keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Syntymäpäiväjuhlia 5. tammikuuta

On aivan käsittämätöntä, millainen juhlapäivä tästä viidennestä päivästä tammikuuta on minulle tullut. Viime syksynä ilmestyi vuorineuvos Juuso Waldenista kirjoittamani elämäkerta Juuso Walden, urheilumies ja viimeinen patruuna (Readme 2021). Juuso syntyi Pietarissa 5. tammikuuta 1907.
Juuso Walden, urheilumies ja
viimeinen patruuna (Readme 2021).

Olen hyvilläni saamastani lukijapalautteesta, ja nyt entistäkin kiitollisempi kotiseutuneuvos Kauko Sorjoselle, joka mahdollisti kirjan kirjoittamisen. Niin, tänään 5. tammikuuta on myös Kauko Sorjosen syntymäpäivä! Hän täyttää tänään 80 vuotta. Lämpimät onnittelut Jyväskylään! 

Joku voi nyt kuvitella, että Kauko Sorjonen ehdotti minulle aihetta, koska hänellä on sama syntymäpäivä kuin Juusolla. Mutta oikeasti se meni toisinpäin. Kauko kysyi, olisiko minulla aihetta, joka sopisi kirjoitettavaksi hänen perustamansa säätiön hankkimassa Pässinmäen kiinteistössä, siis Jämsänkosken tehtaan isännöitsijän entisessä edustuskodissa. Enkä todellakaan ottanut syntymäpäiväkalenteria esiin, jotta löytäisin päähenkilön, joka olisi syntynyt 5. tammikuuta. On siis vain selittämätön sattuma, että Kaukolla ja Juusolla on sama syntymäpäivä. 

Tahko kirjoitti vuosikymmenien ajan
Suomen Kuvalehteen.

Mutta sitten… tämä on äärest’ kummallista: Olen parin vuoden ajan valmistellut, kirjoittanut ja viime aikoina viimeistellyt huhtikuussa ilmestyvää professori Lauri Pihkalan elämäkertaa (Lauri Pihkala, koko kansan Tahko, Docendo 2022). Lauri-poika syntyi tällä samalla päivämäärällä Pihtiputaan kirkkoherran Aleksanteri Gummeruksen nuorimpana lapsena vuonna 1888.
Lauri Pihkala oli suomalaisen urheilun pääarkkitehteja 1900-luvulla. Hän osallistui itse kahdesti olympiakisoihin vuosina 1908 ja 1912. Tukholman olympiakisoissa hänen oma juoksunsa 800 metrin alkuerässä epäonnistui, mutta hänen tärkein työmaansa niissä kisoissa oli Hannes Kolehmaisen saavutusten, kolmen olympiavoiton, nostaminen kansakunnan tietoisuuteen ja niiden voittojen merkityksellistäminen. Niillä oli suuri merkitys Suomen kansakunnan synnylle hyvin pitkälle sen ansiosta, että Tahko sitoi ne voitot kansakunnan kohtaloon.
Tahko kirjoitti tuohon aikaan Suomen Urheilulehteen ja Helsingin Sanomiin. Juuri niihin aikoihin Helsingin Sanomat ohitti Uuden Suomen, ja siitä alkoi Hesarin nousu ei vain Suomen vaan Pohjoismaiden suurimmaksi sanomalehdeksi.

Pesäpallon isä myhäilee Itä-Länsi-ottelussa 1959.
Kuvakaappaus Finlandia-katsaus 430.

Eikä tässä vielä kaikki. Pari vuotta sitten ilmestyi kirjoittamani Keravan Urheilijoiden historiikki. Sen kannessa ylittää vesiestettä kaksinkertainen olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo. Olisi enemmän kuin merkillistä, jos tänään olisi myös Volmari Iso-Hollon syntymäpäivä... Ja kyllä vain, Volmari Iso-Hollo syntyi Ylöjärvellä 5. tammikuuta vuonna 1907. Siis samana päivänä ja samana vuonna kuin vuorineuvos Juuso Walden. 
Hiomattomaksi lopuksi haluan mainita senkin, että omaan ajatteluuni suunnattomasti vaikuttanut semiootikko Umberto Eco olisi täyttänyt tänään 90 vuotta, jos olisi saanut elää. 
Eli nyt on kaikki perusteet tapailla mummuni aikanaan suosimaa syntymäpäivälaulua:
Sun syntymäpäiväs on koittanut, elä-, elä-, elä-, eläköön!

Ei kommentteja: