torstai 11. kesäkuuta 2015

Politiikka palasi urheiluun

FIFA:n lahjusskandaalin jälkiseurauksena politiikka tekee vahvaa paluuta urheiluun. EU-parlamentti vaatii nyt Sepp Blatteria jättämään paikkansa FIFA:n puheenjohtajana välittömästi! Blatterhan ilmoitti luopuvansa presidentin tehtävästä, mutta samalla hän rivien välissä vakuutti heiluttavansa nuijaa siihen asti, kunnes uusi puheenjohtaja on ensi vuoden alussa saatu valittua.

Eurooppalaiset poliitikot eivät ole viime aikoina puuttuneet urheiluun näin voimakkaasti.

Pahimmillaan poliitikot käyttivät urheilua 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin militanttipalestiinalaisten Musta syyskuu –ryhmä hyökkäsi Münchenin olympiakisojen urheilijakylään ottaen Israelin joukkueen urheilijoita ja huoltajia panttivangeiksi vuonna 1972. Sitä seuraavissa kesäkisoissa nähtiin sarja poliittisesti motivoituja olympiaboikotteja.

Mutta toisaalta, urheilu on tarjonnut kaiken aikaa poliitikoille pehmeän työkalun, jonka avulla voidaan saada aikaan haluttuja asioita. Kysykää vaikka Venäjän tsaarilta Vladimir Putinilta, joka on henkilökohtaisesti ollut vahvasti tukemassa Venäjän paluuta suurvallaksi urheilussa 1990-luvun pohjakosketuksen jälkeen. Viime vuonna Venäjällä järjestettiin Sotshin talviolympiakisat, ja kirsikkana kakun päällä maa nousi syksyllä ensimmäistä kertaa F1-kartalle.

Tänä vuonna Venäjällä järjestetään MM-uinnit, ja maa haluaa isännöidä lähivuosina myös lyhyen radan EM-uinteja.

Jääkiekon MM-kisat pelataan ensi vuonna  taas Venäjällä. Siinäpä olisi tutkivilla toimittajilla selvittämistä, miksi Tanska (Kööpenhamina) ja Unkari (Kiev) vetivät hakemuksensa pois vuonna 2011, kun vuoden 2016 MM-isännästä päätettiin. Jäljelle jäi vain Venäjä, joten kisat pelataan Pietarissa ja Moskovassa. Olisi luullut, että Kööpenhamina tai Kiev olisivat tiukasti halunneet taistella ensimmäisistä MM-kisoistaan!

Jalkapallon MM-kisat vuonna 2018 ovat muuttuneet jo aikaa sitten umpipoliittisiksi. Venäjä sai jollain konstilla isännyyden, mutta parhaillaan Sveitsin poliisi selvittää, liittyikö vuosien 2018 ja 2022 MM-turnausten valintaan lahjontaa ja mahdollista rahanpesua.

Venäjän MM-turnauksen osalta juna on kyllä jo mennyt. Lohkoarvonta suoritetaan Pietarissa reilun kuukauden kuluttua (25.7.), eikä sellaista mahdollisuutta voi pitää realistisena, että FIFA siirtäisi kolmen vuoden päästä pelattavat kisat pois Venäjältä.

Mutta on kuitenkin mahdollista ajatella, että UEFA liittyy Euroopan Unionin aloittamiin Venäjän vastaisiin toimiin ja vetäytyy MM-lopputurnauksesta. Kaikkein raskain painostustemppu FIFA:a ja samalla Venäjää kohtaan olisi UEFA:n organisoima ylimääräinen EM-turnaus samaan aikaan, kun Venäjällä pelataan vuoden 2018 MM-kisoja.

Siinäpä olisi Palloliitolle pähkinää, kumpaan turnaukseen Suomi pyrkisi mukaan! Kun monet länsimaat boikotoivat Yhdysvaltojen johdolla Moskovan olympiakisoja vuonna 1980, Suomi oli täysin purjein kisoissa mukana ja osallistui muun muassa olympiakisojen jalkapalloturnaukseen, kun boikotin jäljiltä oli vapautunut paikkoja.

Sellaisesta on turha enää uneksia, että urheilu vapautuisi kokonaan poliitikkojen talutusnuorasta.  Urheilu on kiinteä osa yhteiskuntaa, ja se tarkoittaa aina jonkinlaisia poliittisia realiteetteja.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön presidenttitie suoristui sinä päivänä, kun hänestä tuli Palloliiton puheenjohtaja. Aikanaan jo Urho Kekkonen rakensi kansansuosionsa Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana. Esimerkkejä riittää siis kotimaastakin.

Kun Suomi pelaa jalkapallon harjoitusmaaottelun Viroa vastaan, kyse on aina muustakin kuin vain urheilusta. Kahden naapurimaan vahvat urheilusuhteet antavat pohjan toimiville kauppasuhteille, ja hyvät urheilusuhteet luovat mielikuvaa myös poliittisella tasolla.

P.S. Ettei jäisi epäselväksi, niin minustakin Blatterin tulisi jättää FIFA välittömästi. Mitä nopeammin Blattter lähtee, sitä vähäisemmät vauriot nykyinen skandaali jalkapalloon jättää. 

 
Suomi kohtasi Viron Turun Veritas-stadionilla. Oliko ottelulla eniten
merkitystä urheilullisesti, kaupallisesti, vai poliittisesti?

Ei kommentteja: