13.9.2014

Eurooppa on Ryder Cupin suosikki tilastojen valossa

Eurooppa on voittanut kaksi edellistä Ryder Cupia. Olisiko mahdollista, että voittoputki kasvaa Gleneaglesissa parin viikon päästä kolmeen voittoon?

Katsotaanpa, millainen joukkue Euroopalle tuli. Mukana on kaksi skandinaavia, joten aloitetaan heistä.

Otetaan ensiksi tanskalainen Thomas Björn, jota olen tullut seuranneeksi muita pelaajia tarkemmin sen vuoksi, että olen majoittunut samaan huoneistoon kuin hän. En kuitenkaan missään nimessä halua antaa samanlaista vaikutelmaa kuin Turun Sanomien edesmennyt legendaarinen urheilutoimittaja "Kankku" Kankamo, joka antoi ymmärtää yöpyneensä samassa vuoteessa Elizabeth Taylorin kanssa.

Minulla oli tilaisuus muutama vuosi sitten majoittua Espanjassa San Roquen kentällä samaan huoneistoon, jossa Björn asui pelatessaan ensimmäistä Ryder Cupiaan vuonna 1997. Björnin vierailusta todisti
oven pieleen laitettu hieno nimikyltti.

Björn oli mukana myös vuoden 2002 joukkueessa. Hänen RC-tilastonsa on mukavasti plussalla, 6 ottelua, 3 voittoa, 2 tappiota ja yksi tasattu. Pisteitä 3,5.

Ruotsin Henrik Stenson on myös kolmannessa Ryder Cupissaan. Hän oli jo mukana vuosina 2006 ja 2008, ja hänen tilillään on 7 ottelua ja 3 pistettä.

Siirrytään esittelyssä joukkueen rookie-luokkaan, joka ei kuitenkaan ole paarialuokkaa. Skotti Stephen Gallacher voitti Aura Golfissa amatöörien Euroopan mestaruuden 20 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on voittanut Euroopan kiertueella kolmesti. Hänen mukanaolonsa takaa Ryder Cupiin paikallisvärin ja samalla historiallisen kytköksen edelliseen ja ensimmäiseen Skotlannissa järjestettyyn Ryder Cupiin. Stephenin setä Bernard Gallacher oli mukana Muirfieldissä vuonna 1973, tuolloin vielä Ison-Britannian ja Irlannin joukkueessa.

Toinen ensikertalainen on Walesin Jamie Donaldson. Hänenkin ansioluettelossaan on kolme Euroopan kiertueen voittoa.

Ranskalainen 24-vuotias Victor Dubuisson on kolmas ensikertalainen kapteeni Paul McGinleyn joukkueessa. Nuorella ranskalaisella on vasta yksi ET-voitto.

Kapteeni McGinleyn valintoina joukkueeseen nousivat Gallacher, Lee Westwood ja Ian Poulter. Heistä Poulter on pelannut neljä kertaa Ryder Cupissa ja hänen rekordinsa näissä otteluissa on murskaava: 15 ottelua, 12 voittoa, kolme tappiota, ei yhtään tasattua, ja yhteensä 12 pistettä.

Toinen Ryder Cupin veteraani, jonka kapteeni nosti joukkueeseen, on kahdeksan kertaa Ryder Cupissa mukana ollut englantilainen Lee Westwood. Hän on pelannut 37 ottelua ja kerännyt yhteensä 21 pistettä.

Myös espanjalainen Sergio Garcia on saanut leiman Ryder Cupissa pelattavan reikäpelin taitajana. Hän on ollut mukana jo kuudessa Ryder Cupissa, pelannut 28 ottelua ja pisteitä hänelle on kertynyt 18.

Nyt on käyty läpi kahdeksan Euroopan joukkueen pelaajaa. Tarkkaavainen lukija saattaa huomata, mikä heitä yhdistää. Kenelläkään ei ole yhtään major-voittoa! Mutta onneksi joukkueessa on mukana vielä neljä pelaajaa, joilla on myös kokemusta kaikkein arvostetuimpien turnausten voittamisesta. Ja vielä niin, että heistä jokainen on pystynyt voittamaan vastustajien arvostaman US Openin.

Aloitetaan maailman tämän hetken ykköspelaajasta Rory McIlroysta, joka on voittanut neljä major-turnausta. Hän on ollut aiemmin kaksi kertaa Ryder Cupissa, pelannut yhdeksän ottelua ja kerännyt viisi pistettä.

Jatketaan esittelyä US Openin viime vuoden voittajalla englantilaisella Justin Rosella, jolla on kaksi Ryder Cupia takanaan. Niissä hän on  pelannut 9 ottelua ja kerännyt 6 pistettä.

McIlroyn lisäksi joukkueen toinen pohjoisirlantilainen pelaaja on Graeme McDowell, joka voitti US Openin neljä vuotta sitten. Hän on ollut Ryder Cupissa kolme kertaa, pelannut 12 ottelua ja kerännyt 6 pistettä.

Neljäs majoreita voittamaan pystynyt Euroopan joukkueen mailataituri on saksalainen Martin Kaymer, joka voitti kesäkuussa US Openin ja neljä vuotta sitten PGA Championshipin. Kaymer on juhlinut Ryder Cupin voittoa 2010 ja 2012, pelannut niissä kuusi ottelua keräten 3,5 pistettä.

Amerikkalaisten joukkue on paperilla jonkun verran vahvemman oloinen. Vaikutelma tulee siitä, että puolet joukkueesta on major-voittajia: Phil Mickelson (5 majoria),  Bubba Watson (2), Jim Furyk (1), Keegan Bradley (1), Zach Johnson (1) ja Webb Simpson (1).

Ensikertalaisia Yhdysvaltojen joukkueessa on kolme niin kuin Euroopankin joukkueessa: 21-vuotias Jordan Spieth, 24-vuotias Patrick Reed ja 35-vuotias Jimmy Walker.  

Kokenein Ryder Cup -pelaaja on Phil Mickelson, joka osallistuu jo kymmenennen kerran tähän mannerten väliseen huipputurnaukseen.

Mutta toisaalta, Eurooppa on viime vuosina ollut Ryder Cupissa niskanpäällä ja niinpä mukana olevien pelaajien aiemmin keräämien Ryder Cup -pisteiden (78-54,5) perusteella Eurooppa on kyllä kotikentällään Gleneaglesissa suosikkiasemassa.

Tässä vielä pelaajien menestysprosentit (pelatut ottelut/pisteet):
USA
Bradley 4 ottelua, 3 pistettä = 75 %
Johnson 11 ottelua, 6,5 pistettä = 59 %
Kuchar 7 ottelua, 4 pistettä = 57 %
Mahan 8 ottelua, 4,5 pistettä = 56 %
Simpson 4 ottelua, 2 pistettä = 50 %
Watson 11 ottelua, 5,5 pistettä = 50 %
Mickelson 38, ottelua 17 pistettä = 45 %
Furyk 30 ottelua, 11 pistettä = 37%
Fowler 3 ottelua, 1 piste = 33 %

Eurooppa
Poulter 15 ottelua, 12 pistettä = 80 %
Rose, 9 ottelua, 6 pistettä = 67 %
Garcia 28 ottelua, 18 = 64 %
Björn 6 ottelua, 3,5 pistettä = 58 %
Kaymer 6 ottelua, 3,5 pistettä = 58 %
Westwood 37 ottelua, 21 pistettä =57 %
McIlroy 9 ottelua, 5 pistettä = 56 %
McDowell 12 ottelua, 6 pistettä = 50 %
Stenson 7 ottelua, 3 pistettä = 43 %

10.9.2014

Aamulenkki: Urheiluboikotti on menneen ajan ase

Nyt on pakko kirjoittaa muutama sana Venäjä-pakotteista. Helsingin Sanomissa oli tänään toimittaja Tero Hakolan uutinen "Kanerva vastustaa urheiluboikottia". 

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva toivoo, että urheilu säästyy boikoteilta. Hän on sitä mieltä, että kisat tulee siirtää toiseen maahan lähinnä siinä tapauksessa, että isäntämaa on sodassa "laajassa mielessä" tai käy sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Boikottipuheiden taustalla on El Pais -lehden viikon takaisesta uutisesta virinnyt julkinen keskustelu.  Ilmeisesti EU-komissiossa on ihan vakavasti harkittu Venäjän sulkemista EU:n urheilutapahtumien ulkopuolelle osana talouspakotteita.

Kanerva ja Suomen pääministeri Alexander Stubb ovat oikeasti urheiluihmisiä, jotka ymmärtävät urheilun olevan osa eurooppalaista kulttuuria. Heille urheilu on enemmän kuin vain politiikan kassara, jonka avulla voisi  uhitellen kopautella Kremlin portteja.

Boikottien aikakausi liittyi kylmän sodan jälkinäytökseen, vaikka ensimmäiset boikottiolympiakisat järjestettiin jo Montrealissa vuonna 1976. Silloin osa Afrikan maista osoitti mieltään Etelä-Afrikan apartheid-politiikan vastaisen linjan lipsumisen vuoksi.

Vuonna 1980 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter pelasi kovaa peliä Neuvostoliittoa vastaan. Länsimaiden laajalla olympiaboikotilla haluttiin painostaa Neuvostoliittoa, joka oli hyökännyt edellisvuonna Afganistaniin.

Vuonna 1984 useimmat sosialistiset maat järjestivät Neuvostoliiton johdolla vastaboikotin ja jäivät pois Los Angelesin olympiakisoista: "kun ette tulleet meidän kisoihin, me ei tulla teidän kisoihin". Jälkiarvioiden mukaan kyseessä oli lähinnä Moskovan suuri pelko siitä, että Neuvostoliiton ja muiden sosialistimaiden urheilijat olisivat loikanneet suurin joukoin Yhdysvaltoihin.

Vielä vuonna 1988 koettiin pienimuotoinen boikotti, kun Pohjois-Korea, joka oli virallisesti isäntämaan eli Etelä-Korean kanssa sodassa, sai aikaan pienen tukiboikotin liittolaismaidensa keskuudessa. Niinpä Kuuba ja Albania jäivät pois kisoista.

Boikottien seurauksena monessa lajissa mitalit menivät uusjakoon. Tuskinpa boikoteilla juuri muita vaikutuksia oli.

Voi vain kuvitella, miten sosiaalinen media olisi kuplinut, jos sellainen olisi noiden boikottikisojen aikana ollut jo olemassa. Nyt Facebookiin on perustettu Venäjälle myönnettyä jalkapallon MM-turnausta boikotoimaan kannustava yhteisö "Boycott Russia World Cup 2018".  Toistaiseksi siellä näyttää oleva 1261 tykkääjää. Se ei ole kansainväliselle sivustolle erityisen suuri määrä.

Juuri nyt tuntuisi aivan mahdottomalta, että Suomen hallitus kieltäisi esimerkiksi A-maajoukkueen osallistumisen jalkapallon MM-karsintoihin: Suomi boikotoi MM-jalkapalloa!


Sen sijaan jokainen suomalainen jalkapallon ystävä voi henkilökohtaisesti ratkaista, päättääkö lähteä Pietariin tai Moskovaan katsomaan MM-kisoja. Siihen päätökseen Venäjän poliittinen johto voi vaikuttaa omilla toimillaan ratkaisevan paljon.

4.9.2014

Keskustelu jääkiekosta ja KHL:stä kiihtyy

Sain Urheilutoimittajain Liiton hallitukselta luvan aloittaa blogin kirjoittamisen UL:n kotisivuille. Ensimmäisessä tekstissä käsittelen ajankohtaista KHL-avausta ja sen herättämää keskustelua. Tavoitteeni on kirjoittaa UL:n sivuille kerran kuussa sen mukaan, kuin tarpeita ilmenee.

Kirjoitin oman blogini aamupäivällä samalla, kun seurasin Yle Areenasta puolen tunnin nettilähetystä, joka oli tehty Jokereiden harjoituksista. Journalistisesti ohjelma oli hyvin tehty ja erittäin kiinnostava. Mutta tässä keskustelussa on nyt kyse vielä isommista asioista kuin Jokereista tai sen pelaajahankinnoista. Kyse on Yleisradion toimintaperiaatteista.

UL:n sivuilla julkaistuun blogitekstiini pääsee suoraan kopioimalla oheisen pitkän URL-osoitteen omaan osoitekenttään: http://www.urheilutoimittajat.fi/index.php?bW9kPWNvbnRlbnQmYWN0PXZpZXdhY29udGVudGl0ZW0mcGFnZV9pZD0zMjM0JmNoZWNrPWE0NTI3MGU3ZTA5ZjgzNzg2NWE0NmE4ZTc0YTZkYTg4

Seinäjoella ilmestyvä sanomalehti Ilkka osallistuu (4.9.) samaan keskusteluun, vaikka Seinäjoki ei nyt perinteinen kiekkokaupunki olekaan. Ehkä juuri sen vuoksi Ilkan pääkirjoituksessa onkin poikkeuksellista särmää: "Putinin lähipiiriin kuuluvista Jokerien miljardööriomistajista Arkadi Rotenberg on EU:n asettamalla pakotelistalla. Listalla olevien kanssa ei tulisi tehdä bineshommia. Onkohan Ylen tehtävä idässä harmaalla alueella?"

