastersin sankarina sekä maaliskuisen Valspar Championshipin ja joulukuisen Hero World Challengen voittajana. 

WGC-turnauksen lehdistötilaisuudessa Spieth sanoi, että pelaajan kannalta ei alkulohkopelaaminen tuo mitään eroa, vaikka se teoriassa mahdollistaa yhden tappionkin lohkovaiheessa. Pelaajan tavoitteena on voittaa jokainen ottelu. Vaikuttavaa tarinaa vasta 21-vuotiaalta Masters-voittajalta. Katso Spiethin haastattelu täältä:

Mutta ei edes Spieth ole voittamaton. Viikko ennen Mastersia pelatun Shell Houston Openin ratkaisu meni kolmen pelaajan uusintaan. Mr. Spieth putosi bogillaan ensimmäisenä, ja toisella uusintareiällä J.B. Holmes kukisti Johnson Wagnerin.

J.B. Holmes pelaa samassa alkulohkossa kuin kolmisen vuotta sitten ammattilaisuraansa muun muassa Kytäjän Challenge Tourin kisassa aloitellut Brooks Koepka, helmikuisen Waste Management Phoenix Openin voittaja. Koepkalla on ollut kylkivaivaa, joten Holmes on alkulohkon voittajasuosikki.

Spiethin ja Ilosen alkulohkon voittaja kohtaa lauantaina 15. alkulohkon voittajan, joka on joko parin vuoden sisällä neljä kertaa PGA-kiertueella voittanut 24-vuotias Patrick Reed tai Ryan Moore, US Amateurin voittaja vuodelta 2004.

Jason Day puolustaa WGC-reikäpelin mestaruutta ja on oman alkulohkonsa suosikki. 10. alkulohkon voittajaksi noussee Sergio Garcia, joka pelannee lauantaina ensimmäisellä pudotuskierroksella luultavasti juuri Jason Daytä vastaan.

Reikäpeli on suurimmalle osalle televisionkatsojista tuttu Ryder Cupin pelimuotona. Ryder Cupin tunnelmaan amerikkalaiset pääsevät parhaiten seuratessaan maailmantilaston ykköspelaajaa Rory McIlroyta, jonka vastustajat ensimmäisessä alkulohkossa ovat kovia amerikkaisia: Jason Dufner, Billy Horschel ja Brandt Snedeker.

Reikäpelin kaikki alkulohkot ja ennakoimani voittajat 

(Pelaajat luetellaan lohkoissaan rankingjärjestyksessä.)

Alkulohko 1.

Rory McIlroy, Billy Horschel, Brandt Snedeker, Jason Dufner.

Voittajaennustus: Rory McIlroy. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 16:n voittajan.

Alkulohko 2.

Jordan Spieth, Lee Westwood, Matt Every, Mikko Ilonen.

Voittajaennustus: Mikko Ilonen. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 15:n voittajan.

Alkulohko 3.

Henrik Stenson, Bill Haas, Brendon Todd, John Senden.

Voittajaennustus: Henrik Stenson. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 14:n voittajan.

Alkulohko 4.

Bubba Watson, Louis Oosthuizen, Keegan Bradley, Miquel Angel Jimenez.

Voittajaennustus: Bubba Watson. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 13:n voittajan.

Alkulohko 5.

Jim Furyk, Martin Kaymer, Thongchai Jaidee, Georg Coetzee.

Voittajaennustus: Georg Coetzee. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 12:n voittajan.

Alkulohko 6.

Justin Rose, Ryan Palmer, Anirban Lahiri, Marc Leishman.

Voittajaennustus: Justin Rose. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 11:n voittajan.

Alkulohko 7.

Jason Day, Zach Johnson, Branden Grace, Charley Hoffman.

Voittajaennustus: Jason Day. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 10:n voittajan.

Alkulohko 8.

Dustin Johnson, Victor Dubuisson, Charl Schwartzel, Matt Jones.

