23.10.2014

Hakukoneet juhlivat median murroksessa

Tässä kuussa on tapahtunut niin isoja asioita mediarintamalla, että kirjoitin LinkedIn-palveluun suomalaisen median murroksesta englanninkielisen artikkelin The Finnish Media Industry in Turmoil. En ryhdy kääntämään sitä tähän, mutta media-asioita täytyy pohdiskella ja pureskella vielä uudelleen. Välillisesti muutokset vaikuttavat myös urheilujournalismiin ja sen toimintaedellytyksiin.

Perinteinen media on vasta suurten muutosten kynnyksellä. Se käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön raportista Kuva median murroksesta - Mitä käy kasvulle ja työpaikoille? Sen ovat laatineet Timo Argillander, Virpi Martikainen ja Jari Muikku. Raportissa esitetään, että perinteinen media on jo jonkun verran uudistanut ja mediatalojen tulee jatkossakin uudistaa toimintatapojaan. Paineita luovat markkinoille tulevat ulkomaiset kilpailijat ja ihmisten ajasta kilpailevat uudet tuotteet, kuten sosiaalinen media ja pelit.

Yhtenä perusteena voi pitää kymmenen suosituimman verkkopalvelun listaa, jota hallitsevat hakukoneet ja sosiaaliset mediat. Lista kertoo, mikä on ihmisille tärkeää vuonna 2014. Sitä kannattaa jokaisen mediatalon hallituksessa opiskella huolella:

  1. Google.fi
  2. Google.com
  3. Facebook.com
  4. YouTube.com
  5. Wikipedia.org
  6. Iltalehti.fi
  7. Iltasanomat.fi
  8. Yle.fi
  9. HS.fi
  10. Yahoo.com


Yksi tuore strateginen uudistus oli Lännen Median toiminnan aloittaminen tässä kuussa. Lännen Media on 12 maakuntalehden muodostama 40 hengen yhteistoimitus, joka on koottu mukana olevien lehtien 600 toimittajasta.

Lännen Media tavoittaa joka päivä kaksi miljoonaa suomalaista, kun nettilehtien lukijamäärät lasketaan mukaan.

Lännen Media käynnistettiin journalismin parantamisen yhteisponnistuksena. Silti lehtien toimituksissa elää epäily siitä, että kyse on vain uudesta tehostamistoimenpiteestä. Aika näyttää, ansioituuko Lännen Media "skuupeillaan".

Kotimaisen journalismin murroksesta kertoo myös Östra Nylandin ja Borgåbladetin yhdistäminen. Ainakin kirjailija Merete Mazzarella ja Hufvudstadsbladetin entinen toimittaja Stig Kankkonen ovat kritisoineet HBL:ssä yhdistämispäätöstä. On aivan selvää, että yhden sanomalehden katoaminen kartalta vaikuttaa suomenruotsalaiseen kulttuuriin Uudellamaalla.

Toinen asia on, että Suomen ruotsinkieliset paperilehdet ovat levikiltään kovin pieniä. Muitakin yhdistymisiä voi olla suunnitteilla.

Strategisesti ajatellen suomenruotsalaisella medialla pitäisi olla nettiaikana paljon paremmat toimintaedellytykset kuin suomenkielisellä medialla, koska ruotsinkielisiä ihmisiä on maailmassa suunnilleen tuplasti suomenkielisiin verrattuna, ja netissä tiedon yms. jakaminen on vaivatonta.

Gutenbergin keksintö kirjapainotaito mahdollisti sanomalehdistön kasvun merkittäväksi toimialaksi 500 vuodessa. 2000-luvulla ollaan siirrytty ja siirtymässä uuteen kehitysvaiheeseen, jota kuvaa se, että suomalaisten sanomalehtien yhteenlaskettu liikevaihto, reilu miljardi euroa, on vain vähän enemmän kuin kahden suurimman peliyhtiön eli Supercellin ja Rovion yhteenlaskettu liikevaihto.


Peter Tallbergin elämäkerta julkistetaan tänään

Tänään julkistetaan kirjamessuilla Arto Terosen ja Jouko Vuolteen uusin kirja, joka käsittelee Kansainvälisen olympiakomitean protokollan toiseksi vanhinta jäsentä Peter Tallbergia, 77.


