Charles Sifford saa Presidential Medal of Freedomin

Ensi maanantaina tehdään ainutlaatuista urheiluhistoriaa, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama luovuttaa 92-vuotiaalle Charles Siffordille Presidential Medal of Freedom -mitalin. Se on arvokkain siviilille myönnettävä tunnustus Yhdysvalloissa.

Aikaisemmin vastaava "respectin" osoitus on tarjottu vain kahdelle golfarille, Arnold Palmerille vuonna 2004 ja seuraavana vuonna Jack Nicklaukselle. Mutta tällä kertaa valintaan liittyy aivan toisen mittaluokan tunteet. Nyt on kyse yhteiskunnallisesti ja eettisesti merkittävästä valinnasta, sillä Charles Sifford on rotuerottelun vastaisen taistelun elävä symboli.

Sifford on yksi niistä harvoista pelaajista, joilla oli aikanaan rohkeutta uhmata valkoisten erityisasemaa golfissa. Sifford voitti 1950-luvulla kuusi kertaa National Negro Open -turnauksen. Mutta Masters-turnaukseen hänellä ei ollut mitään asiaa.  Sitä johti rautaisella kädellä Clifford Roberts. Jos jonkun "naama ei miellyttänyt", Roberts järjesti porttikiellon.

Roberts keksi muuttaa Masters-turnauksen kutsuturnaukseksi voidakseen pitää värilliset pelaajat poissa kentältään. Hänen kerrotaan lausuneen, että Augustassa caddiet ovat aina mustia ja pelaajat valkoisia.

Tätä maailmankuvaa afroamerikkalaiset urheilijat lähtivät uhmaamaan. Jackie Robinson oli ennakkoluulojen murtaja baseballissa. Hän pelasi ensimmäisenä afroamerikkalaisena major-liigan baseballia vuonna 1947. Mutta golfia pelattiin vielä rasistisemmassa ilmapiirissä kuin baseballia. Robinson kysyikin kerran Siffordilta, oletko luovuttaja.

Mailapoikana aloittanut Charlie ei tosiaankaan ollut luovuttaja. Vähitellen hän pääsi pelaamaan kovatasoisempiin turnauksiin. Vuonna 1957 hän voitti sensaatiomaisesti Long Beach Openin, joka oli yhteisturnaus Yhdysvaltain PGA:n kanssa. Neljä vuotta myöhemmin oikeustaistelu tuotti tulosta ja hän sai ensimmäisenä tummaihoisena pelaajana PGA:n täysjäsenyyden, 39-vuotiaana. Mutta Mastersin ovet pysyivät suljettuina.

Kerrotaan, että kun Charlie pelasi vuonna 1962 Canadian Openin avauskierroksen 67 lyönnillä, Royal Montreal Golf Clubille tuli puhelu Augustasta. Sen jälkeen ilmoitustaululle ilmestyi lappu, että vanhasta käytännöstä poiketen kyseisenä vuonna Canadian Openin voittaja ei saakaan automaattista kutsua Masters-turnaukseen.

Vuonna 1967 Charlie voitti ensimmäisenä värillisenä PGA-kiertueen turnauksen Greater Hartford Openin, ja vuonna 1969 Los Angeles Openin. Hän oli tuolloin jo 47-vuotias.

Masters-turnaukseen Sifford ei siis koskaan päässyt. Lee Elder oli ensimmäinen afroamerikkalainen, joka pääsi pelaamaan Augustan viheriöille vuonna 1975.  Mutta ehkä jonkinlaisena hyvityksenä Sifford valittiin ensimmäisenä mustana pelaajana golfin Hall of Fameen vuonna 2004.

Maailman parhaalle golfarille Tiger Woodsille Charles Sifford on suuri sankari. Hän on kutsunut Siffordia isoisäksi, jota hänellä ei koskaan ollut. Woods on halunnut näin antaa oman tunnustuksensa miehelle, joka taisteli parhaat pelivuotensa tuulimyllyjä vastaan päästäkseen pelaamaan samoihin kisoihin parhaiden pelaajien kanssa. 14 major-turnausta voittanut Tiger Woods on myös sanonut, että Siffordin tekemien uhrausten ansiosta hänellä on tänä päivänä mahdollisuus pelata golfia.

Pidetään yhdessä kivaa: FIFA, Venäjä ja Qatar

Kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) julkisti torstaina puhtaaksi kirjoitetun tiivistelmän FIFA:n eettisen toimikunnan amerikkalaisjuristi Michael Garcialta tilaamasta 350-sivuisesta raportista, jossa käsiteltiin epäilyjä ja syytöksiä vuosien 2018 ja 2022 jalkapallon MM-turnausten hakuprosesseihin liittyneistä vilpeistä.

