13.2.2015

Paavo Nurmi hävisi Syracusessa opiskelijalle

13.2.1925 Kilpailu nro 17, ei ennätystä
  
Phantom Finn Paavo Nurmi hävisi yllättäen Syracusen yliopiston salissa käydyssä kilpailussa paikalliselle opiskelijalle Al Gottliebille mailin tasoitusjuoksussa.

Syracusen opiskelijoita oli kilpailussa mukana puolisen tusinaa. Pienimmän tasoituksen, 65 jaardia, sai yliopiston maastojuoksujoukkueen Al Gottlieb. Nurmi ohitti Gottliebin kellon soittaessa viimeiselle kierrokselle. Noin 100 jaardia ennen maalia Paavo katsoi kelloaan ja hidasti hieman. Se oli merkki 21-vuotiaalle Gottliebille, joka singahti viimeisessä kaarteessa Nurmen ohi ja kuroi lopussa kymmenen jaardin eron juoksijoiden kuninkaaseen.

Gottliebistä tuli heti suuri sankari monituhatpäisen syracusalaisyleisön silmissä. Uutistoimisto AP kertoi, että Gottlieb on kokoisin Schenectadysta (N.Y.). Hänen valmentajansa Tom Keane toimi Syracusen yliopiston valmentajana.

Gottliebin 10 jaardin voittoa Nurmesta pidettiin arvokkaampana kuin Gunnar Nilssonin tammikuisessa tasoitusjuoksussa saavuttamaa yhden jaardin voittoa.

Nurmen puolesta on todettava, että hänen voittoaikansa 4.27,4 uutisoitiin ennätyksenä.  Kyllä, se oli Syracusen rataennätys, 0,4 sekuntia parempi kuin Joie Rayn edellisvuonna juoksema ennätys. Mutta sitä ei tietenkään voi laskea maailmanennätyksien joukkoon.

Pilakuvassa uutinen Paavo Nurmen kipeästä varpaasta saa
 rahamiehen epätoivoon (Springfield Missouri Republican). 

Kilpailun jälkeen Nurmen oli kiirehdittävä rautatieasemalle, sillä hänellä oli 400 kilometrin junamatka takaisin "kotiin" New Yorkiin, missä seuraava kilpailu, jo kolmantena peräkkäisenä iltana, odotti heti lauantaina.

Nurmen maine koki tappiosta ainakin hetkellisen kolauksen. Toisaalta hänen maineensa oli noihin aikoihin aivan huipussaan, sillä lehdet kirjoittivat Nurmen menestyksen taanneen Suomen valtiolle 10 miljoonan lainan. Käytännössä Nurmen jalat arvotettiin siis 10 miljoonan jaloiksi, eli 2x5 miljoonaa. Mitäs sitten, jos Nurmelle tulisi jalkavamma, pakinoitsijat vääntelivät.

Tätä asiaa käsiteltiin useissa lehdissä, etenkin kolumnipalstoilla, kuten Springfield Missouri Republican teki 11. helmikuuta.


Ennätyslaskuri 

Ei ennätystä (ennätyksiä yhteensä 22), kilpailuja 17, kaksi tappiota.

12.2.2015

Paavo Nurmi rikkoi kolme ennätystä Buffalossa

12.2.1925 Kilpailu nro 16, ennätykset nro 20, nro 21 ja nro 22

Paavo Nurmi onnistui tekemään kolme uutta maailmanennätystä voittaessaan Buffalossa 106. Field Artillery Armory –hallissa 1 ¼ mailin kilpailun. Nurmi teki uuden maailmanennätyksen 5.23,8. 2000 jaardin väliaika 4.53,6 oli myös uusi ennätys, samoin 2000 metrin väliaika 5.22,4

Entinen 1 ¼ mailin ennätys oli Nurmen Millrose A.A.:n ”carnivalissa” (28.1.) juoksema tulos 5.30,2. 2000 jaardin entinen ennätys oli Nurmen Brooklyn Collegen kisoissa (24.1.) juoksema 5.00,8. 2000 metrin vanha ennätysaika 5.33 oli Fordham A.A.:n kisoista (17.1.).

