25.10.2015

Emily Kristine Pedersen voitti ensimmäisen LET-kisansa

Yksi viikonlopun suurista urheilu-uutisista uhkaa jäädä Suomessa täysin pimentoon. 19-vuotias tanskalainen Emily Kristine Pedersen voitti Intiassa Hero Indian Openissa ensimmäisen naisten Euroopan kiertueen kilpailunsa. Samalla hän nousi tämän vuoden tulokaslistan kärkeen, Rookie of the Year. Nimi kannattaa panna nyt mieleen.

Emily Pedersen (lyömässä) voitti Aura Golfissa naisten
EM-kultaa vuonna 2013. Intiassa hän otti ensimmäisen
voittonsa naisten Euroopan kiertueella.
Pedersenin uraa on ollut mielenkiintoista seurata siitä lähtien, kun hän 16-vuotiaana voitti Aura Golfissa naisten Euroopan mestaruuden vuonna 2013. Samassa kilpailussa sijoittui kolmanneksi Krista Bakker.

Pedersen pelasi Aura Golfissa vahvasti ensimmäisestä kierroksesta lähtien. Haastattelin häntä silloin avauskierroksen jälkeen, ja hän puhui erinomaisella englannilla ilman tanskalaisaksenttia. Hän kertoi silloin muun muassa valmentajistaan ja unelmastaan nousta yhdeksi maailman parhaista pelaajista. Hero Indian Openin voiton myötä hän on askeleen lähempänä unelmansa toteutumista.
  
Emily Pedersen pelasi Euroopan joukkueessa Junior Ryder Cupissa vuosina 2012 ja 2014 ja Ping Junior Solheim Cupissa 2014. Hän voitti vuonna 2014 myös arvostetun British Ladies Amateurin.

Ammattilaiseksi hän siirtyi viime syksynä hyvin sujuneen LET-karsinnan jälkeen. Tällä kaudella hän on sijoittunut kärkikymmenikköön myös Turkish Airlines Openissa (7.), Deloittessa (2.), Scottish Openissa (8.) ja Lacostessa (2.). Hero Indian Openin voitto kruunaa siis hänen erinomaisen tulokaskautensa hienolla tavalla.

Ursula Wikström oli Intiassa voittokamppailussa,
mutta taipui kahdeksanneksi. Kuva: Juha Taskinen
Pedersen voitti Intiassa kahdeksanneksi sijoittuneen Ursula Wikströmin kuudella lyönnillä sekä jaetulle 20. sijalle sijoittuneet Minea Blomqvist-Kakon ja Noora Tammisen 11 lyönnillä.

Tämän kauden LET:n rankingissa Pedersen nousi voitollaan seitsemänneksi. Ursula Wikström on sijalla 19, Noora Tamminen sijalla 34 ja Minea Blomqvist-Kakko sijalla 71.

Suomalaiskolmikko nähdään myös seuraavassa LET-kiertueen kilpailussa Kiinan Sanya Ladies Openissa, joka pelataan marraskuun alussa.

15.10.2015

Mietteitä golfammattilaisuudesta

Yksi amatöörigolfin mielenkiintoisimmista arvoturnauksista The Spirit International päättyi keskiviikkona edelliskerran tapaan isäntämaan eli Yhdysvaltojen voittoon. Whispering Pinesin golfklubilla pelattava turnaus on maailman parhaimpiin kuuluvien amatööripelaajien turnaus, jossa pelaavat kahden miehen ja kahden naisen joukkueet.

Itse asiassa samassa kisassa on peräti viisi eri kilpailua. Miesten ja naisten henkilökohtaiset kilpailut, miesten ja naisten erilliset parikilpailut (best ball) ja lisäksi miesten ja naisten tuloksista laskettu kokonaiskilpailu.

Lauri Ruuska, Kristian Kulokorpi, Matilda Casrén ja Emily Penttilä muodostivat Suomen joukkueen. Emilyllä on ymmärtääkseni viimeinen vuosi menossa Tulanessa, mutta Matilda on vasta kolmannen vuoden Junior-opiskelija Florida State Universityssä. Jos olen laskenut oikein. Opiskeluaikanaan molemmat ovat joka tapauksessa kehittyneet pelaajina isoja askelia.