Tiivistelmästä on jätetty pois yli 300 sivua. Nyt julkaistiin 42 sivua, joiden perusteella Venäjä on riittävän kelvollisen keinoin saanut MM-turnauksen isännyyden vuonna 2018, ja Qatar vuonna 2022.

Tiivistelmä on FIFA:n kannalta hyvä ratkaisu, koska siinä ei puheenjohtaja Sepp Blatter joudu ikävään valoon. FIFA:n eettisen toimikunnan kannalta olisi ollut todella harmillista, jos heidän raporttinsa olisi aiheuttanut istuvalle puheenjohtajalle ongelmia.

No, Venäjä on varmasti ansainnut jalkapallon MM-turnauksen isännyyden siinä missä Sotshin talviolympiakisat, ja tänä syksynä ajetun F1-osakilpailun. Ne todistavat, että Putinin keisarikunta pystyy organisoimaan suuria urheilutapahtumia. Miksi ei siis MM-jalkapalloa?

Esimerkiksi suomalaisilla ei pitäisi olla mitään sanomista siihen, että MM-turnaus pelataan tuossa lähinaapurissa. Suomi ei ole pelannut kertaakaan MM-kisoissa, joten meidän ei ainakaan kannata huudella tuosta puhtaaksi pestystä FIFA-raportista...

Emme me huudelleet silloinkaan, kun olympiakisat järjestettiin vuonna 1968 Meksikossa, jossa vähän aikaisemmin tapettiin opiskelijamellakoitsijoita. Emme lähteneet protestirintamaan myöskään silloin, kun Moskova sai vuoden 1980 olympiakisat. Ne kisat muistetaan muun muassa suotuisten tuulivirtausten synnyttämisestä stadionin portteja avaamalla juuri sopivasti omien keihäänheittäjien heittovuoroilla.

Eikä senkään pitäisi meitä liikuttaa, jos FIFA antaisi jalkapallon vuoden 2026 MM-kisat vaikka Pohjois-Korealle! Sekin olisi ihan FIFA:n sisäinen juttu...

Täytyy kuitenkin asiallisesti sanoa, että oli mukava lukea Hufvudstadsbladetin ulkomaansivuilta Marcus Lindqvistin kolumni "Två smutsiga, blodiga VM-turneringar". Lindqvistin mielestä FIFA:n toiminnassa näyttäisi olevan jotakin, hmm, kiusallista.

No, tässä tulee varmaan diplomaattinen varovaisuuskin mukaan kuvaan. Alkuperäisen FIFA-raportin laatinut Garcia on kuulunut Venäjän mustalle listalle liittyen venäläisen tai ukrainalaisen asekauppias Viktor Boutin oikeudenkäyntiin. Laskikohan FIFA:n johto, että Garcia olisi valmis kirjoittamaan "sopivan varovaisen" raportin juuri tästä syystä? Jos Blatterin porukat ajattelivat näin, he erehtyivät. Garcia on itse sitä mieltä, että tiivistelmä ja hänen raporttinsa eivät vastaa toisiaan.

Luulenpa vaan, että tämä tarina ei pääty tähän.

Leijonamaajoukkue hyväksyi Kummolan jatkopestin

Leijonien murskaava voitto Venäjästä kertoi siitä, että Kalervo Kummolan jatkokausi Suomen Jääkiekkoliiton johdossa on maajoukkuepelaajien mielestä hyvä asia. Leijonat kaatoivat Venäjän 6-2 sen jälkeen, kun liittovaltuusto oli äänestänyt Kummolan jatkokaudelle.

Tietenkin maajoukkue pelaa enemmän itselleen ja omalle valmentajalleen, kuin kaukaiselle liiton puheenjohtajalle. Niinpä uusi päävalmentaja Kari Jalonen voi täysin perustein ottaa niin torstain Tshekki-voiton kuin lauantain Venäjä-voiton pelaajien parhaana mahdollisena luottamuksen osoituksena omaa linjaansa kohtaan.

Juhani "Tami" Tamminen ja Hannu Aravirta hehkuttivat MTV3-kanavan kommentaattoreina, että maajoukkue esitti lauantaina kaikkein aikojen parasta peliään Karjala-turnauksessa. Ehkä niin, mutta Kari Jalosen kommentti oli kyllä ihan kohdallaan. Ruotsia vastaan on laitettava ylänappi kiinni. Vaikka kaksi voittoa ja erityisesti superhyvä Venäjä-ottelu on alla, leijumaan ei voi jäädä.

Maajoukkueen toiminnassa näyttäisi olevan monella rintamalla hyvää draivia. Tiedotukseenkin on rakennettu uusi kuvio ennakkoluulottomalla tavalla, sillä turnauksissa maajoukkueen tiedotusta turnauksissa Suomen johtava jääkiekkotoimittaja Turun Sanomien Jussi Leppäsyrjä.