Jimmy Connolly oli saamassa Buffalon juoksuun 50 jaardin tasoituksen, mutta manageri Hugo Quistin protestoinnin jälkeen Connolly joutui lähtemään Nurmen kanssa samalta viivalta. Sen sijaan kahdelle paikalliselle kyvylle annettiin 100 jaardia tasoitusta, mutta heistä ei ollut vaaraa, sillä he hävisivät Nurmelle 200 jaardia. Kyseessä oli järjestyksessään Nurmen 16. kilpailu ja 15. voitto.

Willie Ritola paransi Buffalon 2 mailin kilpailussa Paavo Nurmen ennätystä nelisen sekuntia ajallaan 9.03,8. Ritola antoi neljälle juoksijalle 100 jaardia tasoitusta, mutta voitti silti ylivoimaisesti. Ritolan juoksua arvioitiin yhdeksi hänen uransa parhaista. New York Timesin jutussa pahoiteltiin, että Ritolalle ei otettu väliaikoja, koska luultavasti hän olisi tuossa juoksussa tehnyt useammankin ennätyksen.

Kilpailujen järjestäjät olivat valittaneet AAU:lle Nurmen huonoista juoksuista. Järjestäjät olivat markkinoineet, että tulkaa katsomaan, kun Nurmi rikkoo ennätyksiä. AAU:n pääsihteeri Frederick W. Rubien kuitenkin puolusti Nurmea ja kiinnitti huomiota siihen, että seurat eivät saa mainostaa kilpailujaan Nurmen mahdollisilla ennätyksillä, jos Nurmella ei ole tarkoitustakaan rikkoa ennätyksiä. Valituksia oli tullut Morningside A.C.:n kisoista, Newark A.C.:n kisoista ja viimeisimmistä Bostonin ja Portlandin kisoista. No, Morningside A.C.:n kisoissahan Nurmi kilpaili sairaana, ja hän oli maannut vuoteessa, kun Hugo Quist haki hänet kotoa kilpailupaikalle.

Nurmi sai viikolla myös muita huonoja uutisia, sillä Metropolitan AAU päätti kokouksessaan 10.2., että Nurmelle ei järjestetä Metropolitan AAU:n mestaruuskisoihin erityiskilpailua, koska hänen kilpailuesityksensä viime aikoina olivat olleet niin mitäänsanomattomia (”indifferent”). Sen sijaan erityiskilpailu järjestetään italialaiselle kävelyn (heel and toe) olympiavoittajalle Uno Frigeriolle
Voisipa sanoa, että italialainen oli voittanut Nurmen jonkinlaisessa kabinettikisassa!

Kilpailun päivämäärä siirrettiin samalla, alun perin piti kilpailla 20.2., mutta päällekkäisyyksien vuoksi AAU:n paikallinen mestaruuskilpailutoimikunta (NYT 11.2.1925) siirsi omat kisansa seuraavalle päivälle.

Frederick W. Rubien ylisti New York Timesin
artikkelissa Paavo Nurmea.

Rubien kuitenkin halusi korostaa (NYT 12.2.), että paikallinen AAU ei varsinaisesti sulkenut Nurmea pois kilpailuista. Ongelma syntyi AAU:n paikallisten mestaruuskilpailujen päivän siirrosta. Nurmen ohjelmassa oli jo ennestään 21.2. kilpailut Washingtonissa. Rubien puolusti Nurmea: ”Ongelmana ovat mielestäni joidenkin kisojen promoottorit. He lupaavat Nurmelle vaikka mitä saadakseen hänet kilpailuihinsa. Nurmelle sanotaan, että pelkkä näytösluonteinen juoksu riittäisi. Kun Nurmi sitten hyväksyy kilpailukutsun tältä pohjalta, promoottorit mainostavat uusia ennätysyrityksiä. Kielemme ja tapamme ovat Nurmelle vieraita."

Rubien katsoi, että Nurmea on jollain tavalla on käytetty hyväksi. Moittimisen sijaan Nurmea olisi Rubienin mukaan pikemminkin kiitettävä siitä, että hän on ottanut niin monta kilpailukutsua vastaan kuin hänen terveytensä sallii.

