10.1.2022

Tutkiva urheilutoimittaja Andrew Jennings (1943–2022)

Urheilutoimittamisen uuden aallon ykkösnimi Andrew Jennings menehtyi lauantaina 8. tammikuuta nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli kuollessaan 78-vuotias. Jennings oli tutkiva toimittaja, joka aloitti uudenlaisen urheilujournalismin. Jos urheilussa ei pelata reilua peliä, se pitää kertoa. Tämä oli hänen oppinsa. 

Andrew Jennings 1943–2022. Kuva: AIPS.

Andrew Jennings syntyi Skotlannissa, mutta hän muutti jo varhain Lontooseen. Hän opiskeli Hullin yliopistossa ja pääsi töihin The Sunday Timesin tutkivaan toimitukseen vuonna 1967. Työskenneltyään eri lehdessä hän päätyi BBC:n Radio Four -kanavan Checkpoint-ohjelman tutkivaksi toimittajaksi.

Andrew Jenningsin ensimmäinen kirja Scotland Yard’s Cocaine Connection herätti jo huomiota. Se viitoitti hänen toimintaansa seuraavina vuosina. Suurin myytti, joka työläiskodissa kasvanutta toimittajaa häiritsi, oli Kansainvälinen olympiakomitea. Tuhannet toimittajat kulkivat Jenningsin mielestä lammaslaumana epädemokraattisen valtakoneiston tiedottajina sen sijaan, että olisivat uutisoineet kuulemistaan ja näkemistään epäkohdista.

Jennings kirjoitti yhdessä Vyv Simsonin kanssa bestselleriksi nousseen kirjan The Lords of the Rings vuonna 1992. Siinä hän hyökkäsi KOK:n puheenjohtajaa Juan Antonio Samaranchia vastaan kyseenalaistaen maailman johtavan urheilujärjestön ykköspomon pyyteettömyyden. Natsiyhteydet saivat Samaranchinkin näyttämään natsilta.

Jennings kirjoitti vuonna 1996 uuden version menestyskirjasta. The New Lords of the Rings -kirjassa vyörytettiin lisää syytteitä urheilun korruptiosta ja dopingtestien manipuloinnista.

Olin kuuntelemassa Jenningsiä Tanskan Vingstedissä Sport, Media and Civil Society – seminaarissa vuonna 1997. Muistan, kuinka hän kertoi pettyneensä toimittajiin, jotka eivät kerro yleisölle, mitä tietävät. Hän oli surullinen, että toimittajat hakeutuvat suurimpien urheilujohtajien lähipiiriin, mainiten Juan Antonio Samaranchin, Joao Havelangen ja Primo Nebiolon, ja sulkevat silmänsä sen sijaan, että kertoisivat lukijoilleen, kuulijoilleen tai katsojilleen, mitä näkevät.


Jennings oli valovoimainen esiintyjä. Sanoin hänelle, että tule Suomeen kouluttamaan suomalaisia urheilutoimittajia. Selvä juttu, hän vastasi.

Työskentelin parin vuoden ajan Jyväskylän yliopiston Mediainstituutissa. Silloin järjestin seminaarin, jonka tähtiesiintyjäksi Jennings saapui. Matkalla Jyväskylään hän poikkesi Pasilaan kouluttamaan Yleisradion urheilutoimitusta.

Jenningsin vierailu onnistui hyvin. Hän kirjoitti Keskisuomalaisen perustamalle Sunnuntaisuomalaiselle matkansa jälkitunnelmissa yhden artikkelin, jonka sain kääntää.

2000-luvulla Jennings jatkoi terrierimäisesti urheilumaailman epäkohtien sitkeää paljastamista. Nyt kohteeksi tuli maailman suurimman lajin jalkapallon kattojärjestö FIFA. Sepp Blatterin valtakausi päätttyi FIFA:n puheenjohtajana korruptioskandaaliin vuonna 2015.

Andrew Jennings antoi uutteruudellaan ja lahjomattomuudellaan mallin kaikille maailman toimittajile.

Kansainvälinen urheilutoimittajain liitto AIPS kertoi Jenningsin kuolemasta verkkosivuillaan maanantaina.


P.S. FIFA:n toimintaa seurattiin suurennuslasilla vuonna 2014. En muistanutkaan, että jo silloin ongelmaksi koettiin Qatarin MM-turnaus, joka on määrä pelata tänä vuonna 2022. Silloisia pohdintojani asiasta löytyy täältä.

Tässä on pohdintojani Sepp Blatterin lähdöstä FIFA:n puheenjohtajan paikalta vuonna 2015. Politiikka oli kovasti mukana kuvassa, sillä EU:n johtavien poliitikkojenkin piti kääntää peukalonsa alas, että Blatter ymmärtäisi tilanteen vakavuuden. Voit lukea postauksen täältä.