Kirjoitus osuu kyllä aivan ytimeen ja antaa aiheen lisäpohdintaan. Pitäisikö EU:n Venäjälle asettamat taloudelliset pakotteet ulottaa myös urheiluun? Miten esimerkiksi Sothsissa kuukauden päästä järjestettävään F1-osakilpailuun tulisi suhtautua?

Länsimaissa vallitsevan käsityksen mukaan urheilu ja politiikka pitää erottaa toisistaan. Mutta Moskovan näkökulmasta urheilu on vain politiikan jatke. Mikäli EU päättää ulottaa pakotteet urheiluunkin, ollaan kriisissä taas yksi askel syvemmällä.

1.9.2014

Syyskuu on urheilun superkuukausi

Hengästyttävä urheiluviikonloppu on takana sytyttävine Ruotsi-otteluineen ja MM-koripalloavauksineen, mutta urheilun ystävän seitsemäs taivas on vasta avaamassa porttejaan: Syyskuu on urheilukuukausi vailla vertaa, todellinen urheilun superkuukausi!

MM-koripallo jatkuu Espanjassa tuhansien paikalla olevien suomalaisten ulvoessa. Ehkä kaikki lähes 8000 suomalaista kisaturistia eivät ole Bilbaossa jokaisessa ottelussa, mutta yhtä kaikki, Susijengi on saanut liikkeelle historiallisen fanimatkailmiön.

Suomella on alkulohkon otteluista jäljellä tiistaina Dominikaaninen tasavalta, keskiviikkona Turkki ja torstaina Uusi-Seelanti. Kolmesta ottelusta pitää voittaa vielä yksi, että tie jatkoon varmistuu. Se voitto kannattaa ottaa heti tiistaina. Suomen sunnuntaina voittama Ukrainakin voitti avausottelussaan Dominikaanisen tasavallan.

Maanantaina alkaa aivan uusi karnevaali Puolan Katowicessa. Lentopallon MM-kisat käynnistyvät Suomen osalta maanantain ottelulla arvoituksellista Kuubaa vastaan. Keskiviikkona on vastassa Etelä-Korea, ja viikonloppuna tulevat sitten perjantaista sunnuntaihin vastaan Brasilia, Saksa ja Tunisia. Tuhannet Puolaan matkustavat suomalaiset lentopallon ystävät toivovat, että Suomi pääsee alkulohkossa neljän parhaan joukkoon ja jatkopeleihin.

Myös jääkiekossa alkavat historialliset pelit, sillä Jokereiden taival KHL:ssä starttaa vihdoin torstaina. Jokereilla on heti putkeen kolme kotiottelua: torstaina Dinamo Minsk, lauantaina Lokomotiv Jaroslavl ja maanantaina  HK Sotshi. On mielenkiintoista nähdä, miten yleisö ja media ottavat KHL:n Jokerit vastaan. Jokereiden tavoitteena on vetää Hartwall Areenalle jokaiseen otteluun 10 000 katsojaa.

Jalkapallossa on myös kaikkien aikojen syksy ja odotettavissa on suomalaisten lisääntyvää futismatkailua. HJK:n ottelut Eurooppa-liigan lohkovaiheessa alkavat 18.9. Kööpenhaminassa. Club Brugge tulee Helsinkiin 2.10., Torino 6.11. ja FC Kobenhavn  27.11., ja luonnollisesti vastaavat vierasottelut pelataan noissa turistienkin kannalta viihtyisissä kaupungeissa.

Lisäksi A-maajoukkue aloittaa EM-karsinnat vuoden 2016 lopputurnaukseen ensi sunnuntaina Färsaarilla. Huuhkajien syyskauden kotiottelut pelataan 11.10. Kreikkaa ja 14.10. Romaniaa vastaan.

Golfin ystävilläkin on alkamassa suuri kuukausi. Tiistaina kuullaan, valitseeko kapteeni Paul McGinley Irish Openin voittajan Mikko Ilosen Ryder Cup -joukkueeseensa. Turnaus pelataan syyskuun viimeisessä viikonvaihteessa Skotlannissa.

Kuun viimeinen sunnuntai on myös suuri maratonpäivä. Berliinin katuja juoksee yli 40 000 kilpailijaa ja kuntoilijaa. Heidän joukossaan on yli 300 suomalaista, myös meidän pääministerimme Alexander Stubb vaimonsa kanssa.

29.8.2014

Viimeinen maaottelu vuoden 1952 olympiastadionilla

Tässä viikonvaihteessa järjestettävä yleisurheilumaaottelu Ruotsia vastaan on poikkeuksellisen tunteellinen, koska nyt kohdataan Ruotsi viimeisen kerran samalla areenalla, jolla järjestettiin vuoden 1952 olympiakisat.

Olympiastadion menee ensi vuonna remonttiin ja on suljettuna 2016-2018. Uudistettu stadion avataan vasta vuonna 2019.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2016 ja 2018 Ruotsi-maaottelut järjestetään jossakin muualla kuin Helsingissä.

Nyt on historiallinen mahdollisuus siirtää maaottelu Turkuun, missä järjestelykoneisto ja olosuhteet ovat Timanttiliiga-haaveiden seurauksena valmiiksi kansainvälisellä tasolla.

Kesäkuussa yli 10 000 katsojaa täytti Paavo Nurmi Gamesissa Turun Urheilupuiston lehterit. Kevyellä lisärakentamisella takasuoralle ja takakaarteeseen pystyisi virittämään varovaisesti ajatellen 3000-4000 paikkaa lisää.

Tämä voisi sopia hyvin Turun strategiaan nostaa profiiliaan Paavo Nurmen kotikaupunkina, vaikka Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistaminen katkaisikin maaotteluvälit Suomen ja Ruotsin välillä moneksi vuodeksi. Ottamalla järjestelyvastuun maaottelusta Turku voisi symbolisesti osoittaa ruotsalaisille, että vanhoja ei enää muistella.

Luultavasti ainakin lauttayhtiöt pitäisivät ajatuksesta, että elo-syyskuun vaihteessa tuotaisiin laivalasteittain ruotsalaisia yleisurheilun ystäviä Turkuun. Edelleen vahvasta ruotsinkielisestä kulttuuristaan tunnetussa Åbossa ruotsalaiset kisaturistit viihtyisivät takuulla hyvin.

Turku olisi siinäkin mielessä luonteva valinta maaottelun isäntäkaupungiksi, että Aurajoen varrella järjestettiin erinomaiset Kalevan Kisat vain kolme vuotta sitten.

Ja edelleen, painavimpana kriteerinä voi pitää sitä, että turkulaisilla yleisurheilijoilla tuntuu olevan hyvä vaihe urallaan. Lapsuutensa seuraa Someron Esaa edelleen edustava Minna Nikkanen hyppäsi hienon Suomen ennätyksen 452 perjantaina Helsingin Narinkkatorilla Ruotsi-maaottelun avauslajissa seiväshypyssä. Runsaslukuisessa katsojajoukossa ennätyksen syntyä todisti muun muassa Suomen Urheiluliiton kunniapuheenjohtaja Jukka Uunila, joka oli kesäkuussa seuraamassa myös Paavo Nurmi Gamesia.

Turkulaisseurojen urheilijoita löytyy runsaasti muistakin maaottelulajeista. Esimerkiksi Turun Urheiluliittoa edustava Nooralotta Neziri on naisten muotilajiksi nousseen 100  metrin aitajuoksun kärkinimi Suomessa. 

Turulla ei siis ole varteenotettavaa haastajaa maaottelun isännyyttä ajatellen. Jaa, ehkä Pasilassa SUL:n toimistossa joku voisi Tampereen Ratinaakin harkita. 

Päätöksiä vuosien 2016 ja 2018 maaottelujen järjestämisestä ei ole vielä Suomen Urheiluliitossa tehty, mutta tärkeää olisi tehdä nämä päätökset mielellään tämän vuoden aikana.

Mutta nautitaan nyt ensin tämän vuoden maaottelusta. Paperilla Ruotsi voittaa miesten ottelun, mutta naisten ottelussa Suomi vaikuttaa vahvemmalta. Tähän suuntaan osoittaa jo naisten ensimmäinen laji seiväshyppy, jonka Suomi voitti pistein 12-10.

