Pekingin MM-kisoista Rion olympiakisoihin

Yleisurheilun MM-kisat päättyvät tänään sunnuntaina Pekingissä. Viimeisenä suomalaisurheilijana esiintyi maratoonari Anne-Mari Hyryläinen. Ensimmäisen arvokisajuoksunsa 37-vuotias Hyryläinen juoksi kellontarkasti: aika 2.41,59 oikeutti 29. sijaan ja mikä parasta, se alitti sekunnilla Rio de Janeiron olympiarajan!

Eipä silti, Hyryläisellä oli jo ennestäänkin Rion tulos tehtynä, mutta nyt se tuli vielä arvokkaimmassa mahdollisessa paikassa. Maratonjuoksussahan on kaksi toisistaan poikkeavaa lajia: arvokisajuoksut, ja sopivissa olosuhteissa juostut vauhdikkaat kaupunkimaratonit. Hyryläinen todisti, että keltanokkanakin hän selviää arvokisamaratonista kunnialla.

Pekingin paras suomalaisnainen Minna Nikkanen sivusi seiväshypyn loppukilpailussa Suomen ennätystä 460 ja sijoittui kymmenenneksi. Se on paras suomalaissaavutus MM-tasolla seiväshypyssä!

Karsinnasta Nikkanen kiepsahti Pekingissä ensimmäiseen MM-loppukilpailuunsa ylitettyään 455. Jos kehitys jatkuu ensi vuoteen, hän voisi tavoitella Riossa jo olympiamitalia. Ylitä ensimmäisellä 470, ja olet kiinni mitalikamppailussa!

Kotimaahan jäänyttä Wilma Murtoa ja muita nuorempia hyppääjiä ajatellen loppukilpailuun vaadittu tulostaso ei ole mitenkään mahdottoman kaukana. 450–455 on vakiintunut MM-tasolla finaalikynnykseksi. Ja niin, 450 on myös Rion olympiavaatimus.

Seiväshypyn loppukilpailuun vaadittu tulos MM-kisoissa:

2001: 435

2003: 425

2005: 440

2007: 455

2009: 450

2011: 450

2013: 455

2015: 455

Naisten kolmiloikassa Kristiina Mäkelä jäi yhden sentin loppukilpailusta tuloksellaan 13,83. Kahden pitkän yliastutun jälkeen olisi toivonut, että onni olisi suosinut pitkää suomalaishyppääjää. Rion kisoihin päästäkseen Mäkelän pitäisi loikkia 14,20 loppukauden aikana tai ensivuonna alkukesästä. Mieluummin siis vielä tämän syksyn kisoissa!

Nooralotta Neziri aitoi 100 metrin alkuerissä yli metrin vastatuulessa 13,13, mutta sillä ei nyt menty välieriin. Olympiaraja 13,00 on NoLon ulottuvilla, ja se saattaa alittua vielä tällä kaudellakin.

3000 metrin esteissä Sandra Erikssson ja Camila Richardsson karsiutuivat loppukilpailusta. Finaaliin olisi pitänyt juosta 9.30. Sandra jäi tuosta tavoitteesta reilut yhdeksän sekuntia, mutta alitti silti Rion olympiarajan 9.45,0.

Sanna Kämäräinen karsiutui kiekonheitossa, ja Sanni Utriainen keihäänheitossa. Kummallakaan ei näyttänyt olevan aivan parasta puristusta Pekingin Linnunpesässä. Hellettä, yliyritystä, ja jännitystä?

Utriaisella on Rion olympiakisoihin oikeuttava tulos (vaatimus 62,00) tältä kaudelta, mutta Kämäräisen maaliskuussa heittämä tulos ei kanna Rioon asti. Sinne vaaditaan uusi 61-metrinen.

  

Tero Pitkämäki toi Pohjoismaiden ainoan mitalin

Urheilun aaltoliike on siinä vaiheessa, että Suomi oli Pekingissä ainoa mitalitilastoon yltänyt Pohjoismaa.

