5.5.2024

Aamulenkki nro 299 Presidentin ensi askeleet

Muistan hyvin, kun vein Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin poliittisen avustajan syömään Brysselissä kesällä 2002. Silloinen työnantajani Turun Sanomat maksoi sushiaterian. Nuori poliittinen avustaja oli kuin kala vedessä EU-byrokratian sisäpiirissä. Vaikutti siltä, että hänelle oli avautumassa ainutlaatuisen hieno virkamiesura. Ja sitten hän uskoutui minulle luottamuksellisesti kertoen suunnitelmistaan, että hän aikoisi siirtyä politiikkaan. Muistaakseni hän oli keskustellut asiasta silloin jo Kalervo Kummolan kanssa.

Annoin tälle tyylikkäälle nuorelle miehelle mielestäni erinomaisen neuvon: Älä missään tapauksessa vaihda tätä asemaasi politiikkaan. Siinä ryvettyy niin helposti.

Alexander Stubb ei kuunnellut minua vaan toteutti suunnitelmansa. Hyvä niin.

 



 

Olen kirjoittanut Tieteessä tapahtuu (2/2024) -lehteen Urheilun roolista presidentintekijänä. Artikkeli, jonka voi lukea täältä, ei käsittele vain näitä viime vaaleja, vaan ennemminkin kyse on laajemmasta katsauksesta presidenttien urheiluharrastuksiin. Selvää mielestäni on, että presidentin sisäpoliittisen roolin kaventuminen on avannut liikunnan ja urheilun mahdollisuuksien maailman presidenttiehdokkaille ja presidenteille. 

Euroopan unioni on ollut Alexander Stubbin vahva selkänoja ja viitekehys kielitaitoisena poliitikkona. Hän on hyödyntänyt myös opiskelunsa Furman Universityssä. Hän opiskeli ensin taloustiedettä ja suuntautui sitten Itä-Euroopan mullistusten herättämänä kaukonäköisesti valtio-oppiin ja kansainväliseen politiikkaan.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että hänen tiensä tasavallan presidentiksi ei olisi auennut näin vaivattoman tuntuisesti, ellei hän olisi hurahtanut kestävyysurheilun kiehtovaan maailmaan. Suomen parhaisiin kestävyysjuoksuvalmentajiin kuuluva Timo Vuorimaa antoi hänelle ohjeita maratonjuoksuun, Antti Kasvio on neuvonut uintitekniikassa, ja muutenkin Stubb on osannut kerätä ympärilleen parhaita tukijoukkoja ja neuvonantajia.

Hyvät neuvonantajat ovat siivittäneet Stubbin triathlonharrastusta niin paljon, että hän on saavuttanut yli 50-vuotiaiden Euroopan mestaruuden.

Hyviä neuvonantajia tarvitaan myös politiikassa. En sitten tiedä, kuka neuvoi Alexia melko lyhyiden ministerivuosien ja Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajakauden jälkeen vetäytymään takaisin Keski-Eurooppaan ja ryhtymään Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi ja siirtymään sieltä Firenzessä toimivan Yliopistollisen Eurooppa-instituutin School of Transnational Governance -yksikön johtajaksi. Ne muodostivat täydellisen ponnahduslaudan tasavallan presidentin kansainvälistä tehtävää ajatellen.

Olen vain kerran tavannut Alexander Stubbin puolison, Koneen johtajana vielä hetken aikaa vaikuttavan, Suzanne Innes-Stubbin, mutta luulen, että hän on Aleksin kaikkein tärkein neuvonantaja. He ovat lyhyessä ajassa onnistuneet luomaan, miten sanoisi, kohottavan tunnelman virallisten esiintymistensä yhteydessä.

 

 

Tasavallan presidenttinä Alexander Stubb on aloittanut niin hengästyttävällä tempolla, että se on vaatinut triathlonistin kuntoa. Muistan, kuinka viime syksynä keskusteltiin jopa siitä, että pitäisikö tasavallan presidentiltä riisua viimeisetkin vallan rippeet. Että meille voisi riittää seremoniallinen presidentti, joka vilkuttaisi liputuspäivinä Presidentinlinnan parvekkeelta Kauppatorille kokoontuneille kansalaisille. Maaliskuun alun jälkeen en ole sellaisia puheenvuoroja kuullut.

Ensimmäisten viikkojen aikana tasavallan presidenttinä Alexander Stubb tapasi tai keskusteli puhelimessa käytännössä kaikkien lähialueiden poliittisten johtajien kanssa. Hän aloitti kansainvälisen kanssakäymisen tapaamalla Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan. Sitten hän kävi Norjassa seuraamassa Naton sotaharjoitusta ja soitti sieltä Norjan pääministerin kanssa Ruotsin pääministerille. Viikkoa myöhemmin hän puhui myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa.

Ja kuinka taitavaa olikaan tehdä ensimmäinen ”maakuntamatka” kotimaiseen polttopisteeseen Joensuuhun ja Niiralan raja-asemalle! Kun presidentti poikkesi Joensuussa torikahvilla, väkeä oli Helsingin Sanomien varovaisen arvion mukaan satamäärin. Valokuvien perusteella arvioisin paikalla olleen jopa tuhatkunta ihmistä.

Keskustelua johdatteli paikallinen tähti, ampumahiihtäjänä vuosikaudet maailman huipulla kilpaillut Kaisa Mäkäräinen. Juontajan valinta oli täysosuma. 

Pohjois-Karjalan asema on tukala, kun itäraja on suljettu. Sulku vaikuttaa yllättävän monella tavalla raja-alueen ihmisiin. On hyvä, että maan isä kävi henkilökohtaisesti kuulemassa ihmisten tunnelmia. Yhdellä vierailulla Stubb viestitti kaikille itärajan tuntumassa asuville suomalaisille, että heidän asiansa on tasavallan presidentin silmissä tärkeä.

Kuvaavaa on,että yksi niistä henkilöistä, joita Stubb kasvokkain tapasi, oli Risto Hassinen, 81, joka kertoi Helsingin Sanomille, että Stubb oli ensimmäinen, joka onnitteli häntä vuonna 2007 hänen voitettuaan oman sarjansa Helsinki City Marathonilla. Urheilu yhdistää.


Tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Kuva: Jussi Ratilainen / Tasavallan presidentin kanslia


 

Tasavallan presidentin virallisen valokuvan julkaiseminen oli sitten aivan oma lukunsa. Ensinnäkin presidentti hymyili (!) valokuvassa. Siitähän nousi haloo. Että kuinka tasavallan presidentti voi hymyillä? Kovin vakavia olivat presidentit Tarja Haloseen asti. Hän oli ensimmäinen, joka uskalsi hymyillä valokuvassa. Mutta hänhän olikin nainen… Olisiko mies voinut hymyillä, aprikoitiin. Hänen jälkeensä myös Sauli Niinistöstä julkaistiin valokuva, josta on tunnistettavissa varovainen hymy. Nyt Alexander Stubbin virallisessa valokuvassa on täysi hymy, hampaat ja kaikki, niin kuin maailman onnellisimman kansan presidentille hyvin sopiikin.

Paljon pienemmän huomion sai tasavallan presidentin kanslian vahingossa (?) julkaisema valokuva, jossa virallista valokuvaa oli manipuloitu sen verran, että presidentin solmio oli suoristettu. Tekoälyn aikana on hyvä, että asiaan puututtiin.

Kovin ovat pieniä nämä meidän murheemme, niin kauan kuin tällä tasolla liikutaan.


Hannes Kolehmainen asui Kulosaaressa tässä talossa.


 

Minulla on päättymässä Nurmijärven opistossa hyvän vastaanoton saanut luentosarjani Presidentit urheilijoina. Viimeisellä luennolla tiistaina 7.5.2024 käsittelen Mannerheimia, Ahtisaarta – ja Stubbia.

