Paavo Nurmen Amerikan-kiertue alkoi New Yorkista

6.1.1925 – Kilpailut nro:t 1 ja 2.

Juoksijoiden kuningas Paavo Nurmi jätti lähtemättömän jäljen urheiluhistoriaan Pariisin olympiakisoissa 1924 ja etenkin seuraavan talven Amerikan-kiertueella. Vuoden 1925 alussa alkaneella kilpailukiertueella turkulaisella oli epäinhimillinen ohjelma. Viiden kuukauden aikana hän kilpaili 55 kertaa.

Kiertue käynnistyi loppiaisena 6.1. kunnianhimoisesti. Nurmen ohjelmassa oli Madison Square Gardenissa maili ja 5000 metriä – saman illan aikana.

Paavo Nurmi tiesi osittain mistä on kyse, sillä hän oli onnistunut voittamaan edelliskesänä Pariisin olympiakisoissa 1500 metriä ja 5000 metriä olympiaennätyksillä – saman illan aikana.

The Brooklyn Daily Eagle kutsui Nurmea heti
nimellä Phantom Finn.

Nykyinen Madison Square Garden sijaitsee kutakuinkin Manhattanin ytimessä. Nurmen juostessa se sijaitsi muutaman korttelin etelämpänä. Legendaarisen urheilupyhäkön lähikorttelista nousee kohti taivaita monumentaalinen Empire State Building.  1920-luvulla Manhattan oli matalampi. Empire State Building rakennettiin vasta 1930-luvun alussa.

Silloin jättiläisen nimi oli Paavo Nurmi. Hän oli harjoitellut New Yorkissa kolmisen viikkoa laivamatkan jälkeen. Mutta hän ei ollut itse millään tavalla varma siitä, mitä tulee tapahtumaan. Hän ei ollut koskaan juossut hallikilpailuja. Valmistautumisaika oli jäänyt lyhyeksi. Eikä hän puhunut englantia.

Toisaalta New Yorkissa oli tuhansia suomalaisia. Tuohon aikaan Amerikassa oli lehtitiedon mukaan peräti 300 000 suomalaissiirtolaista. Minunkin isäni isoäiti oli yksi heistä. Ehkä hänkin odotti Nurmen avauskilpailua uteliaana, en tiedä. Lehdet ainakin kirjoittivat painomustetta säästämättä Nurmesta ja loivat valtavat odotukset.

6.1. Madison Square Garden oli loppuunmyyty. Hallin ulkopuolelle jäi 5000 pettynyttä ihmistä. Mutta hallin sisäpuolella saattoi aistia sähköisyyden, ja sankan tupakansavun!

The Indianapolis News kertoi sisämaassa
Nurmen ennätyksistä ja Rayn tappiosta.

Nurmen ohjelma ei ollut vain rasittava ja palautumiskykyä testaava. Hänelle oli lisäksi hankittu kovimmat mahdolliset vastustajat: Amerikan paras keskimatkojen juoksija Joie Ray mailille, ja Pariisiin varjo Ville "Willie" Ritola 5000 metrille.

Madison Square Gardenin puinen juoksurata oli vain 140 metriä pitkä. Se oli käytännössä koko ajan kaarrosta vasemmalle. Nurmen pitkälle askeleelle sen ei teoriassa olisi pitänyt sopia.

Mutta Paavo Nurmi mukautui yllättävän nopeasti "resonanssiin". Hän sai 1500 metrin väliajaksi 3.56, joka oli illan ensimmäinen maailmanennätys! Ja hän onnistui pysymään loppuun asti kärjessä. Maalissa hän pysäytti kellot aikaan 4.13,6. Toinen maailmanennätys!

Tämän jälkeen Nurmi pääsi hierojansa Eino Hakoniemen käsittelyyn, kunnes oli astuttava uudelleen täpötäyteen halliin. Katsomossa tunnelma oli ehkä vieläkin jännittyneempi kuin toista tuntia aikaisemmin mailin juoksun alkaessa. Nurmi oli osoittautunut maineensa veroiseksi kukistaessaan Joie Rayn. Mutta pystyisikö hän väsyneenä vastamaan amerikansuomalaisen Ritolan kovaan vauhtiin?