Lauantaina maaottelu alkaa poikkeukselliseen aikaan vasta klo 18.00. Sunnuntaina kilpailut alkavat klo 13.30 miesten seiväshypyllä.

Kisaa sävyttää ensimmäinen some-maaottelu, johon suomalaiset voivat osallistua tviittaamalla #hyväsuomi.

Suomalaisilla naisgolfareilla on kisakiireitä Skotlannissa, Vihdissä ja Japanissa

Parhaat suomalaiset naisgolfarit palaavat tässä viikonvaihteessa tositoimiin lyhyen kesälomansa jälkeen. Naisten Euroopan kiertueen parhaimmisto pelaa Aberdeen Asset Management Ladies Scotland Openissa. 72 pelaajan joukossa on myös rautainen suomalaiskaksikko Minea Blomqvist-Kakko ja Noora Tamminen.

Rajoitettu pelaajamäärä johtuu siitä, että Scotland Open pelataan kolmipäiväisenä pro-am-kilpailuna. 72 huippuammattilaisen kanssa pelaa 72 julkkista ja amatööriä. Päätöskierrokselle pääsee 15 parasta pro-am-paria.

Suurin mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti niihin 50 parhaaseen ammattilaiseen, jotka pääsevät kahden kierroksen jälkeen sunnuntain kierrokselle jakamaan 250 000 euron palkintorahoja.

Minni oli todella lähellä maailman kirkkainta huippua vuosina 2004-2008. Hänellä lienee tallella sama taito, mutta viimeisissä kilpailuissaan hän ei ole vain saanut osaamistaan esiin. Voisiko hän aloittaa nousunsa Skotlannista?

Noora Tamminen oli viime vuonna naisten Euroopan kiertueen kymmenenneksi paras tulokas. Hänellä on tältä vuodelta yksi sijoitus Top-10:ssä, mutta hänellä olisi kaikki edellytykset parempaankin.

Vihdin Hillside Golf & Country Clubilla pelataan samaan aikaan LET:n haastajakiertueen huippukilpailua HLR Golf Academy Open, jonka palkintopotti on suomalaisessa mittakaavassa muhkea 50 000 euroa.
Ensimmäistä kauttaan LET-ammattilaisena pelaava Krista Bakker ja kokenut Ursula Wikström johdattavat suomalaispelaajat Hillsideen. Heidän taitonsa punnitsee muun muassa ensimmäisen kerran kotimaassa ammattilaispaidassa pelaava Sanna Nuutinen.
Naisten Solheim Cup järjestetään vuoden kuluttua Saksassa. Tällä hetkellä parhaana suomalaisena Solheim Cup -listalla on Elina Nummenpää (49.) ennen Krista Bakkeria (52.).  Tärkein pisteiden keruuaika alkaa vuodenvaihteessa, jonka jälkeen järjestettävissä turnauksissa pisteet tuplaantuvat tämän vuoden tasosta.
Mielenkiintoisen vertailukohdan suomalaisten ammattilaispelaajien tasoon Vihdin LETAS-kisassa antaa Erkko Trophyssä naisten kisan voittoon noussut amatööri Marika Voss. Mutta todellisen tasonmittauksen suorittavat kovat ulkomaalaiset, jotka ovat tulleet HLR Golf Academy Openiin hakemaan LETAS-kiertueen mittakaavassa poikkeuksellisen suuria palkintorahoja.
Viime vuonna Vihdissä parhaana suomalaisena kuudenneksi sijoittunut amatööri Oona Vartiainen suuntaa Vihdin sijasta Japaniin MM-kisoihin. Hänen joukkuetoverinsa Espirito Santo Trophy -nimellä kulkevassa kilpailussa ovat Matilda Castrén ja Emily Penttilä. He tosin matkaavat toista reittiä kuin Vartiainen, sillä heidän opintonsa Yhdysvalloissa ovat juuri alkamassa. Heidän on kirjauduttava sisään opinahjoihinsa Florida State Universityyn ja Tulane Universityyn ennen kuin lentävät Japaniin.
Espirito Santo Trophyn avajaiset järjestetään tiistaina ja ensimmäinen kilpailupäivä on keskiviikkona. Neljä päivää kestävässä kilpailussa pelataan lyöntipeliä, ja joka päivä kaksi parasta tulosta lasketaan joukkueen tulokseksi.
Kaksi vuotta sitten Krista Bakker, Noora Tamminen ja Sanna Nuutinen sijoittuivat Turkissa samassa Espirito Santo Trophyssä historiallisesti pronssille.