5.1.2022

Syntymäpäiväjuhlia 5. tammikuuta

On aivan käsittämätöntä, millainen juhlapäivä tästä viidennestä päivästä tammikuuta on minulle tullut. Viime syksynä ilmestyi vuorineuvos Juuso Waldenista kirjoittamani elämäkerta Juuso Walden, urheilumies ja viimeinen patruuna (Readme 2021). Juuso syntyi Pietarissa 5. tammikuuta 1907.
Juuso Walden, urheilumies ja
viimeinen patruuna (Readme 2021).

Olen hyvilläni saamastani lukijapalautteesta, ja nyt entistäkin kiitollisempi kotiseutuneuvos Kauko Sorjoselle, joka mahdollisti kirjan kirjoittamisen. Niin, tänään 5. tammikuuta on myös Kauko Sorjosen syntymäpäivä! Hän täyttää tänään 80 vuotta. Lämpimät onnittelut Jyväskylään! 

Joku voi nyt kuvitella, että Kauko Sorjonen ehdotti minulle aihetta, koska hänellä on sama syntymäpäivä kuin Juusolla. Mutta oikeasti se meni toisinpäin. Kauko kysyi, olisiko minulla aihetta, joka sopisi kirjoitettavaksi hänen perustamansa säätiön hankkimassa Pässinmäen kiinteistössä, siis Jämsänkosken tehtaan isännöitsijän entisessä edustuskodissa. Enkä todellakaan ottanut syntymäpäiväkalenteria esiin, jotta löytäisin päähenkilön, joka olisi syntynyt 5. tammikuuta. On siis vain selittämätön sattuma, että Kaukolla ja Juusolla on sama syntymäpäivä. 

Tahko kirjoitti vuosikymmenien ajan
Suomen Kuvalehteen.

Mutta sitten… tämä on äärest’ kummallista: Olen parin vuoden ajan valmistellut, kirjoittanut ja viime aikoina viimeistellyt huhtikuussa ilmestyvää professori Lauri Pihkalan elämäkertaa (Lauri Pihkala, koko kansan Tahko, Docendo 2022). Lauri-poika syntyi tällä samalla päivämäärällä Pihtiputaan kirkkoherran Aleksanteri Gummeruksen nuorimpana lapsena vuonna 1888.
Lauri Pihkala oli suomalaisen urheilun pääarkkitehteja 1900-luvulla. Hän osallistui itse kahdesti olympiakisoihin vuosina 1908 ja 1912. Tukholman olympiakisoissa hänen oma juoksunsa 800 metrin alkuerässä epäonnistui, mutta hänen tärkein työmaansa niissä kisoissa oli Hannes Kolehmaisen saavutusten, kolmen olympiavoiton, nostaminen kansakunnan tietoisuuteen ja niiden voittojen merkityksellistäminen. Niillä oli suuri merkitys Suomen kansakunnan synnylle hyvin pitkälle sen ansiosta, että Tahko sitoi ne voitot kansakunnan kohtaloon.
Tahko kirjoitti tuohon aikaan Suomen Urheilulehteen ja Helsingin Sanomiin. Juuri niihin aikoihin Helsingin Sanomat ohitti Uuden Suomen, ja siitä alkoi Hesarin nousu ei vain Suomen vaan Pohjoismaiden suurimmaksi sanomalehdeksi.

Pesäpallon isä myhäilee Itä-Länsi-ottelussa 1959.
Kuvakaappaus Finlandia-katsaus 430.

Eikä tässä vielä kaikki. Pari vuotta sitten ilmestyi kirjoittamani Keravan Urheilijoiden historiikki. Sen kannessa ylittää vesiestettä kaksinkertainen olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo. Olisi enemmän kuin merkillistä, jos tänään olisi myös Volmari Iso-Hollon syntymäpäivä... Ja kyllä vain, Volmari Iso-Hollo syntyi Ylöjärvellä 5. tammikuuta vuonna 1907. Siis samana päivänä ja samana vuonna kuin vuorineuvos Juuso Walden. 
Hiomattomaksi lopuksi haluan mainita senkin, että omaan ajatteluuni suunnattomasti vaikuttanut semiootikko Umberto Eco olisi täyttänyt tänään 90 vuotta, jos olisi saanut elää. 
Eli nyt on kaikki perusteet tapailla mummuni aikanaan suosimaa syntymäpäivälaulua:
Sun syntymäpäiväs on koittanut, elä-, elä-, elä-, eläköön!