Pystyipä hyvinkin. Nurmella oli sama taktiikka kuin maililla. Hän tarkkaili alkumatkan, ja 33. kierroksella hän kiihdytti kärkeen.  Phantom Finn sai voittoajaksi 14.44,6. Se oli Nurmen kolmas ennätys saman illan aikana. Kaikki ennätykset olivat aikaisemmin olleet Joie Rayn nimissä!

On helppo uskoa, että Nurmen kilpailukalenterin tyhjät päivät täyttyivät tämän jälkeen pikavauhdilla.

Ennätyslaskuri

Nurmen tekemät  ennätykset Amerikan-kiertueella:

Ennätys matka tulos

• nro 1: 1500 m  3.56,0
• nro 2: Maili     4.13,6
• nro 3: 5000 m 14.44,6

Seuraava kilpailu on 15. tammikuuta. Seuraa Nurmen kilpailukiertuetta Aamulenkki-blogista!

P.S. Kaikki vuoden 1925 Amerikan-kiertueen kilpailuraportit löytyvät kuukausittain toimitettuina täältä.

Teemu Selänne oli suosituin suomalaisurheilija 2014

Googlen vuositilastojen mukaan Teemu Selänne oli viime vuoden kiinnostavin suomalaisurheilija. Koska urheilutoimittajien Vuoden urheilija julkistetaan vasta Urheilugaalassa (13.1.), laitan tähän näkyviin Googlen hakusuosikit ikään kuin lämmittelyksi:

1. Teemu Selänne
2. Enni Rukajärvi
3. Tuukka Rask
4. Pekka Rinne
5. Iivo Niskanen
6. Erik Haula
7. Kerttu Niskanen
8. Olli Jokinen
9. Jere Karalahti
10. Sami Jauhojärvi

Katsotaanpa vähän lähemmin listaa. Näkee, että se on suomalainen lista. Jääkiekkoilijoita on kuusi, hiihtäjiä kolme, ja ainoana naisena lumilautailija Enni Rukajärvi. Hämmästystä herättää esimerkiksi moottoriurheilijoiden puuttuminen tuolta hakulistalta: Mutta missä on Kimi?

Google on tehnyt myös viihdyttävän videokoosteen, joka kertoo viime vuoden hakutuloksista. Se kannattaa katsoa.

Urheilutoimittajien lista tulee varmasti näyttämään vähän toisenlaiselta kuin hakukoneen lista. Luultavasti urheilutoimittajien listalle mahtuu mukaan jokunen kesälajienkin edustaja!

Päivitänpä tätä postausta, koska tänään 11.1.2015 on Teemu Selänteen urheilu-uralla yksi hieno kulminaatiopiste, kun hänen pelinumeronsa 8 jäädytetään ja paita nostetaan Anaheim Ducksin kotihallin kattoon! Parhaat onnittelut Teemulle, suomalaiselle jääkiekolle, ja kaikille suomalaisille! Kiitos Teemu yli 20 vuoden hienoista hetkistä!

Vuoden 2015 urheilutrendit

Uudenvuoden tinanvalantaan kuuluu tulevan vuoden tapahtumien ja tavoitteiden pohdiskelu. Katselin sulatettavaa hevosenkenkää ja näin siinä jo ennen sulatusta joitakin vahvoja urheilutrendejä, jotka kirjasin nopeasti.

Urheilu on kiinteä osa yhteiskuntaa, joten monissa visioissa on ehkä enemmän yhteiskunnallinen sävy kuin äkkiseltään odottaisi. Ylimmäinen johtopäätös näin vaalivuoden kynnyksellä onkin, että urheilu ei ole mikään erillinen saareke.

Ennustuksessani on kymmenen kohtaa:

1. Perinteisen median ahdistus kasvaa

2. Sosiaalisen median suosio lisääntyy

3. Rikkaat muuttavat Suomesta

4. Pelaaminen pysyy puheenaiheena

5. Virosta tulee suomalaisten yrityspuisto

6. Demokratian kriisi

7. Urheilujohtamisen poliittiset ulottuvuudet

8. Paluu Mastersiin

9. Paluu Pekingiin

10. Paluu Faluniin

En kuvittele olevani mikään Nostradamuksen oppipoika, mutta asiat voivat hyvinkin mennä kuten kirjoitan. Se johtuu kuitenkin enemmän sattumasta ja tuurista kuin näkökyvystäni ja ennustajanlahjoistani.