Voittajaennustus: Victor Dubuisson. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 9:n voittajan.

Alkulohko 9.

Adam Scott, Chris Kirk, Paul Casey, Francesco Molinari.

Voittajaennustus: Adam Scott. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 8:n  voittajan.

Alkulohko 10.

Sergio Garcia, Jamie Donaldson, Bernd Wiesberger, Tommy Fleetwood.

Voittajaennustus: Sergio Garcia. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 7:n voittajan.

Alkulohko 11.

Jimmy Walker, Ian Poulter, Webb Simpson, Gary Woodland.

Voittajaennustus: Ian Poulter. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 6:n voittajan.

Alkulohko 12.

J.B. Holmes, Brooks Koepka, Russell Henley, Marc Warren.

Voittaja J.B. Holmes. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 5:n voittajan.

Alkulohko 13.

Rickie Fowler, Graeme McDowell, Shane Lowry, Harris English.

Voittajaennustus: Rickie Fowler. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 4:n voittajan.

Alkulohko 14.

Matt Kuchar, Hunter Mahan, Stephen Gallacher, Ben Martin.

Voittajaennustus: Hunter Mahan. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 3:n voittajan.

Alkulohko 15.

Patrick Reed, Ryan Moore, Danny Willett, Andy Sullivan.

Voittajaennustus: Patrick Reed. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 2:n voittajan.

Alkulohko 16.

Hideki Matsuyama, Kevin Na, Joost Luiten, Alexander Levy.

Voittajaennustus: Joost Luiten. Voittaja kohtaa lauantaina alkulohko 1:n voittajan.

Keskiviikon tiiausajat Suomen aikaa 

Ensimmäisenä tiiaavat Justin Rose ja Marc Leishman klo 19.50 Suomen aikaa. Mikko Ilosen ja Jordan Spiethin ottelu alkaa klo 21.50. Aikaero San Franciscoon on kymmenen tuntia.