Presidenttiteema kuitenkin jatkuu kalenterissani senkin jälkeen. Olemme rakentaneet liikuntaneuvos Tuomo Jantusen kanssa Kulosaareen Presidenttikävelyn, joka suoritetaan Ukko-Pekan hengessä. Kokoontuminen on maanantaina 13.5. klo 18.00 Ukko-Pekan portailla Kulosaaren metroaseman vieressä ja reitti kiertää saaren suurlähetystöalueen halki. Tarkkasilmäinen voi bongata reitiltä esimerkiksi talon, jossa olympiavoittaja Hannes Kolehmainen aikanaan asui.

Kaksi päivää myöhemmin, keskiviikkona 15.5. klo 17.30, vedän Tamminiemestä Seurasaareen suuntautuvan Kekkosen lenkin. Siinä on sama idea kuin Ukko-Pekan kävelyssä. Kävellään Seurasaari ympäri ja pysähdytään muutaman kerran kuulemaan Kekkoseen liittyviä urheilu- ja muitakin tarinoita. Toisin kuin Presidenttikävely, Kekkosen lenkki on maksullinen ja vaatii ennakkoilmoittautumisen, jonka voi tehdä täällä, jos tilaa vielä on.

 

14.4.2024

Aamulenkki nro 298 Tuntematon Paavo Nurmi

Päättyneen viikon isoin asia oli Tuntematon Paavo Nurmi -kirjan julkistaminen torstaina Design- ja Arkkitehtuurimuseossa. Se toimii upeassa 1800-luvun viimeisinä vuosina rakennetussa pytingissä Kasarmikadulla. Sen on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbeck, joka kuuluu nykyisin esitellä menestyneen taidemaalari Helene Schjerfbeckin veljenä. Sata vuotta sitten tilanne oli toisinpäin, kun Helene esiteltiin Magnuksen sisarena. Niin maailma muuttuu. Talo rakennettiin Tieteellisten seurojen taloksi. Koska ulko-oven yläpuolella on Minervan pöllö, talosta tuli luontevasti ”Pöllölä”.

 

Kalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi.
Kirja oli pakko kirjoittaa valmiiksi sen jälkeen,
 kun olin päässyt haastattelemaan
rakennusmestari Aapo Janatuista vuonna 2019.

 

 

 

Arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnitteli
tämän talon Tieteellisten seurain taloksi
Paavo Nurmen syntymävuonna 1897. (HKM)





Siinä lähellä sijaitsee Helsingin I Normaalikoulu, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1981. Saman koulun vanhempaa vuosikertaa edustaa ministeri Lauri Tarasti, joka oli läsnä kirjani julkistamistilaisuudessa ja kertoi hauskan tarinan Paavo Nurmesta.

Norssiin liittyy myös se, että innostuin lähtemään Jyväskylään opiskelemaan liikuntatieteitä. Liikunnanopettajanani oli Tuomo Jalantie, joka oli kansainvälisesti arvostettu voimistelutuomari. Hän valmensi meidän ja rinnakkaisluokan pojista kootulle ryhmälle rivivoimisteluesityksen Norssin Turnarien satavuotisjuhlille.

Toinen arvovieras kirjajulkkareissa oli Laure Pirttinen, jonka isä Helge Lundström suunnitteli Paavo Nurmelle muutamia taloja. Laure Pirttinen kertoi, että hänen isänsä saattoi puhua Paavon kanssa puhelimessa ”tuntikausia” rakennusasioista.

 

Paavo Nurmi istuu pöydän päässä rakentajaystäviensä kanssa.
Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström seisoo takana (2. oik.).



Kaikki julkistamistilaisuuden vieraat olivat kaikki omalla tavallaan arvovieraita, mutta mainitsen nyt vielä valokuvaaja Martti Kainulaisen, joka järjesti minulle talvisodan syttymisen 80-vuotisjuhlavuonna mahdollisuuden haastatella 91-vuotiasta Aapo Janatuista. Aapo tapasi Paavo Nurmen rakennusasioissa useita kertoja ja kertoi näistä kohtaamisista mukavia tarinoita.

Tämä vuoden 2019 haastattelu oli tietyllä tavalla velvoittava, sillä Aapo kuoli vajaa vuosi haastattelun jälkeen.


