Vuoden urheilijan välinta lähestyy kovaa vauhtia. Joidenkin mielestä aika kuluu varmaan tuskallisen hitaasti. Mutta enää ei kannata liikaa jännittää, sillä urheilutoimittajat ovat jo äänestäneet Vuoden urheilijasta ja valmentajasta, ja tieto julkistetaan Urheilugaalassa ensi tiistaina.
 |
Vuoden urheilija Tero Pitkämäki jakoi viime kesänä Turussa
Paavo Nurmi Gamesin yhteydessä nimikirjoituksia. |
Urheilutoimittajat ovat valinneet Vuoden urheilijan vuodesta 1947 lähtien. Ensimmäisellä kerralla valittiin yhdistetyn ja hiihdon edustaja
Heikki Hasu ja pikaluistelija
Lassi Parkkinen. Kesälajin edustajat ovat tulleet usemmin valituiksi, mutta melkein tasatahtia valinnat ovat jakautuneet kesä- ja talvilajeihin.
Jossain vaiheessa haluttiin taata naisurheilijoillekin näkyvyyttä, ja sen vuoksi äänestettiin myös Vuoden naisurheilijasta. Sitten se meni siihen, että naiset keräsivät sekä naisurheilijan ja Vuoden urheilijan palkinnot. Joten nykyisin äänestys koskee vain Vuoden urheilijaa, joka voi olla joko mies, nainen, tai pari. Tai joukkue.
Tein lyhyen
SlideShare-esityksen aiemmista valinnoista. Joukkueurheilijat eivät yleensä sijoitu tässä äänestyksessä korkealle. Vain kaksi kertaa on jalkapalloilija, Jari Litmanen ja Sami Hyypiä, valittu Vuoden urheilijaksi. Molempien meriitit ovat olleet Euroopan kentiltä. Joukkuelajien urheilijoiden vaisu menestys selittyy osittain sillä, että joukkuelajien äänet jakautuvat joukkueiden pelaajien ja menestyneen maa- tai seurajoukkueen kesken. En jaksa uskoa, että Urheilutoimittajain Liitto hyväksyisi sellaista äänestyskuponkia, jossa olisi vain yhden lajin urheilijoita. Esimerkiksi jääkiekkoilijoita. Se katsottaisiin taktikoinniksi ja yhden lajin suosimiseksi.
Vuoden urheilijaksi on valittu kolme kertaa useammin mies kuin nainen. Se johtuu valintojen pitkästä historiasta. Pikajuoksija
Mona-Lisa Pursiainen oli ensimmäinen Vuoden urheilijaksi valittu naisurheilija vuonna 1973. Seuraavan vuonna Euroopan mestari
Riitta Salin jatkoi kärjessä. Sittemin naiset ovat olleet lähes yhtä monta kertaa Vuoden urheilijana kuin miehet.
Se, että naiset eivät tulleet 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla kertaakaan valituiksi Vuoden urheilijoiksi kertoo osittain sen ajan urheilutoimittajien arvomaailmasta. Mutta vielä enemmän se kertoo sen ajan naisurheilusta, ja vastaavasti viime vuosikymmenet todistavat vahvasta kehityksestä naisurheilussa. Naisurheilijoita oli takavuosikymmeninä selvästi vähemmän kuin miehiä, he menestyivät heikommin, ja heidän suhtautumisensa urheilemiseen oli ehkä amatöörimäisempi kuin miehillä. 1970-luvulle saakka valmentaja saattoi ajatella, että naisurheilija ei kestä kovaa harjoittelua. Olympiakisoissa naisten annettiin juosta maraton vasta 1984.
Keihäänheittäjä
Tero Pitkämäki valittiin vuosi sitten Vuoden urheilijaksi MM-hopeansa turvin. Se oli Pitkämäelle jo toinen valinta. Pitkämäki on siis vallassa oleva Vuoden urheilija, kunnes seuraaja saadaan valittua, ja julkistettua.
Kirjoitin Vuoden urheilijan valinnasta aikaisemmin
Urheilutoimittajain Liiton sivuille, jos haluat vilkaista.