Putti kohdilleen ja baanalle, tuumii Lauri Ruuska.
Keskustelin alkusyksystä Lauri Ruuskan kanssa Pickalassa ja silloin hän kertoi ammattilaissuunnitelmistaan. Ammattilaisuus on iso askel, ja ilmeisesti pelaaja itse tietää parhaiten, milloin se askel on otettava. Siinä taitaa olla parempi, jos ulkopuoliset malttavat olla jakamatta omia neuvojaan.

Sanon nyt kuitenkin kaikille ammattilaisuudesta haaveileville, että se polku on paljon kivikkoisempi, mitä majoreita televisiosta katsoessa voisi kuvitella. Iso päätös, joka ei muuta vielä mitään.  Oman toiminnan on oltava ammattimaista jo monta vuotta ennen tuota siirtymää. Ammattilaisen status ei tee kenestäkään yhtään parempaa pelaajaa vain sen vuoksi, että hän pelaa ammattilaiskisoja. Sen vuoksi ei ole ollenkaan huono asia, jos nuoret suomalaispelaajat malttavat siirtää tuota päätöstä.

Tämä tuli nyt mieleen, kun katselin Spiritin tuloksia. En kuitenkaan tarkoita, että Lauri Ruuska ei olisi kypsä siirtymään ammattilaiseksi, jos hän itse niin päättää.

Spirit Internationalin tuloslistaa katsoessa näkee, että Lauri on päässyt amatöörigolfissa hyvin lähelle maailman kärkeä. Hän sijoittui miesten henkilökohtaisessa kilpailussa jaetulle viidennelle sijalle 18 pelaajan joukossa.

Spirit International on siis se erikoinen turnaus, jossa henkilökohtaisen kisan paremmuus ratkaistaan laskemalla parin alittavat reikätulokset, siis birdiet ja eaglet yhteen.  Lauri Ruuska teki kolmen kierroksen kisassa 13 birdietä. Kristian Kulokorpi teki puolestaan neljä birdietä ja yhden eaglen.

Naisten kisassa Emily Penttilä sai 10 birdietä ja Matilda Castrén 9. Tasainen kaksikko sijoittui naisten parikisassa jaetulle kolmannelle sijalle.  Meksikon Maria Fassi teki 17 birdietä ja naisten ainoan eaglen. Painetaan nimi mieleen. Suomen edelle naisten kisassa sijoittuivat vain Meksiko ja Englanti. Espanja, Ruotsi ja Japani päätyivät samaan tulokseen Suomen kanssa.

Miesten parikisassa Suomi jakoi kymmenennen sijan, ja kokonaiskilpailussa Suomi jakoi Korean kanssa seitsemännen sijan.


Jotain suomalaisessa golfvalmennuksessa tehdään oikein, kun viime vuosina on noussut lukuisia amatöörejä aivan maailman kärjen tuntumaan.


1.10.2015

Urho Kekkosen jalkapallosaavutuksista 100 vuotta

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen muistetaan hyvin urheiluhenkisyydestään. Monelle varttuneemmalle kuntoilijalle tulee mieleen ”perässähiihtäminen”, kun puhe kääntyy Kekkoseen. Hän hiihti presidenttivuosinaan 1400 kilometriä talvessa, ja nosti määrän jopa 2000 kilometriin 73-vuotiaana lääkärin kerrottua, että hänellä on rinnassaan 40-vuotiaan sydän.

Mutta Kekkonen oli ennen kaikkea korkeushyppääjä. Hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1924. Vauhditonta kolmiloikkaa hän hyppäsi 972, joka oli epävirallinen maailmanennätys. Hänellä oli myös luontaista nopeutta, sillä 100 metriä meni parhaimmillaan aikaan 11,0. Pituutta Kekkonen hyppäsi 665, kolmiloikkaa 14,06, ja korkeutta 185.

Urho Kekkonen takarivissä toinen vas.
Kekkosen urheilu-uran alku oli todellista monipuolisuusurheilua. Hän voimisteli, hiihti, paini ja harrasti siis kaikkia mahdollisia lajeja, sillä Kekkoset asuivat Kajaanissa urheilukentän lähellä.

Kajaanin VPK:n urheiluseuran toimintaa oli elvytetty vuonna 1911 ja silloin perustettiin palokunnan voimistelu- ja urheiluseura. Vuonna 1914 se sai nimekseen Kipinä. Kekkonen liittyi muiden yhteiskoululaisten tavoin vapaapalokuntaan. Ari Uino kertoo kirjoissaan Rillit pois ja riman yli (1999) ja Nuori Urho Kekkonen (1985), että Kekkonen osallistui myös VPK:n urheiluseuran toimintaan aktiivisesti ja hänet nimitettiin seuran sihteeriksi ja kutsuttiin johtokuntaan jo ennen kuin hän oli täyttänyt 14 vuotta.

Hän pelasi jalkapalloa Kajaanin Kipinän joukkueessa vuonna 1915. Kuva löytyy edellä mainitusta Uinon kirjasta Nuori Urho Kekkonen. Muut pelaajat olivat Aarne Salonen, Eino Kemppainen, Arttu Vepsäläinen, Hannes Hartikainen, Kalle Piirainen, Vilho Martikainen, Antti Luttinen ja Matti Leinonen. Millaisia otteluita pojat mahtoivat hienoissa edustusasuissaan pelata? Voittivat kenties Kajaanin tai Kainuun piirin mestaruuden? Ja mitä mahtoi elämä tarjota muille joukkueen pelaajille?

Kekkosen oma elämänpolkuhan oli ainutlaatuinen ja huipentui neljännesvuosisadan kestäneeseen ajanjaksoon tasavallan presidenttinä.


Yleisurheilussa Kekkonen saavutti ensimmäisen piirinmestaruutensa 1500 metrin juoksussa vuonna 1916 ajalla 5.00,4. Samana vuonna hänestä tuli Kipinän puheenjohtaja, siis 16-vuotiaana! Hänen kykynsä huomattiin siis varhain, mistä yhtenä osoituksena toiminta SVUL:n Kainuun piirin sihteerinä 1917–1921.

30.9.2015

Skotlannin golf yhdistyy: naiset ja miehet samaan organisaatioon

Vuosi sitten Gleneaglesissa järjestetty Ryder Cup on kantanut hyvää hedelmää Skotlannin golfkentillä. Skotlannin hallitus lupasi Ryder Cupin innoittamana golfille miljoona euroa aikuisten harrastuksen lisäämiseen, perheiden golfin kehittämiseen ja junioriohjelmaan.

Miljoonan euron lisäpanostus jaksotetaan neljälle vuodelle. Jo 90 klubia on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään toimintaansa uudessa Get into Golf -ohjelmassa. 

”Olemme erittäin kiitollisia Skotlannin hallitukselle tästä lisärahoituksesta”, sanoi Skotlannin golfliiton varapääsihteeri Andy Salmon Golfbusinessnews.comin sivuilla.

Skotlannissa on nyt 223 000 golfaria. Kokonaismäärässä on hienoista kasvua, mutta Skotlannissa rekisteröidään myös aktiivipelaajat erikseen. Ja aktiivien määrä on hieman laskussa. Junioriohjelma on saanut heti hyviä tuloksia. Golfia harrastavien tyttöjen määrä on noussut Skotlannissa vuoden aikana kolme prosenttia.

Naisten golf ottaa kehitysloikkia


Isoin mullistus on kuitenkin tapahtumassa organisaatiotasolla. Skotlannissa on tähän päivään asti ollut erikseen miesten (SGU) ja naisten (SLGA) golfliitot. Organisaatiot on puristettu tänä syksynä yhteen, ja virallisesti yhteinen polku alkaa lokakuun alussa.

Skotlannin golfin yhdistäminen samaan organisaatioon on osa lajin tasa-arvokehitystä. Naisten golf on edelleen paljon miesten golfia jäljessäesimerkiksi ammattilaisten palkintorahoissa. Tasa-arvokehitystä vauhdittaa ensi vuoden olympiaturnaus. Riossa miehet ja naiset pelaavat samalla kentällä, samoilla ehdoilla ja samoista palkinnoista.

Golf oli Skotlannissa niin miesten oma harrastus, että naiset perustivat omia klubejaan ja kehittivät harrastuta keskenään. Itse asiassa naisten golfliitto perustettiin Skotlannissa vuonna 1904 ennen miesten SGU:ta!

Skotlannin golfia kehitetään miljoonalla eurolla. Kuvassa näkyy
St Andrews´n kaupunki Castle Course -kentän suunnasta.


Louise Suggs kuoli St Andrews´n jäsenenä


Royal Golf Club of St Andrews hyväksyi ensimmäiset naiset jäsenikseen vasta tämän vuoden alussa. Historiaa ensimmäisenä naisjäseninä tekivät mm. Annika Sörenstam, Louise Suggs, Dame Laura Davies ja Prinsessa Anne.

Heistä Louise Suggs kuoli viime kuun alussa 91-vuotiaana Floridassa. Hän oli LPGA:n perustajia ja yksi kaikkein menestyneimmistä naispelaajista.

Vuonna 1957 Louise Suggs saavutti ensimmäisenä naisena Career Grand Slamin. Silloin oli kulunut 12 vuotta hänen ensimmäisestä major-voitostaan. Kaikkiaan hän voitti urallaan 11 naisten major-titteliä. Vain Patty Berg (15) ja Mickey Wright (13) ovat tilastoissa hänen edellään.

28.9.2015

Golfkirjani on mukana Golf55+ kampanjassa

Sain hyviä uutisia. Golfkirjani Golf, suuret  turnaukset, suuret voittajat, pääsee mukaan keski-ikäisille ja vanhemmillekin golfareille ja lajista kiinnostuneille suunnatun Golf55plussan markkinointikampanjaan!

Kalle Virtapohja: Golf, suuret, turnaukset, suuret voittajat
Golf55+ on hanke, jolla halutaan madaltaa golfin tutustumiskynnystä sekä parantaa uusein harrastajien ja nykyisten seniorigolfareiden elämänlaatua terveellisen harrastuksen avulla.

Golfkirjani on ilmestynyt tänä vuonna. Auditoriumin kustantamassa kirjassa kerrotaan tarinoita major-turnauksista ja niiden voittajista. Sain kirjan tekemisessä apua erityisesti Lassi Tilanderilta ja Mika Wikströmiltä. Myös Ville Kalliala ja Seppo Soratie antoivat tärkeitä kommentteja, samoin golfvalokuviin erikoistunut Kai Kilappa.

Tärkeää oli myös kannustus ja taustatuki, jota sain esimerkiksi Teemu Tyryltä ja muutamilta muilta. Idea lähti siitä, kun aloimme eri yhteyksissä laskeskella Suomessa pelanneita major-voittajia. Pääsimme lopulta 14 mies- ja 6 naispelaajaan.

Kaiken kaikkiaan kirjan tekeminen oli parin vuoden hauska projekti, joka antoi paljon. Oli mukava lukea vanhoja golflehtien vuosikertoja ja tutustua vanhaan golfkirjallisuuteen. Esimerkiksi C.G.E. Mannerheimin kirjastosta löysin yhden golfkirjallisuuden klassikoista, P.A. Vailen teoksen ”Modern Golf”.

P.A. Vaille: Modern Golf
Kirjoitin myös golfin suomalaisesta varhaishistoriasta, mutta jätin sen lopulta tästä kirjasta pois. En usko, että se olisi kovinkaan paljon tavallisia golfareita kiinnostanut.

Sen sijaan oli mielenkiintoista perehtyä niihin suomalaisen kilpagolfin kehitysvuosiin, joiden aikana esimerkiksi Jusa Hämäläinen ja Kari Salonen avasivat uraa myöhempien vuosikymmenien suomalaisgolfareille.

Suomalaisessa kilpagolfissa on ollut kaksi erittäin voimakasta keskusta, Lahti ja Kotka. Lahdessa, missä Lassi Tilanderkin vaikutti jo 1960-luvun alussa, kehittyi Veikko Kankkosen ja kumppanien ansiosta vahva kilpailullinen kulttuuri, joka on ollut siivittämässä monia pelaajia. Esimerkiksi Anssi Kankkosen tai Kalle Väinölän läpimurto ei jäänyt kauaksi. Lopulta Mikko Ilosesta tuli se pelaaja, joka raivasi sen tien Euroopan huipulle asti.

Ilonen on ainoana suomalaisena miespelaajana päässyt pelaamaan major-turnauksia ja menestynytkin. Vuosi sitten hän sijoittui PGA Championshipissä jaetulle seitsemännelle sijalle. Vaikka tämä kausi on mennytkin pelillisessä laskusuhdanteessa, Ilosen pelaamisessa on vahvaa kunnianhimoa ja tavoittellisuutta.

Euroopan kiertueella Ilonen on voittanut viisi kertaa. Roope Kakosta tuli tänä vuonna vasta toinen suomalainen ET-voittaja. Suomalaisten voitot miesten Euroopan kiertueella:
  • 2007 Mikko Ilonen Indonesia Open
  • 2007 Mikko Ilonen Scandinavian Masters
  • 2013 Mikko Ilonen Nordea Masters
  • 2014 Mikko Ilonen Irish Open
  • 2014 Mikko Ilonen Volvo World Match Play Championship
  • 2015 Roope Kakko Madeira Islands Open


Toinen kilpapelaajia poikkeuksellisella tavalla tuottanut keskus on Kotka. Kymen Golfin riveistä ovat nousseet esimerkiksi Ursula Wikström, Hanna-Leena Ronkainen ja Tapio Pulkkanen. Wikström on tällä hetkellä naisten ykköspelaaja Suomessa, ja Pulkkanen on ottanut Pohjoismaiden kiertueella jo useita voittoja.

Kirjassa esitellään tietenkin myös naisten suurturnaukset ja parhaat naispelaajat samoin kuin parhaat suomalaiset.

Minea Blomqvist-Kakko on sijoittunut parhaimmillaan jaetulle kahdeksannelle sijalle naisten British Openissa (2004). Hänen lisäkseen naisten majoreissa ovat suomalaisista pelanneet Ursula Wikström, Riikka Hakkarainen, Jenni Kuosa ja Emily Penttilä.


Kirjani yhtenä tarkoituksena on auttaa golfin ystäviä suomalaisten pelaajien seuraamisessa. Kirjasta saa taustatietoa, joka antaa perspektiiviä ja auttaa arvottamaan suomalaisten saavutuksia.

Katse heti seuraavaan golfkisaan

Suomalaiset golfammattilaiset pelasivat viikonloppuna kaksijakoisesti. Miesten ja naisten Euroopan kiertueen kilpailuissa oli mukana kaksi miestä ja kaksi naista, ja kaikki menivät hienosti cutista läpi ja olivat hyvissä asemissa vielä kolmannen päivän jälkeen.

Mutta lopputulos oli vain 12:nneksi Saksassa sijoittuneen Mikko Korhosen osalta palkitseva. Muut saivat pettyä. Mikko Ilonen oli vielä viimeisen päivän takalenkin alkupuolella voittokamppailussa, mutta sitten harvinainen epäonnen suma pudotti hänet 44:nneksi. Kierrokset 69, 66, 67 ja 77 kertovat, millainen romahdus loppuun tuli.

Ilonen on kilpaillut melko vähän loppukesän aikana, joten Saksan romahduksen voinee laittaa osittain kilpailutuntuman puutteen tiliin. Tuntui hyvältä lukea Ilosen tviitti: Can´t go back, so let´s go forward!

Alfred Dunhill Links Championship (päivitetyt pelaajatiedot)


Mikko Ilosen seuraava pysähdys on Skotlannissa, missä pelataan erikoinen Alfred Dunhill Links Championship kolmella huippukentällä Old Course, Kingsbarnes ja Carnoustie.

Mikko Ilonen ja Roope kakko pelaavat perjantaina Kingsbarnsin kentän.
Mukana on 168 ammattilaista, ja 168 amatööriä, jotka muodostavat parit keskenään. He pelaavat ensin kierroksen kullakin kentällä. Sen jälkeen 60 parasta ammattilaista (ja tasatuloksessa olevat) ja lisäksi 20 parasta paria pääse pelaamaan viimeisen kierroksen Old Coursella.

Samaan aikaan pelataan kahta kilpailua: ammattilaisten henkilökohtaista kisaa, ja parien kisaa, jossa palkitaan 20 parasta paria niin, että palkintorahat menevät ammattilaiselle, ja amatööri saa nautinnon pelata hyvässä seurassa neljä kierrosta huippukentillä. Jotenkin näin.

Henkilökohtaisessa kilpailussa on palkintorahaa 4,8 miljoonaa dollaria, ja parikilpailussa 200 000 dollaria. Eli yhteensä kyseessä on 5 miljoonan dollarin kilpailu. Siinäkin mielessä tämä eroaa useimmista Euroopan kilpailuista. Esimerkiksi Saksan kisassa viime viikonloppuna oli palkintopotissa 2 miljoonaa euroa.

Henkilökohtaisen kilpailun voittaja kuittaa Alfred Dunhill Linksissä 800 000 dollaria, ja 10:s sija tuo 96 000 dollaria. 60:nneksi sijoittunut saa reilut 13 000 dollaria. Parikilpailun voittajaparin ammattilainen saa 50 000 dollaria, ja sijoille 6–20 sijoittuneet saavat kukin 5000 dollaria.

Mikko Ilonen pelasi viime vuonna veljensä Sami Ilosen kanssa. Tänä vuonna hänen kaverinaan on eteläafrikkalainen liikemies Dillie Malherbe. Amatöörien joukossa on perinteisesti suuria viihde- ja urheilumaailman tähtiä. Tänä vuonna tähtisadetta ja ainutlaatuista tunnelmaa tuovat muun muassa näyttelijä Hugh Grant, laulaja Huey Lewis, jalkapalloilijat Louis Figo, Johan Cruyff ja Ruud Gullit sekä viisissä peräkkäisissä olympiakisoissa kultaa soutanut Steve Redgrave.

Roope Kakko pelaa tunnettuun taidekauppiassukuun kuuluvan Alex Acquavellan kanssa.

Ilosen ja Kakon pelit kulkevat samoilla kentillä: torstaina Carnoustie, perjantaina Kingsbarns, lauantaina Old Coursen. Ja jos he ovat 60 parhaan joukossa, heillä on sunnuntaina uudelleen Old Course.

Naisillakin jäi tulos tekemättä


Myös naisten Euroopan kiertueella oli Minea Blomqvist-Kakolla ja Ursula Wikströmillä hyvä mahdollisuus nousta jopa kärkikymmenikköön. Kolmen päivän jälkeen 19. sijaa jakanut suomalaiskaksikko ei kuitenkaan saanut kirivaihdetta päälle. Minea pelasi viimeisenä päivänä 71 ja Ursula 73 lyönnin kierroksen.

Blomqvist-Kakko pelasi kaikesta huolimatta yhden tämän kauden parhaista kisoistaan ja sijoittui 25:nneksi. Wikström oli 30:s.

Ursulan ja Minean on parasta tehdä sama päätös, jonka Mikko Ilonenkin teki. Vaikka erittäin hyvä tulos oli jo tuloillaan, ei vaatimatonta lopetusta kannata märehtiä tai murehtia sen enempää. Katse on käännettävä eteenpäin, ja haettava seuraavaan kisaan paras mahdollinen vire.

Naisten Euroopan kiertue jatkuu Kiinassa 8.10. Xiamen Orientin golfkentällä. Ursulan ja Minean lisäksi myös Noora Tamminen on edelleen ilmoittautuneiden pelaajien listoilla.

Toivottavasti Noora on saanut heti oikeat lääkkeet mykoplasmansa hoitoon niin, että hän todellakin voisi palata jo näin nopeasti takaisin kisakentille.

Päivitin ja korjasin keskiviikkona Mikko Ilosen ja Roope Kakon peliohjelman ja peliparit.