Kuka voisi olla KOK:n edustaja Suomessa Tallbergin jälkeen?

Suomi menetti toukokuussa ainoan edustajansa Kansainvälisessä olympiakomiteassa (KOK) Peter Tallbergin menehdyttyä.  Tallberg oli suunnitellut, että hän jatkaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen 2017, ja valmistelee paikan Roger Talermolle, Suomen olympiakomitean entiselle puheenjohtajalle.

Tallberg oli jo alustanut KOK:ssa maaperää vaihdokseen, mutta realistisesti ajatellen Tallbergin kuolema muutti asetelmat täydellisesti. Tallberg ennusti viime syksynä ilmestyneessä elämäkerrassaan aivan oikein, että Peking saa vuoden 2022 talviolympiakisojen isännyyden. Hän siis tiesi tämän lähes vuotta ennen kuin päätös sinetöitiin.

Tallberg ennustaa kirjassa myös sen, että Euroopan asema KOK:ssa tulee muuttumaan. Aasia ja Afrikka tulevat vahvistamaan asemiaan Euroopan kustannuksella. Suomella oli pitkään kaksi edustajaa KOK:ssa, mutta 2000-luku on menty yhdellä miehellä. Kahta edustajaa Suomi ei enää saa, mutta saako enää yhtäkään?

Golf oli yksi Tallbergille KOK:ssa jyvitetyistä lajeista. Se tapa, jolla golf olympiaperheeseen palaa, suosii suomalaisia pelaajia. Tallberg oli mukana tätä pakettia sinetöimässä.

Risto Nieminen on avainasemassa, kun keskustellaan
Suomen asemasta KOK:ssa.

Torstain Helsingin Sanomissa oli toimittaja Ari Pusan artikkeli siitä, että peräti kuusi suomalaista urheilujohtajaa on jollain tavalla tyrkyllä Kansainväliseen olympiakomiteaan. Lue juttu täältä. Tosin Suomen olympiakomitean ja Valon puheenjohtajasta Risto Niemisestä todetaan, että 65-vuotiaana hän on jo liian vanha.

Muut vaihtoehdot ovat Roger Talermo, taitoluistelija Susanna Rahkamo, purjehtija Sari Multala, jääkiekkoilija Emma Terho ja keihäänheittäjä Tapio Korjus. Kirjoitan lajit sen vuoksi tähän, että talvilajien edustajilla voi olla paremmat saumat, sillä talvilajeissa Suomi kuuluu edelleen maailman parhaisiin urheilumaihin. 

Tämä HS:n artikkeli on kaiken kaikkiaan surullinen juttu. Kysehän on siitä, että KOK on itse itseään täydentävä epädemokraattinen järjestö. Suomalaisten into päästä mukaan ei merkitse yhtään mitään. Kyse on siitä, kuka sinne herrakerhoon halutaan kutsua.

Tässä mielessä Amer Sportsin entinen toimitusjohtaja, kansainvälisesti ylivoimaisesti verkottunein Roger Talermo on ainoa kortti, jota Suomen oikeasti kannattaa KOK:n suuntaan heiluttaa.  Jos suomalaiset yrittävät ajaa kaksilla tai useammilla kärryillä, yritykset päätyvät suohon.

Nyt on syytä kiireesti koota avainhenkilöt samaan pöytään ja sopia etenemisestä. Ainoa henkilö, joka tämän tilanteen voi pelastaa, on Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen. Jos Nieminen kutsuu suomalaiset urheilujohtajat miettimään etenemistä tässä asiassa, ei kukaan voi jättää kutsua väliin.

Mutta siis, vaikka Talermoa sitten yksissä tuumin tuettaisiinkin kotimaassa, ei sekään vielä takaa, että suomalainen urheilujohtaja saataisiin takaisin mukaan KOK:n sisäpiiriin. Jos näin onnettomasti kävisi, että suomalaisten yli 100 vuotta kestänyt KOK-edustajien ketju lopullisesti katkeaa, suomalaiset eivät pääse enää jatkossa päättämään mm. olympiakisojen lajeista tai urheilijakiintiöistä.

Olympiajoukkue haki Santahaminasta vauhtia Rioon

Suomen olympiakomitean kolmas olympialeiri järjestettiin tiistaina Santahaminassa. Lontoon 2012 kesäkisojen ja Sotshin 2014 talvikisojen edellä pidetyt  leirit olivat niin onnistuneita, että olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski komensi urheilijat jälleen yhteiselle valmistautumisleirille. Tavoitteena on herättää sellaista ”teamspirittiä”, joka auttaa myös ensi kesänä Rio de Janeiron olympiakisoissa.

Yhteistyössä on voimaa!

Kojonkoski tuo nyt korkojen kera takaisin niitä oppeja, joita hän on 14 vuodenaikana maailmalta kerännyt.

200 urheilijan suora rivistö, lipunnosto, ja Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni taustalla kuuluvien satunnaisten harjoituslaukausten säestämänä... ne nostivat tunnelman jo ennen iltapäivän tehtävärataa huippuunsa. Kun tilaisuuden vielä avasi valtiovallan edustajana eduskunnan varapuhemies Paula Risikko kannustuspuheellaan, oli tunnelma suunnilleen niin korkealla, kuin se olisi ollut pitämättä jääneissä vuoden 1940 olympiakisoissa, joita varten Santahaminan urheilukentän ympärillä olevat rakennukset aikanaan rakennettiin.

Tuuli Petäjä-Sirén

Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen oli tällä kertaa nautinnollisessa tarkkailijan roolissa. Hänen oli vaikea pidätellä innostustaan seuratessaan suomalaisten huippu-urheilijoiden kisailua ja ponnistelua omien joukkueidensa puolesta. Tehtävät olivat todella rankkoja alkaen BTR-vaunun työntämisestä!

Paikalla oli painin MM-hopeamitalisti Petra Olli, jonka pahimmat kuhmut olivat jo laskeneet, oli Lontoon purjelautailun olympiahopeamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén, joka oli jättänyt alle 2-vuotiaan Islansa kotiin, ja oli myös Pekingin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela, joka taisteli Santahaminassa ilman haulikkoaan.

Viime päivien kohutuin suomalaisurheilija Alisa Vainio, 17, ei kuitenkaan ollut mukana. 20-vuotiaiden Euroopan ennätyksen maratonilla juossut Alisa kutsutaan sen sijaan nuorten olympialeirille.

Olympiakomitean linja tuntuu järkevältä. Alisan hienolta syysjuoksulta ei kukaan halua ottaa pois arvoa, mutta maltti on syytä säilyttää. On parempi, ettei yhdestä juoksusta innostuta  liikaa.