Mutta nyt lopetan jaaritukset ja lyön faktat pöytään. Tältä näyttää siis vuosi 2015:

1. Perinteisen median ahdistus kasvaa

Perinteisen median ahdistus kasvaa entisestään. Henkilöstön vähentäminen jatkuu, ja samaan aikaan koneiden uusimispaineet kasvavat. Perinteiset tulovirrat eivät riitä kattamaan kustannuksia. Ainoaksi toivoksi jää arvonlisäveron poistaminen seuraavalla hallituskaudella.

Perinteisen median ahdistuksesta kertoo, että toimituksellisia palstoja täytetään miten vain edullisimmin pystytään. Ennen lehteä tehtiin lukijoille. Vuonna 2015 siihen ei ole enää maakuntalehdissä varaa.

Maakuntien urheiluväen kaipaaman näkyvyyden näkökulmasta edessä on isoja ongelmia, kun ponnistusvoima ei vielä riitä valtakunnanjulkisuuteen, eikä oman alueen medioissa pääse vanhaan tapaan esille. Mitä siis tehdä?

2. Sosiaalisen median suosio lisääntyy

Sosiaalisen median kanavat lyövät lopullisesti läpi vuonna 2015. Kun valtamedia ei enää vastaa lukijoiden odotuksia, siirtyy toimittaminen tiedottamistaidot omaaville kansalaisille ja sosiaalisen median eri kanaviin. Tämän seurauksena perinteisissä medioissa työskentelevien toimittajien ajasta yhä suurempi osa kuluu sosiaalisen median seuraamiseen, ja siitä johtuen toimittajille jää entistä vähemmän aikaa omien juttujen tekemiseen.

Huippu-urheilijoista esimerkiksi Mikko Ilonen kertoo twitterissä kuulumisiaan. Ilosen viitoittamalle polulle lähtee yhä useampi suomalaisurheilija.

3. Rikkaat muuttavat Suomesta

Tuloerojen kasvu jatkuu, vaikka Nalle Wahlroos lähti Ruotsiin ja vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Portugaliin. Suomalaisen yhteiskunnan rakennevirheen korjaaminen ei tapahdu hetkessä, joten Suomen kansantalouden lompakko vuotaa myös vuonna 2015. Valitettavasti se lompakossa oleva reikä ei ole siellä alapohjassa. Rikkaimmat lähtevät niin kauan, kun yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia ei korjata.

Urheilussa tämä ei ole uusi ilmiö. Parhaiten tienaavat ammattiurheilijat tienaavat rahansa ulkomailla, ja käyvät kesällä pelaamassa tennistä kotimaassa. Koivujen, Kiprusoffien ja Sami Kapasen kaltaiset kiekkoilijat ovat tuoneet omaa osaamistaan ja pääomia myös kasvattajaseuroihinsa.

Pay back -ajattelu lisääntyy vuonna 2015. Jarkko Niemisen tennisakatemia on paras esimerkki siitä, miten  menestyneet urheilijat voivat olla aktiivisesti tukemassa alituisessa rahapulassa olevaa kotimaista nuorisovalmennusta.

Mutta jos joku urheilija on asunut ulkomailla 10 tai 20 vuotta, hänen voi olla helpompi jatkaa elämäänsä aktiiviuran päättymisen jälkeen niissä ympyröissä, jotka ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi. Se on täysin ymmärrettävää.

4. Pelaaminen pysyy puheenaiheena

Suomesta on tullut pelaamisen luvattu maa Angry Birdsin ja Supercellin myötä. Nokia oli  kymmenen vuotta aikaansa edellä lanseeratessaan N-Gagen. Peliajattelu vyöryy konsoleista ja laitteista vuonna 2015 koko yhteiskuntaan ja Suomi opitaan tuntemaan maailmalla sloganista Finland – connecting playing people.

Vuonna 2015 olisi aika perustaa pelaamisen professuuri johonkin suomalaiseen yliopistoon. Pelaavia professoreitahan on jo varmasti jokaisessa yliopistossa.

Itse asiassa yksi todistus peliajattelusta on juuri edellä mainittu miljonäärivuoto ulkomaille. Varakkaat ihmiset ovat pohtineet erilaisia vaihtoehtoja täysin pelimaailman mallin mukaisesti. Peliteoriassahan joudutaan miettimään erilaisten päätösten vaikutuksia. Mitä seuraa, jos valitsen tämän reitin?

5. Virosta tulee suomalaisten yrityspuisto

Suomalaiset perustavat yrityksiä Viroon vuonna 2015, koska se on helppoa. Tällä hetkellä Virossa ja Virosta käsin toimii jo noin 3500 suomalaisyritystä. Helsinki laajenee Tallinnaan, ja liikenne Suomenlahden yli pysyy vilkkaana.

Viro pitää tilanteesta, koska suomalaisten yritystoiminta vilkastuttaa pienen maan talouselämää. Suomessa asiaa huomaa toisinaan paheksuttavan. Mutta mikäs ongelma siinä on, jos ihmiset yrittävät ja käyvät kauppaa?

Urheilussa Viro nostaa profiiliaan. Maailmanlaajuista mediahuomiota maa saa esimerkiksi tammikuussa Otepään maailmancupin hiihtojen yhteydessä, ja maaliskuussa, kun Tallinnassa järjestetään nuorten taitoluistelun MM-kisat.

Moottoriurheilu on virolaisille tärkeää. Karl Kruuda voitti vuonna 2014 Turun rallin ja päätyi Jyväskylän Suurajoissa, siis Neste-rallissa, kymmenenneksi saaden uransa ensimmäisen MM-pisteen. Kannattaa laittaa tänään, vuoden viimeisenä päivänä, 22 vuotta täyttävän Karl Kruudan nimi mieleen, vaikka Viron ykköskuski viime kaudella olikin Ott Tänak.

Syyskuussa järjestettävän Tallinnan maratonin osanottajamäärä kasvaa edelleen, kuten jo yli kymmenen vuoden ajan!

6. Demokratian kriisi

Suomessa valmistaudutaan eduskuntavaaleihin. Vaikka poliittiset mielipidemittaukset kertovatkin uusista asetelmista ja muutoksesta, ei äänestysaktiivisuus tälläkään kertaa nouse kuin vähän yli 50 prosentin. Vaalien yhteydessä tullaan puhumaan demokratian kriisistä. Olisiko Suomi sittenkin tarvinnut sen saksalaisen kuninkaan?

Ihmisten luottamus poliitikkojen kykyyn saada aikaan muutoksia on mennyt toistuvien kohujen seurauksena. Eläkeläisten säästötkään eivät ole turvassa, kun johtajat kahmivat itselleen etuja.

Pääministeri Alexander Stubb joutuu kovan paikan eteen vaalien jälkeen. Hänen vahvuutensa on ulkopolitiikassa ja EU-asioissa. Jos kokoomus joutuu oppositioon, Stubb on väärässä roolissa, koska räksyttäminen ei sovi hänelle. Siinä tapauksessa hänen kannattaa keskittyä kesällä enemmän triathloniin kuin politiikkaan.

7. Urheilujohtamisen poliittiset ulottuvuudet

Alexander Stubbilla on yksi oljenkorsi käyttämättä. Hän ei ole vielä minkään urheilujärjestön puheenjohtaja, mutta Palloliiton entinen puheenjohtaja Sauli Niinistö voisi ohjata tässä asiassa Alexia.

Minkä lajin puheenjohtajaksi Stubb parhaiten sopisi? Nuorena hän oli maajoukkuetason golfari, mutta urheilun keskusjärjestö Valoa pitkään johtanut Timo Laitinen valittiin juuri Golfliiton puheenjohtajaksi. Siis ei golfiin.