24.8.2014

Tenniskulttuurin rakentaja Jarkko Nieminen joutuu tykkituleen US Openissa

Maskun ässäksi kutsuttu Jarkko Nieminen joutuu US Openin kaksinpelin ensimmäisellä kierroksella yhteen uransa kuumimmista paikoista, kun vastaan asettuu ATP-kiertueen paras syöttäjä Kroatian Ivo Karlovic.

Olisi väärin sanoa, että kyse on veteraanitenniksestä, vaikka molemmat siirtyivät ammattilaiseksi jo vuonna 2000. Molempien uran poikkeuksellisesta pituudesta huolimatta 33-vuotias Nieminen kohtaa 35-vuotiaan Karlovicin vasta ensimmäisen kerran US Openin avauskierroksen ottelussa.

Räjähtävistä lyönneistä ja rajuista suunnanmuutoksista koostuvassa tenniksessä yli 30-vuotiaiden pelaajien on vaikea pitää paikat siinä kunnossa, että pelaaminen huipputasolla on vuodesta toiseen mahdollista.

211-senttinen Karlovic on kiertueen pisin pelaaja, joka elää pelottavalla ykkössyötöllään. Hänellä on hyvä vuosi, sillä hän on noussut rankingissa takaisin 30 parhaan joukkoon. Kroaatti on tykittänyt ässiä kenttään siihen tahtiin, että hän on parantanut sijoitustaan vuodenvaihteesta viitisenkymmentä pykälää.

Toisaalta Jarkko Nieminen on samaan aikaan mennyt kaksinpelin rankingissa alaspäin 15 pykälää. Nyt hän on sijalla 54.

On kuitenkin muistettava, että Nieminen on yhä varteenotettava vastustaja kenelle hyvänsä. Hän on selviytynyt kaikissa kolmessa aiemmassa tämän vuoden Grand Slam -turnauksessa toiselle kierrokselle. Se on paremmin kuin kertaakaan vuoden 2008 jälkeen.

Nieminen on kompensoinut ranking-pudotustaan nelinpelissä, missä hän on tehnyt Henri Kontisen kanssa suomalaista tennishistoriaa. Ensin kaksikko eteni Roland Garrosilla Ranskan avoimissa toiselle kierrokselle, sitten he olivat mukana Wimbledonissa, ja tämän kuun alussa he voittivat Kitzbühelin ATP-turnauksen.

Niemisellä on nyt neljä ATP-voittoa nelinpelissä (2007, 2010, 2013 ja 2014) kahden kaksinpelivoiton lisäksi.  Hän veti Henri Kontisen Kitzbühelissä samaan suomalaisten ATP-voittajien kaartiin, jossa aiemmin olivat hänen lisäkseen vain Olli Rahnasto kahdella ja Leo Palin yhdellä nelinpelivoitolla.

US Openissa Nieminen ja Kontinen pelaavat nelinpeliä jo kolmannessa peräkkäisessä Grand Slam -turnauksessa. Kontinen osallistuu nyt uransa ensimmäiseen US Openiin. 

Nieminen pitääkin ymmärtää ennen kaikkea suomalaisen tenniskulttuurin rakentajana, eikä niinkään yksittäisenä huippuna, joka on tienannut palkintorahoina yli seitsemän miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Ainakin Turun seudulla sadat nuoret ovat käyneet Jarkko Niemisen tenniskoulussa. Moni on saanut kivan harrastuksen.

Mutta tie kilpatennikseen ja erityisesti kansainväliselle huipulle on pitkä ja kivinen. Sen tietää varsin hyvin esimerkiksi Jarkon pelikaveri Henri Kontinen. 24-vuotiaan lahjakkuuden uralle on osunut tukku ikäviä loukkaantumisia, mutta niistä huolimatta hän on sisukkaasti rakentanut uraa nelinpelin erikoismiehenä. 

Saapa nähdä, kehittyykö Niemisestä ja Kontisesta suomalaisen urheilun superkaksikko, Batman ja Robin. US Open antaa tästä osviittaa.