Tässä ovat kaikki aikaisemmat Vuoden urheilijat:
| 1947
Mikko Hietanen, kestävyysjuoksu ja Lassi Parkkinen, pikaluistelu |
| 1948 Heikki Hasu, hiihto ja
yhdistetty |
| 1949 Viljo Heino,
kestävyysjuoksu |
| 1950 Heikki Hasu, hiihto ja
yhdistetty |
| 1951 Veikko Karvonen,
kestävyysjuoksu |
| 1952 Veikko Hakulinen, hiihto |
| 1953 Veikko Hakulinen,
hiihto |
| 1954 Veikko Hakulinen,
hiihto |
| 1955 Voitto Hellsten,
pikajuoksu |
| 1956 Antti Hyvärinen,
mäkihyppy |
| 1957 Olavi Vuorisalo,
kestävyysjuoksu |
| 1958 Vilho Ylönen,
kivääriammunta |
| 1959 Juhani Järvinen,
pikaluistelu |
| 1960 Veikko Hakulinen,
hiihto |
| 1961 Kalevi Huuskonen,
ampumahiihto |
| 1962 Pentti Nikula,
seiväshyppy |
| 1963 Pentti Eskola,
pituushyppy |
| 1964 Eero Mäntyranta, hiihto |
| 1965 Jouko Launonen,
pikaluistelu |
| 1966 Eero Mäntyranta,
hiihto |
| 1967 Eero Tapio, paini |
| 1968 Kaarlo Kangasniemi,
painonnosto |
| 1969 Kaarlo Kangasniemi,
painonnosto |
| 1970 Kalevi Oikarainen,
hiihto |
| 1971 Juha Väätäinen,
kestävyysjuoksu |
| 1972 Lasse Virén,
kestävyysjuoksu |
| 1973 Mona-Lisa Pursiainen,
pikajuoksu |
| 1974 Riitta Salin,
pikajuoksu |
| 1975 Heikki Ikola,
ampumahiihto |
| 1976 Lasse Virén,
kestävyysjuoksu |
| 1977 Pertti Ukkola,
paini |
| 1978 Helena Takalo,
hiihto |
| 1979 Pertti Karppinen,
soutu |
| 1980 Pertti Karppinen,
soutu |
| 1981 Heikki Ikola,
ampumahiihto |
| 1982 Keke Rosberg,
rata-autoilu |
| 1983 Tiina Lillak,
keihäänheitto |
| 1984 Marja-Liisa Kirvesniemi,
hiihto |
| 1985 Matti Nykänen,
mäkihyppy |
| 1986 Marjo Matikainen, hiihto |
| 1987 Marjo Matikainen,
hiihto |
| 1988 Matti Nykänen, mäkihyppy |
| 1989 Marjo Matikainen,
hiihto |
| 1990 Päivi Alafrantti,
keihäänheitto |
| 1991 Kimmo Kinnunen,
keihäänheitto |
| 1992 Toni Nieminen,
mäkihyppy |
| 1993 Juha Kankkunen,
ralliautoilu |
| 1994 Jani Sievinen,
uinti |
| 1995 Jari Litmanen,
jalkapallo |
| 1996 Heli Rantanen,
keihäänheitto |
| 1997 Mika Myllylä,
hiihto |
| 1998 Mika Häkkinen,
autourheilu |
| 1999 Mika Myllylä,
hiihto |
| 2000 Arsi Harju,
kuulantyöntö |
| 2001 Sami Hyypiä, jalkapallo |
| 2002 Samppa Lajunen,
yhdistetty |
| 2003 Hanna-Maria Seppälä,
uinti |
| 2004 Marko Yli-Hannuksela,
paini |
| 2005 Janne Ahonen,
mäkihyppy |
| 2006 Jukka Keskisalo,
kestävyysjuoksu |
| 2007 Tero Pitkämäki,
keihäänheitto |
| 2008 Satu Mäkelä-Nummela,
haulikkoammunta |
| 2009 Aino-Kaisa Saarinen,
hiihto |
| 2010 Minna Kauppi,
suunnistus |
| 2011 Kaisa Mäkäräinen,
ampumahiihto |
| 2012 Tuuli Petäjä-Sirén,
purjehdus |
| 2013 Tero Pitkämäki,
keihäänheitto |