Stubb on juossut viime vuosina maratoneja entisen kestävyysjuoksun päävalmentajan Timo Vuorimaan valmennuksessa. Mutta SUL:n kenttäväki on ilmeisesti riittävän tyytyväinen nykyiseen puheenjohtajaan Vesa Harmaakorpeen, joka pääsi jatkokaudelle äänestyksen jälkeen. Siis ei yleisurheiluun.

Luontevinta olisi kutsua Stubb Triahlonliiton puheenjohtajaksi. Tähän hätään triathlonkaan ei ole ratkaisu, koska puheenjohtaja Toni Niiranen valittiin juuri jatkokaudelle. En tunne Niirasta, mutta varapuheenjohtaja Kauko Kottosella uskon olevan pelisilmää tämän asian järjestämiseen. Ehkä Stubbia on jo kysyttykin?

Mikko Ilonen on pelannut kerran amatöörinä Mastersissa.
Paavo Nurmi puolestaan halusi juosta 1932 Los Anglesin
olympiamaratonin, mutta hänet julistettiin ammattilaiseksi.

Tietysti muitakin vaihtoehtoja on olemassa, mutta Ampumaurheiluliitton puheenjohtajuus voisi olla huono viesti noin ulkopoliittisesti ajatellen. Tai sitten se olisi näinä aikoina juuri se oikea viesti.

8. Paluu Mastersiin

Mikko Ilonen on ainoana suomalaisgolfarina pelannut kaikissa major-turnauksissa. Huhtikuussa Augusta Nationalin kentällä pelattava Masters on kuitenkin siinä mielessä merkkipaalu Ilosen uralla, että nyt hän on ensimmäisen kerran mukana ammattilaisena. Vuonna 2001 hän sai osallistumisoikeuden edellisvuoden British Amateurin voittajana.

Mastersin voittaja saa perinteisesti vihreän takin. Toivottavasti järjestäjät ovat varanneet Mikon mittoihin sopivan pikkutakin valmiiksi! 

9. Paluu Pekingiin

Yleisurheilun MM-kisat järjestetään ensi kesänä Pekingissä. Olin Pekingin olympiakisoissa vuonna 2008 urheilutoimittajana, ja muistan hyvin komean keihäskisan, missä kolme suomalaista sijoittui sijoille 3–5 Tero Pitkämäen johdolla. Tero Järvenpää oli neljäs ja Teemu Wirkkala viides.

Suomalaiset keihäänheittäjät ovat olleet vahvasti esillä myös viime vuosina. Ari Mannio voitti EM-pronssia 2012, Antti Ruuskanen olympiapronssia 2012 ja EM-kultaa 2014, sekä Tero Pitkämäki MM-hopeaa 2013 ja EM-pronssia 2014.

Kysymys kuuluukin, kuinka monta mitalia suomalaiset keihäänheittäjät Pekingin MM-kisoissa saavuttavat. Veikkaan kahta, jos oikeat miehet valitaan kisoihin.

Pekingistä muistan myös sen vapaaehtoisena kisoissa työskennelleen paikallisen aitajuoksijan, joka oli Kiinan tilastoissa niukasti sadan parhaan joukossa. Suomessa hän olisi lähes maajoukkuetasoa.  1,4 miljardin ihmisen joukosta löytyy kaikkea enemmän kuin viiden miljoonan ihmisen maasta. Potentiaalisia kaupankäyntimarkkinoitakin siellä on asukasluvun perusteella... hetkinen... melkein 300-kertainen määrä!

10. Paluu Faluniin

Olympiavoittaja Iivo Niskanen on osoittanut erinomaista kuntoa alkutalvesta. Parisprintin olympiakultaa Sami Jauhojärven kanssa voittanut Niskanen on helmikuussa Falunin MM-kisoissa ensimmäisen kerran tilanteessa, jossa "koko kansa" odottaa hänen hiihtojaan.

Viime talven kultahiihto Sotshissa oli niin iso yllätys, että sitä ei meinaa vieläkään ymmärtää!

Falunin MM-hiihdoissa vuosina 1974 ja 1993 Suomi sai molemmilla kerroilla kaksi mitalia. Toivottavasti nyt pistetään vähän paremmaksi.

Hyviä urheilu-uutisia odotellessa toivotan menestyksellistä uutta vuotta kaikille lukijoille!