Nurmi oli kilpaillut edellisen kerran maanantaina Portlandissa (Maine). Sieltä on noin 550 mailin matka Buffaloon. Luultavasti Nurmi on matkustanut Portlandista suoraan Buffaloon. Toinen vaihtoehto on, että hän on palannut junalla New Yorkiin 315 mailia, ja jatkanut sieltä Buffaloon, 373 mailia. Joka tapauksessa hän oli jo keskiviikkona Buffalossa tutustumassa juoksurataan.

Seuraava kilpailu on jo huomenna Syracusassa, minne on matkaa 150 mailia. Ja sieltä on edelleen jatkettava heti matkaa, koska seuraava kilpailu on 250 mailin päässä New Yorkissa heti seuraavana iltana, lauantaina. Kolme matkakilpailua kolmena peräkkäisenä päivänä on aika hurja kilpailuohjelma!

Ennätyslaskuri
Ennätys
Nro 20 2000 jaardia 4.53,6
Nro 21 2000 metriä 5.22,4
Nro 22 1 ¼ mailia 5.23,8


9.2.2015

Paavo Nurmi voitti Portlandissa

9.2.1925 Kilpailu nro 15, ei ennätystä

Paavo Nurmi kilpaili maanantaina Portlandissa (Maine), yli 300 mailin päässä New Yorkista. Matkana oli 3000 jaardia, mutta lyhyellä 115 metrin radalla ennätystä ei ollut kovinkaan realistista edes odottaa. Nurmen voittoaika oli 8.14.4. ME jäi 16 sekunnin päähän.

Nurmi ohitti American Legion Gamesissa muut osanottajat, Sullivanin, Ludvellin ja Whittierin kahdesti.

Mainen yliopiston Carl Ring sivusi 45 jaardin aitajuoksussa maailmanennätystä, joten oma poika tavallaan vähän pelasti ennätyksiä katsomaan tulleen yleisön tunnelmaa, vaikka kuuluisa Nurmi ei tällä kertaa ennätystä rikkonutkaan.

Viikonloppuna ennen Portlandin kilpailua Yhdysvaltain yleisurheiluliitto AAU oli käsitellyt Paavo Nurmen ja italialaisen kävelijän Uno Frigerion kilpailuohjelmaa. Asia liittyi heidän saamiinsa kilpailukorvauksiin. New York Times uutisoi 9.2.1925, että Nurmen kilpailuohjelmaan kuuluvat seuraavat kilpailut:

9.2. American Legion, Portland, Maine
12.2. 106th Field Artillery, Buffalo
13.2. Syracuse University
14.2. New York A.C., Madison Square Garden
16.2. Philadelphia College of Osteopathy
20.2. Georgetown University, Washington D.C.
21.2. Georgetown University, Washington D.C.
23.2. John Hopkins University, 5th Regiment, Baltimore
24.2. Cathedral benefit games, Madison Square Garden
28. National AAU Championships Louisville, Ky
2.3. 71st Regiment A.A.
4.3. 106th Infantry A.A., Brooklyn
5.3. Hamilton, Ontario
6.3. Toronto, Ontario
7.3. 174th Regiment, Buffalo, N.Y.
9.3. Milwaukee Wis.
12.3. Greek-American A.C., New York

S.J. Woolf on ollut katsomassa Paavo Nurmen
kilpailua ja piirtänyt vauhdikkaan kuvan,
 ilmeisesti jonkun hallikilpailun alkumetreiltä. 
Tämä 17 kilpailun lista oli tiedossa muissakin toimituksissa. Lista palveli useita eri tarkoituksia. Urheilun amatööriaatetta valvovien johtajien oli listan perusteella helppo pitää Nurmea silmällä, toimittajilla oli mahdollisuus mennä seuraamaan Nurmen kilpailuja, ja saman mahdollisuuden se tarjosi yleisölle, kun se nyt laajalevikkisessä New York Timesissa  julkaistiin.

Urheilujohtajien valvonta liittyi siihen, että kilpailujen järjestäjien tuli maksaa AAU:lle Nurmen ja Frigerion kisoista. Näillä rahoilla AAU puolestaan maksaisi ulkomaisille urheilijatähdille (8 dollaria päivä) ja palauttaisi kassaan lopulta jäävät rahat lopuksi takaisin seuroille. 

Tässä vaiheessa oli tiedossa suunnitelma, että Nurmi suunnitteli paluuta Suomeen maailskuun lopussa, vaikka häntä olikin kutsuttu moniin paikkoihin.