Tallberg osallistui jo Rooman olympiakisojen purjehdukseen vuonna 1960. Hän oli mukana vielä Moskovassa 1980. Mitali oli lähimpänä Tokion olympiakisoissa vuonna 1964, mutta hän joutui tyytymään neljänteen sijaan.

Tallberg oli urheilijana kaikkiaan viisissä olympiakisoissa. Hänen edellään ovat suomalaisista vain kuusissa olympiakisoissa pelanneet jääkiekkoilijat Raimo Helminen ja Teemu Selänne. 

Tallbergin kohdalla on poikkeuksellista, että hän on samaan aikaan ollut kisoissa urheilijana ja KOK:n jäsenenä. Tämä oli siis ennen kuin KOK:n vanhat herrat huomasivat, että urheilijoiden ääntä olisi syytä kuunnella tarkemmin.

Tallbergin ura urheilujohtajana on yksi kaikkein vaikuttavimmista suomalaisen urheilun historiassa. Hän on toiminut muun muassa Kansainvälisen purjehtijaliiton puheenjohtajana. Ja kun urheilujärjestöjä 1990-luvulla yhdistettiin, hänestä tuli SLU:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.

21.10.2014

Golfari vastaan keihäänheittäjä

Helsingin Sanomien arvostettu urheilutoimittaja Ari Pusa avasi golfin Euroopan kiertueen reikäpelimestaruuden voittaneelle Mikko Iloselle oven jopa Vuoden urheilijaksi.

Kun Pusa laittaa oven raolleen, on asiaa syytä tarkastella vakavasti. Monipuolisesti urheilun hallitsevalla toimittajalla on ollut pitkään suomalaisen urheilun näköalapaikalla.

(Tässä kävi niin hullusti, että kirjoitin aamulla toimittaja Jussi-Pekka Reposen kirjoittaneen kyseisen jutun. Nyt Mestareiden liigan tauolla on hyvä korjata jutun kirjoittajan nimi oikein: kyllä siinä Ari Pusan laadukas kädenjälki näkyy.)

Tämä vuosi on siitä poikkeuksellinen, että Vuoden urheilijaksi on ehdolla olympiavoittaja, nimittäin parisprintin korkeimmalle korokkeelle Sotshin olympiakisoissa noussut kaksikko Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi.

Vuoden urheilijan viittaa soviteltiin kesällä myös Antti Ruuskaselle, joka voitti keihäänheiton Euroopan mestaruuden. Keihäänheitto on se tekninen voimalaji, jossa suomalaiset ovat olleet maailman parhaita yli sadan vuoden ajan.

Ensimmäinen suomalainen keihäänheiton suurvoittaja oli myöhempi jääkärimajuri Julius Saaristo, joka voitti kahden käden yhteistuloksella kultaa legendaarisissa Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912. Sen jälkeen keihäänheitto on jäänyt suomalaisten tavaramerkiksi maailmalla ja suomalaisten penkkiurheilijoiden rakastamaksi lajiksi.

Kun Helsingin Sanomat nostaa golfari Mikko Ilosen vakavasti haastamaan keihäänheiton Euroopan mestaria ja hiihdon olympiavoittajia, ollaan suomalaisessa urheilussa kääntämässä uutta lehteä.

Tähän sopii hyvin tarina oman aikansa Tiger Woodsista, Harry Vardonista. Hän voitti kuusi British Open -turnausta ja yhden US Openin, kunnes ensimmäinen maailmansota katkaisi urheilutoiminnan useaksi vuodeksi. Jerseyläinen ei enää palannut sodan jälkeen samalle tasolle.

Vardon, golfin sen ajan supertähti, osallistui kerran sekanelinpeliin, jossa hänen pelikumppaninaan oli naispelaaja, ja he pelasivat kahta keihäänheittäjää vastaan. Sääntöjä oli luonnollisesti hieman mukautettu. Silloin kävi niin, että golfarit voittivat.

Varmaa on, että Vuoden urheilijan valinta herättää tänä syksynä enemmän tunteita kuin vuosiin.