Minulle jäi Aaposta lämpimät muistot. Sain häneltä solmion, jonka hän oli ostanut Paavo Nurmen liikkeestä. Martti Kainulainen videokuvasi haastattelun, ja näin minulla on elävät muistot tuosta harvinaisesta tilaisuudesta.


Ja tässä pieni maistiainen Martti Kainulaisen kuvaamasta Aapo Janatuisen videohaastattelusta vuodelta 2019:



 

 

Ilahduin suuresti, kun Suomen johtaviin urheilutoimittajiin lukeutuva Keskisuomalaisen toimittaja Ari Mäntylä tuli julkistamistilaisuuteen yhdessä valokuvaaja Agata Anttosen kanssa. He tekivät upeaa työtä ja seuraavan päivän Keskisuomalaisen etusivulla komeili Agatan ottama upea valokuva kirjailijasta juhlatunnelmissa. Erinomainen juttu ja hienot valokuvat.

Asuin pitkään Jyväskylässä, liikuntatieteen opinnot suoritettuani opiskelin myös viestinnän laitoksella ja tein siellä väitöskirjan, perustin perheen ja aloitin toimittajan työt.

Laitan tähän ylpeänä kuvan Keskisuomalaisen etusivusta perjantaina 12.4.2024.

 

 

KSML 12.4.2024

 

Julkistamistilaisuuteen saapui Turusta PNG:n toimitusjohtaja Jari Salonen yhdessä samaan tiimiin kuuluvan Ossi Tuusvuoren kanssa. Ossi on muun ohella hyvä valokuvaaja, ja julkistamistilaisuudesta otetut kuvat ovat hänen kuvaamiaan.


Pääkaupungin rakentamisesta puhuttaessa tulee mieleen arkkitehti Carl Ludvig Engel, mutta rakentajista tai rakennuttajista ei ole pidetty rekisteriä tai kerätty järjestelmällisesti tietoja. Sen vuoksi Helsingin kaupungillakaan ei ollut valmiina tietoa Paavo Nurmen rakentamisesta.

Jarmo Niemenkari, Pekka Hurme ja Lauri Tarasti
 julkistamistilaisuudessa.


Design- ja Arkkitehtuurimuseo toimi kirjan aihetta
 tukevana julkistamispaikkana.



Julkistamistilaisuudesta kiirehdin Readmen kustantajan Jussi Kiilamon kyydissä MTV3:n studiolle, missä pääsin Viiden jälkeen -ohjelmassa kertomaan Paavo Nurmen rakentajatarinaa. Kirja kertoo itse asiassa pääkaupungin rakentamisesta ja siitä, kuinka varsinaiset rakentajat ovat jääneet pääosin hyvinkin tuntemattomiksi. Yksi näistä pääkaupungin tuntemattomista rakentajista on Paavo Nurmi. Tämän asian kertominen lyhyesti on niin haastavaa, että siitä piti kirjoittaa 350-sivuinen kirja.

Maikkarin Viiden jälkeen vierailustani pitäisi löytyä muutaman minuutin nauhoite täältä.


Martti Kainulainen oli laittanut kaulaansa Paavo Nurmen kaupasta ostetun solmion.
Hän oli saanut sen lahjaksi entiseltä naapuriltaan rakennusmestari Aapo Janatuiselta.


Tyytyväinen kirjailija kirjojensa äärellä. Olen kirjoittanut yksin tai yhdessä
muiden tekijöiden kanssa jo yli 50 tietokirjaa.


Lisäys 7.6.2024: Olen kirjailijavieraana 125-vuotiaassa Kansalllisessa kirjakaupassa Turussa keskiviikkona 12.6.: https://mailchi.mp/kansallinen/kalle-virtapohja-tuntematon-paavo-nurmi?e=d9f96426a1


Toinen lisäys 7.6.2024: Vierailin hiljattain myös Hildén & Kaira podcastissa samoissa merkeissä: https://www.youtube.com/watch?v=6h-AIXC15sg