Keihäänheitto oli odotetusti Suomen vahvin laji, vaikka laji onkin kehittynyt maailmalla viime vuosina isoin harppauksin. Tero Pitkämäki (87,64) otti pronssimitalin ja täydensi MM-mitalisarjansa (kulta–hopea–pronssi). Antti Ruuskanen (87,12) oli viides, mutta loukkaantuneen Teemu Wirkkalan paikan saanut Ari Mannio jäi karsintaan vain niukasti yli 80 metrin kaarella.

Koko Pekingin keihäskolmikko voitaisiin nimetä välittömästi myös Rion olympiakisoihin, minne vaaditaan 83 metrin kaari. Mutta taas tulee kysymys, kuuluuko se kolmas paikka Manniolle, vai Wirkkalalle?

David Söderbergin kuudes sija moukarinheitossa on kaikkien aikojen toiseksi paras suomalaissuoritus MM-moukarissa. Vain Olli-Pekka Karjalaisen neljäs sija MM-Helsingissä 2005 menee edelle! Myös kymmenenneksi sijoittunut Tuomas Seppänen lukeutuu Suomen joukkueen onnistujiin. Rion olympiakisojen moukarinheiton tulosraja on järkyttävän kova 78,00. Se voi olla suomalaiskaksikolle, jopa Söderbergille, liikaa!

Veli-Matti "Aku" Partanen nousi Suomen
ykköskävelijäksi 18. sijallaan. Hän alitti
 samalla Rion olympiakisojen rajan.

50 kilometrin kävelyssä Aku Partanen selvisi maaliin 18:ntena. Myös Jarkko Kinnunen sinnitteli maaliin asti sijaluvulle 32, mutta Aleksi Ojalan matka päättyi dramaattisesti kesken. Kinnusella oli uran huonoin arvokisakävely. Alkaako ikä, 31 vuotta, jo painaa? No, Kinnusen taistelu kannatti, sillä hän pääsi, vasta 23-vuotiaan Partasen ohella, alle Rion olympiarajan. Ojalallakin on keväältä olympiakelpoinen tulos.

Henri Manninen juoksi maratonilla 35:nneksi. Suomalaismiehistä paras onnistuja MM-maratonilla on ollut Janne Holmén, joka oli aikanaan yhdeksäs Osakan MM-maratonilla.

Olympiaraja on 2.17. Sen alittamista voi yrittää jollakin vauhdikkaalla kaupunkimaratonilla. Viime syksynä Manninen alitti sen Berliinissä, mutta Rion olympianäyttöjen aikaikkuna ei ollut silloin vielä auennut. Sama pitäisi tehdä uudelleen tänä syksynä.

Suomalaisedustajat miesten MM-maratoneilla:

Helsinki 1983

14 Pertti Tiainen 2.12.

Stuttgart 1993

30 Harri Hänninen 2.28,07

Göteborg 1995

30 Harri Hänninen 2.22.43

Pariisi 2003

65 Jussi Utriainen 2.29.03

Helsinki 2005

39 Francis Kirwa 2.22.22

53 Yrjö Pesonen 2.25.39

Osaka 2009

9 Janne Holmén 2.19.36

Peking 2015

35 Henri Manninen 2.30,22

Rion olympiakisoihin on mahdollisuuksia muillakin kuin Pekingin MM-joukkueen urheilijoilla, mutta minä nostaisin valintakriteereissä korkealle ne urheilijat, jotka ovat MM-helteessä jo osoittaneet kilpailevansa vaaditulla olympiatasolla.

Amatöörinä ammattilaisten kisassa Pickalassa

Tällä viikolla pelataan Suomessa, sattumalta, miesten JA naisten ammattilaiskilpailut. Naiset pelaavat Hillside Golf & Country Clubilla Euroopan haastajakiertueen 3-päiväisen kilpailun perjantaista sunnuntaihin.

Juha Juvosen käskynjako ammattilaisille.