Nurmi kertoi AAU:n johdolle, että 1920 Antwerpenin olympiakisojen jälkeen hän oli saanut n 12 kutsua tulla kilpailemaan Amerikkaan. Kutsujina oli amerikansuomalaisia. Juuri sen vuoksi Nurmen isänmaallisessa kilpailuohjelmassa oli myös New Yorkin ulkopuolella olevia kilpailuja, että Nurmen maanmiehillä olisi mahdollisuus nähdä Phantom Finn juoksemassa.

New York Times seurasi tarkasti Nurmea. Esimerkiksi 1. helmikuuta lehdessä oli koko sivun artikkeli Nurmesta, jota verrattiin antiikin jumaliin, jotka pystyivät liikkumaan ilmassa. Koko sivun artikkeli oli kuvitettu S.J. Woolfin piirroksella Nurmesta (drawn from life). Toimittaja John H. Finleyn artikkelin otsikkona on runollinen ”Nurmi, marvel of fleetness and grace”. Hienossa artikkelissa Finley, joka oli itsekin käynyt Suomessa, ja kävellyt sen maanteillä, aloittaa kertomalla  kuinka Pheidippides suoritti ensimmäisen maratonjuoksun tullessaan kertomaan sotavoitosta ateenalaisille. Useaan otteeseen tarinassa viitataan antiikin jumaliin, mutta siinä siteerataan myös Kalevalaa, ja otetaan esille sen sankareita, kuten Lemminkäinen. Ja sitten kerrotaan Paavo Nurmen kotikaupungista:

”Juoksija on syntynyt Turussa (Abo), joka on Suomen muinainen pääkaupunki, maan sivistyksen kehto. Täällä ensimmäiset kristityt kastettiin Aurajoen keltaisessa vedessä, tänne emokirkko pystytettiin. Täällä avattiin ensimmäinen yliopisto vuonna 1640. Täällä painettiin, ensimmäinen kirja. Täällä ovat edelleen pystyssä ensimmäisen linnoituksen muurit. Täällä on kirjoitettu pääosa Suomen 700-vuotisesta historiasta. Mutta noin sata vuotta sitten tulipalo pyyhkäisi vanhan gloorian muistoihin. Uudet hallintorakennukset ja taidegalleriat on pystytetty, ja yliopisto on avattu uudelleen. Mutta pääkaupunki on siirtynyt Helsinkiin.”

Lennokkaan ja asiantuntevan tekstin kirjoittaneesta John Huston Finleystä tuli myöhemmin New York Timesin päätoimittaja.
  
Ennätyslaskuri


Ei uutta ennätystä, (ennätyksiä koossa 19), kilpailu nro 15, voitto nro 14.

8.2.2015

In Memoriam: Billy Casper (1931–2015)

Kolminkertainen golfin major-voittaja Billy Casper kuoli kotonaan sydänkohtaukseen 83-vuotiaana lauantaina 7. helmikuuta. Hän oli ollut viime viikkoina pitkään sairaalahoidossa.

Casper voitti US Openin vuonna 1959, ja uudelleen vuonna 1966 (uusinnassa Arnold Palmeria vastaan) sekä Masters-turnauksen vuonna 1970 (uusinnassa Gene Littleriä vastaan). Hän oli PGA Championshipissä neljä kertaa kolmen parhaan joukossa, ja The Openissakin parhaimmillaan neljäs.

Casper oli kaikkien aikojen menestynein amerikkalainen Ryder Cup –pelaaja. Hän oli mukana pelaajana kahdeksan kertaa (1961–1975) ja lisäksi kapteenina kerran, vuonna 1979. Yhdysvallat voitti joka kerta! Casper on voittanut enemmän pisteitä Ryder Cupissa (23,5) kuin kukaan muu amerikkalaispelaaja. Arnold Palmer, Jack Nicklaus tai Tiger Woods eivät tässä tilastossa pärjää Casperille.

Casperia on monesti kutsuttu aliarvostetuimmaksi huippupelaajaksi. 51 PGA-kiertueen voitollaan hän kuitenkin kuuluu ammattilaisgolfin legendoihin. Hän voitti PGA-kiertueen rahalistan kahdesti, 1966 ja 1968.