Tässä kuussa on tapahtunut niin isoja
asioita mediarintamalla, että kirjoitin LinkedIn-palveluun suomalaisen median
murroksesta englanninkielisen artikkelin The Finnish Media Industry in Turmoil. En ryhdy kääntämään sitä tähän, mutta media-asioita
täytyy pohdiskella ja pureskella vielä uudelleen. Välillisesti muutokset vaikuttavat myös urheilujournalismiin ja sen toimintaedellytyksiin.
Perinteinen media on vasta suurten
muutosten kynnyksellä. Se käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön raportista Kuva
median murroksesta - Mitä käy kasvulle ja työpaikoille? Sen ovat laatineet Timo
Argillander, Virpi Martikainen ja Jari Muikku. Raportissa esitetään, että
perinteinen media on jo jonkun verran uudistanut ja mediatalojen tulee jatkossakin
uudistaa toimintatapojaan. Paineita luovat markkinoille tulevat ulkomaiset
kilpailijat ja ihmisten ajasta kilpailevat uudet tuotteet, kuten sosiaalinen
media ja pelit.
Yhtenä perusteena voi pitää kymmenen
suosituimman verkkopalvelun listaa, jota hallitsevat hakukoneet ja sosiaaliset
mediat. Lista kertoo, mikä on ihmisille tärkeää vuonna 2014. Sitä kannattaa
jokaisen mediatalon hallituksessa opiskella huolella:
- Google.fi
- Google.com
- Facebook.com
- YouTube.com
- Wikipedia.org
- Iltalehti.fi
- Iltasanomat.fi
- Yle.fi
- HS.fi
- Yahoo.com
Yksi tuore strateginen uudistus oli Lännen
Median toiminnan aloittaminen tässä kuussa. Lännen Media on 12 maakuntalehden
muodostama 40 hengen yhteistoimitus, joka on koottu mukana olevien lehtien 600
toimittajasta.
Lännen Media tavoittaa joka päivä kaksi
miljoonaa suomalaista, kun nettilehtien lukijamäärät lasketaan mukaan.
Lännen Media käynnistettiin
journalismin parantamisen yhteisponnistuksena. Silti lehtien toimituksissa elää
epäily siitä, että kyse on vain uudesta tehostamistoimenpiteestä. Aika näyttää,
ansioituuko Lännen Media "skuupeillaan".
Kotimaisen journalismin murroksesta kertoo
myös Östra Nylandin ja Borgåbladetin yhdistäminen. Ainakin kirjailija Merete
Mazzarella ja Hufvudstadsbladetin entinen toimittaja Stig Kankkonen ovat
kritisoineet HBL:ssä yhdistämispäätöstä. On aivan selvää, että yhden sanomalehden
katoaminen kartalta vaikuttaa suomenruotsalaiseen kulttuuriin Uudellamaalla.
Toinen asia on, että Suomen ruotsinkieliset
paperilehdet ovat levikiltään kovin pieniä. Muitakin yhdistymisiä voi olla
suunnitteilla.
Strategisesti ajatellen suomenruotsalaisella
medialla pitäisi olla nettiaikana paljon paremmat toimintaedellytykset kuin
suomenkielisellä medialla, koska ruotsinkielisiä ihmisiä on maailmassa
suunnilleen tuplasti suomenkielisiin verrattuna, ja netissä tiedon yms.
jakaminen on vaivatonta.
Gutenbergin keksintö kirjapainotaito
mahdollisti sanomalehdistön kasvun merkittäväksi toimialaksi 500 vuodessa. 2000-luvulla
ollaan siirrytty ja siirtymässä uuteen kehitysvaiheeseen, jota kuvaa se, että suomalaisten sanomalehtien yhteenlaskettu liikevaihto, reilu miljardi euroa, on vain vähän enemmän kuin kahden suurimman peliyhtiön eli Supercellin
ja Rovion yhteenlaskettu liikevaihto.