Miesten Pohjoismaiseen sarjaan kuuluva K-supermarket Kamppi Open alkaa Pickalassa jo torstaina, ja voittaja on selvillä kolmen pelipäivän jälkeen lauantaina.

Sain osallistua torstaina Pickalassa K-supermarket Kamppi Openin pro-am-kisaan. Pro-amit ovat tapahtumia, joilla on iso merkitys tapahtuman varainhankinnassa. Samalla ne toimivat tapahtumien parhaina markkinointitilaisuuksina.

Saimme pelata hyvässä kunnossa olevan Pickalan Park-kentän, joka on sama  kenttä, jolla ammattilaiset ratkaisevat Pohjoismaisen osakilpailun voiton.

Jari Haapanen, Kristian Krogh Johannessen, KV ja Ilkka Rokala.

Pelasin yhdessä vanhojen ystävieni Golfliiton myynti- ja markkinointijohtajan Ilkka Rokalan ja Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun aluejohtajan Jari Haapasen kanssa. Meidän ryhmässä oli ammattilaisena yksi Pohjoismaisen kiertueen kuumista pelaajista, norjalainen Kristian Krogh Johannessen.

Kristian on viidentenä Pohjoismaisen kiertueen tilastoissa. Viime viikonloppuna hän jakoi neljättä sijaa Ruotsissa ja otti edellisviikolla Norjassa kauden ensimmäisen voittonsa.

Drammenista Oslon liepeiltä tulevan Kristianin kanssa oli mukava pelata, koska hän kertoi kierroksen aikana vähän itsestään, osallistui sopivalla tavalla meidän omaan hupailuumme, ja lisäksi hän näytti meille, millaista on golf, kun sitä pelataan huipputaidolla.

Näyttäähän se olevan aivan eri peliä, jota ammattilaiset pelaavat meihin klubitason amatööreihin verrattuna.

Kristian oli itse amatöörinä parhaimmillaan maailmanlistalla Top-60:ssä. Hän ehti pelata amatöörien tärkeimmät arvokisat British Amateur mukaan lukien. Lytham Trophyssä hän sijoittui pari vuotta sitten Albert Eckhardtin voittamassa kilpailussa kolmanneksi.

Drammenista kotoisin oleva Kristian on yksi niistä pelaajista, joita Pickalassa kannattaa seurata. Suomalaisista kiinnostavimpiin pelaajiin kuuluvat esimerkiksi Oliver Lindell, josta on Golfpisteellä tuore haastattelu, ja Albert Eckhardt.

Palataan vielä siihen tänään keskiviikkona pelattuun pro-am-kisaan. Meidän nelihenkinen joukkueemme sijoittui upeasti neljänneksi. Pelasimme siten, että avauksen jälkeen valittiin paras avaus, ja sen luo jokainen sai asettaa pallon ja lyödä kakkoslyönnin siitä. Sen jälkeen loppu pelattiin normaalisti omalla pallolla.

Tämä poikkeuksellinen pelitapa oli todella hauska. Se nopeutti peliä, ja antoi mahdollisuuden lyödä vapautuneesti. Joukkueen tuloksiin laskettiin kaksi parasta tulosta jokaiselta väylältä. Taitava Kristian innoitti meidän koko ryhmän pelaamaan erittäin hyvin ja sijoituimme joukkuekilpailussa hienosti neljänneksi!

Päivä oli hyvin järjestetty, kenttä oli hyvässä kunnossa, herkulliset ruokailut klubilla, elävä musiikki etc. Ei voi muuta kuin kiitellä ja olla kiitollinen, että sai olla mukana. Täytyy sanoa, että Suomen PGA (Markus Ervasti) ja Golfliitto (Juha Juvonen) olivat leiponeet kokoon todella herkullisen kakun!

Pickalassa ja Hillside Golf & Country Clubilla on mahdollisuus nähdä loppuviikolla todella hyvää golfia. Suosittelen!