19.50 Justin Rose – Marc Leishman (lohko 6.)

20.00 Ryan Palmer – Anirban Lahiri (lohko 6.)

20.10 Jimmy Walker – Gary Woodland (lohko 11.)

20.20 Ian Poulter – Webb Simpson (lohko 11.)

20.30 Henrik Stenson – John Senden (lohko 3.)

20.40 Bill Haas – Brendon Todd (lohko 3.)

20.50 Matt Kuchar – Ben Martin (lohko 14.)

21.00 Hunter Mahan – Stephen Gallacher (lohko 14.)

21.10 Jason Day – Charley Hoffman (lohko 7.)

21.20 Zach Johnson – Branden Grace (lohko 7.)

21.30 Sergio Garcia – Tommy Fleetwood (lohko 10.)

21.40 Jamie Donaldson – Bernd Wiesberger (lohko 10.)

21.50 Jordan Spieth – Mikko Ilonen (lohko 2.)

22.00 Lee Weswood – Matt Every (lohko 2.)

22.10 Patrik Reed – Andy Sullivan (lohko 15.)

22.20 Ryan Moore – Danny Willett (lohko 15.)

22.30 Jim Furyk – George Coetzee (lohko 5.)

22.40 Martin Kaymer – Thangchai Jaidee (lohko 5.)

22.50 J.B. Holmes – Marc Warren (lohko 12.)

23.00 Brooks Koepka – Russell Henley (lohko 12.)

23.10 Bubba Watson – Miquel Angel Jimenez (lohko 4.)

23.20 Louis Oosthuizen – Keegan Bradley (lohko 4.)

23.30 Rickie Fowler – Harris English (lohko 13.)

23.40 Graeme McDowell – Shane Lowry (lohko 13.)

23.50 Dustin Johnson – Matt Jones (lohko 8.)

24.00 Victor Dubuisson – Charl Schwartzel (lohko 8.)

00.10 Adam Scott – Francesco Molinari (lohko 9.)

00.20 Chris Kirk – Paul Casey (lohko 9.)

00.30 Rory McIlroy – Jason Dufner (lohko 1.)

00.40 Billy Horschel – Brandt Snedeker (lohko 1.)

00.50 Hideki Matsuyama – Alexander Levy (lohko 16.)

01.00 Kevin Na – Joost Luiten (lohko 16.)

Urheiluklassikko Jordan Spieth vastaan Mikko Ilonen, keskiviikkona klo 21.50

Yhdysvaltojen tämän hetken kuumin ja suosituin golfari Jordan Spieth kohtaa varapaikalta World Golf Championships Cadillac Mathc Play –turnaukseen päässeen Mikko Ilosen keskiviikkona klo 21.50 ottelussa, jossa on kaikki klassikon ainekset: David vastaan Goljat.

WGC-reikäpeliä pidetään epävirallisena reikäpelin MM-turnauksena. Pelimuoto antaa mahdollisuuden yllätyksille. Vuonna 2001 Steve Stricker voitti loppuottelussa ruotsalaisen Pierre Fulken vaikka tuli turnaukseen sijoitusnumerolla 55. 

Seuraavana vuonna koettiin vielä suurempi yllätys, kun Kevin Sutherland voitti loppuottelussa Scott McCarronin. Sutherlandin sijoitusnumero turnauksen alkaessa oli 62, eli sama jolla Mikko Ilonen oli mukana lohkoarvonnassa!

Suomessa reikäpeli on aika huonosti tunnettu ja vähän harrastettu pelimuoto, vaikka se on golfin alkuperäinen pelitapa Skotlannin rantaniityiltä. Lyöntipeli ja etenkin pistebogey-peli ovat selvästi nuorempia.

WGC-reikäpeliä on pelattu vuodesta 1999, mutta TPC Harding Park Kaliforniassa on nyt ensimmäisen kerran turnauksen isäntäkenttänä.

Voittajat 1999-2014:

1999 Jeff Maggert USA

2000 Darren Clarke Pohjois-Irlanti

2001 Steve Stricker USA

2002 Kevin Sutherland USA

2003 Tiger Woods USA

2004 Tiger Woods USA

2005 David Toms USA

2006 Geoff Ogilvy Australia

2007 Henrik Stenson Ruotsi (osallistuu 2015)

2008 Tiger Woods USA

2009 Geoff Ogilvy Australia

2010 Ian Poulter Englanti (osallistuu 2015)

2011 Luke Donald Englanti

2012 Hunter Mahan USA (osallistuu 2015)

2013 Matt Kuchar USA (osallistuu 2015)

2014 Jason Day Australia (osallistuu 2015)

Mikko Ilosen lähtöajat WGC-reikäpelin alkulohkossa

Mikko Ilonen starttaa turnaukseen Masters-voittaja Jason Spiethin kanssa keskiviikkona klo 21.50 (Suomen aikaa).

Torstain ottelu Lee Westwoodia vastaan alkaa itse asiassa puolen yön jälkeen perjantain puolella, siis klo 00.40 (Suomen aikaa).

Ilosen perjantain ottelu ensimmäistä kertaa WGC-reikäpeliturnaukseen osallistuvaa amerikkalaista Matt Everyä vastaan alkaa klo 22.00 (Suomen aikaa).

Lee Westwoodilla 11 otteluvoittoa WGC-reikäpeliturnauksissa

Golfweek.com on tehnyt turnauksesta hienot tilastot jokaisesta pelaajasta. Mikko Ilonen pelaa kakkosryhmässä. Ryhmän kokenein reikäpelaaja on Lee Westwood, joka on saanut tililleen 11 voittoa WGC-reikäpeliotteluissa. Tässä ryhmän tilastot:

Jordan Spieth: 2. kerran mukana (1. kerta 2014), eteni kahdeksan parhaan joukkoon voitoin 3-1.

Lee Westwood: 14 kertaa mukana (1. kerta 1999), parhaimmillaan edennyt neljän parhaan joukkoon, voitot 11-15.

Matt Every: 1. kerran mukana.

Mikko Ilonen: 2 kerran mukana (1. kerta 2014), tappio avausottelussa Bubba Watsonille, voittotilasto 0-1.

Aikaisemmin WGC-reikäpelissä jokainen ottelu oli pudotusottelu. Nyt pelataan ensimmäisen kerran alkulohko. Näin varmistetaan, että tv-katsojat saavat seurata Jordan Spiethiä ainakin kolmen ottelun ajan, vaikka hän häviäisi ensimmäisen ottelunsa. 16 alkulohkon voittajat jatkavat lauantain pudotuspeleihin. Kakkoslohkon voittaja kohtaa 15. lohkon voittajan eli parhaan pelaajista Patrick Reed, Ryan Moore, Danny Willett ja Andy Sullivan.

Mikko Ilosella oli loistava arpaonni

Mikko Ilonen sai juuri niin hyvän tuloksen World Golf Championships Cadillac Match Playn arvonnassa kuin vain toivoa sopi. Keskiviikkona Mikko aloittaa Masters-voittaja Jordan Spiethiä vastaan. Ja torstaina hän kohtaa Englannin Lee Westwoodin.

Jos Spieth edustaa 21-vuotiaana nuoruutta, niin kaksi kertaa vahempi, 42-vuotias, Westwood edustaa kokemusta.

Olisi väärin sanoa, että Westy on jo parhaat päivänsä nähnyt, sillä sunnuntaina hän voitti uusinnassa CIMB Niaga Indonesian Masters –turnauksen Jakartassa. Kalle Samooja oli samassa Aasian kiertueen kilpailussa 25:s.

Vaatimattomuudessani en halua tehdä suurempaa numeroa siitä, että aiemmin tänään kirjoittamassani blogissa toivoin Mikolle juuri Spiethiä ja Westwoodia ja lisäksi aloitusta Spiethin kanssa. Blogin voi halutessaan lukaista täältä.

Olin lyömässä palloja Talman rangella, kun huomasin kännykästä arvonnan uskomattoman tuloksen. Voitte olla varmoja, että tuntui erikoiselta lukea samoja nimiä, joita oli vähän aiemmin ennakoinut ja toivonut!

Golfissa olen päässyt sille tasolle, että kaksi kolmesta pallosta menee aika lailla sinne minne haluan. Se kolmas pallo taas tahtoo mennä sinne, minne se haluaa.

Ja niin kävi tässä arvonnan ennakoinnissakin. Perjantaina Mikko pelaa arvaamatonta amerikkalaista Matt Everyä vastaan. Hän voitti viime kuussa Arnold Palmer Invitationalin, mutta karsiutui Mikon lailla Mastersissa. Jos Mikko ei ole kahdessa ensimmäisessä ottelussa varmistanut lohkovoittoa ja jatkonpääsyä, tulee ottelusta 32-vuotiasta Everyä vastaan joko äärimmäisen jännittävä, tai merkityksetön.

Mikko Ilonen ei kuitenkaan ole ensimmäistä kertaa televisiokameroiden ja tunkeilevien katsojien puristuksissa. Esimerkiksi vuoden 2001 Mastersissa Mikko iski palloa uransa huipulla olleen Tiger Woodsin kanssa. Keskiviikkona tuosta kokemuksesta voi olla TPC Harding Parkissa hyötyä!

No, ei nyt kuitenkaan pelata pelejä etukäteen. Jätetään Mikollekin oma osuutensa!

Group 2. #MatchPlay pic.twitter.com/a5yWSeHDha
— PGA TOUR (@PGATOUR) April 27, 2015

Mikko Ilosen WGC-reikäpelivastustaja arvotaan illalla

Mikko Ilosen matka Shanghaista San Franciscoon oli todella mainio. Hän nousi Shanghaissa koneeseen lentääkseen varamiehenä World Golf Championships Cadillac Match Play -turnaukseen, ja nousi San Franciscossa koneesta viimeisenä pelaajana, joka pääsee mukaan!

Iloselle avautui paikka 64 huippupelaajan joukossa 42-kertaa PGA-kiertueella voittaneen Phil Mickelsonin vetäydyttyä viime hetkellä kisasta.

Phil Mickelson has withdrawn from @WGC_MatchPlay citing personal reasons. http://t.co/fBiwmHmVSq pic.twitter.com/SdIxExjSzD
— PGA TOUR (@PGATOUR) April 27, 2015

Mikko Ilosen ensimmäinen vastustaja tiedetään tänä iltana klo 19 Suomen aikaa. Tai tuohon aikaan alkaa arvonta, jossa saman tien arvotaan pelaajat 16:een neljän pelaajan alkulohkoon. Lohkovoittajat selviytyvät lauantaina ja sunnuntaina pelattaviin pudotuspeleihin.

Reikäpeli on armoton pelimúoto, niin kuin Ilonen Hennalan käyneenä ratsuväen miehenä tietää: Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa.

Viime syksynä lahtelainen voitti Euroopan kiertueen reikäpelimestaruuden. Silloin hän kukisti Henrik Stensonin, Victor Dubuissonin, Joost Luitenin ja Graeme McDowellin matkalla mestaruuteen.

Kaikki mukaan päässeet 64 pelaajaa ovat niin taitavia, että TPC Harding Parkissa pelattavassa turnauksessa ei tulla pelaamaan yhtään helppoa ottelua. Mikko Iloselle arvotaan yksi  Top-16-vastustaja, yksi seuraavan arvontaryhmän (17.-32.) vastustaja, ja yksi kolmannen arvontaryhmän (33.-48.) vastustaja.

Tässä ovat Top-16-pelaajat, joista yksi siis tulee Mikkoa vastaan alkulohkossa keskiviikkona, torstaina tai perjantaina:

Top 16
1. Rory McIlroy
2. Jordan Spieth
3. Henrik Stenson
4. Bubba Watson
5. Jim Furyk
6. Justin Rose
7. Jason Day
8. Dustin Johnson
9. Adam Scott
10. Sergio Garcia
11. Jimmy Walker
12. JB Holmes
13. Rickie Fowler
14. Matt Kuchar
15. Patrick Reed
16. Hideki Matsuyama

Millainen olisi sitten Mikon kannalta unelmalohko? Rickie Fowlerin kanssa Mikko pelasi viime vuonna PGA Championshipissä. Adam Scottia vastaan hän pelasi Talissa vuonna 2001. Henrik Stenson ja Sergio Garcia ovat myös tuttuja vastustajia, mutta  hienointa olisi kohdata tuore Masters-voittaja Jordan Spieth ensimmäisenä. Se takaisi maksimaalisen tv-näkyvyyden. Ja olisihan nyt makoisa tilaisuus ottaa päänahka viime aikoina erittäin paljon pelanneelta amerikkalaiselta.

Toisesta arvontaryhmästä poimisin englantilaisen Lee Westwoodin. Hän on yksi menestyneimmistä eurooppalaisista reikäpelaajista, joka pääsi viime syksynä Gleneaglesissa pelattuun Ryder Cupiin kapteenin villillä kortilla takavuosien näytöillään. Nyt Mikko voisi osoittaa omalla pelillään, menikö ”Captain´s pick” aivan parhaalla tavalla!

Kolmannesta arvontaryhmästä poimisin Mikolle vastustajaksi amerikkalaisen Keegan Bradleyn, joka voitti vuonna 2011 PGA Championshipin, mutta sen jälkeen hänen on ollut vuosi vuodelta vaikeampi päästä kärkikymmenikköön. Bradley on pelannut kaksi kertaa Ryder Cupissa, joten reikäpeli on hänelle kyllä tuttu juttu.

No, illalla selviää, kuinka arvonnoissa käy. Ja pelit alkavat siis keskiviikkona San Franciscossa.