Keväisin on tapana palata mailin juoksun historiaan. Sir Roger Bannister toteutti vuonna
1954 sen haaveen, joka oli elänyt jo Paavo
Nurmen päivistä alkaen. Hän alitti ensimmäisenä neljän minuutin rajan.
Oxfordin ennätysjuoksu tapahtui 6. toukokuuta. Uutinen
yllätti, vaikka neljän minuutin alittaminen oli ollut maailman parhaiden mailereiden
unelmana jo useamman vuoden. Ehkä Bannister ei ollut edes se todennäköisin
haamurajan rikkoja.
Paavo Nurmen ennätykseksi jäi aikanaan 4.10,4. Tukholmassa
vuonna 1923 syntynyt maailmanennätys pysyi voimassa vuoteen 1931, jolloin
Ranskan Jules Ladoumèque alitti sen.
Seuraavana vuonna ensin Ladoumèque, ja sitten Nurmi, julistettiin
ammattilaisiksi. Mutta heidän ennätyksiinsä ei puututtu.
Tuntuu muuten jotenkin historiattomalta, että Suomen
kielestä on menty poistamaan tuo dramaattinen sana, sala-ammattilaisuus, vaikka
se liittyy niin olennaisesti suomalaiseen urheiluun, ja sitä kautta Suomen
kansakunnan historiaan ja maineeseen. Mutta 2000-luvun maailmassa ammattilaisuudesta
on tullut normi, joten entinen tabu, suuri salaisuus, sala-ammattilaisuus, ei
ole enää ajankohtainen tai kiinnostava termi... Hmm…
Myös Andersson ja Hägg julistettiin ammattilaisiksi
No, takaisin hien ja tuskan pariin. Ruotsin Arne Andersson pääsi vuonna 1944 jo
aikaan 4.01,6. Seuraavana vuonna hänen maanmiehensä Gunder Hägg nipisti ME-ajasta kaksi kymmenystä pois. Ja sen jälkeen
sekä Andersson että Hägg julistettiin ammattilaisiksi!
 |
| Olavi Salonen (vas.), John Landy ja Denis Johansson Turun Urheilupuistossa kesällä 1954. Kuva: Jukka Suominen. |
Suomessa mailin juoksu koki merkittävän tason nousun
1950-luvulla. Denis Johansson juoksi
vuonna 1953 Amerikassa mailin Wesley
Santeen kannoilla SE-aikaan 4.04,0. Häggin maailmanennätys oli alle kahden
sekunnin päässä! Samana kesänä ”Dennis” paransi 1500 metrin Suomen ennätyksen
aikaan 3.44,8.
Turkulainen Johansson oli värikäs boheemi ja lisäksi hyvin kielitaitoinen.
Hän ylipuhui australialaisen John Landyn Turkuun harjoittelemaan
ihanteellisissa keväisissä olosuhteissa ja tavoittelemaan ensimmäistä neljän
minuutin alitusta maailmassa. Landy saapuikin Suomeen 3. toukokuuta vuonna
1954. Mutta tuskin Landy oli ehtinyt matkalaukkujaan purkaa Turussa, kun jo
kolme päivää myöhemmin uutisoitiin Bannisterin alittaneen neljä minuuttia
Iffley Road Trackillä Oxfordissa.
Bannisterin historiallinen ennätysaika 3.59,4 iski kuin
moukari John Landyn tajuntaan. Australialainen tiesi, että hän ei pääse
historiankirjoihin ensimmäisenä neljän minuutin alittajana, mutta sen sijaan
hän voisi musertaa Bannisterin ajan, kunhan aika koittaisi.
Ja juhannuksen tietämissä oli se hetki, kun John Landy oli
valmis. Hän kirjasi 21.6.1954 uudeksi maailmanennätykseksi 3.58,0. Näin Paavo
Nurmen kotikaupunki Turku oli noussut jälleen maailman tietoisuuteen.
Suomessa seurattiin suurella mielenkiinnolla John Landyä.
Piiritason pikajuoksija Jukka Suominen
tapasi John Landyn, Denis Johanssonin ja nuoren lupauksen Olavi Salosen Turun Urheilupuistossa ME-kesänä ja ikuisti kamerallaan
arvokkaan hetken.
Tämän kun alussa 86 vuotta täyttänyt John Landy oli tuon
ajan supertähti. Hän vannoi Melbournen olympiakisojen avajaisissa 1956
olympiavalan, ja sijoittui samoissa kisoissa 1500 metrillä olympiapronssilla.
Legendaarisen maineen Landy sai Australian
mestaruuskilpailuissa ennen Melbournen olympiakisoja. 1500 metrin
loppukilpailua johti puolivälissä nuorten ME-mies Ron Clarke. Joku astui Clarken kantapäille, ja nuori lupaus kaatui.
Landy pysähtyi ja auttoi Clarken pystyyn.
Tämä Landyn epäitsekäs ja esimerkillinen teko on paras
tunnettu esimerkki fair playstä. Kaiken lisäksi Landy onnistui tavoittamaan
kärjen ja voittamaan Australian mestaruuden!
Jospa palataan vielä siihen huittislaisen Jukka Suomisen
ottamaan mainioon valokuvaan. Vasemmalla kuvassa oleva Olavi Salonenkin liitti nimensä
ME-listoille kuuluisassa ”Kolmen Olavin juoksussa” kesällä 1957. Siitä kisasta,
ja kolmesta Olavista, on oululainen Matti
Hannus kirjoittanut (2009) erinomaisen urheilukirjan ”Olaveihin Suomi luotti”. Siinä Juoksija-lehden pitkäaikainen
päätoimittaja Tapio Pekola, entinen
turkulainen mailerilupaus, antaa vahvan lausunnon John Landyyn liittyen.
”Landy oli meille paljon suurempi hahmo kuin Bannister.
Australialaisvieraan jänisjuoksut olivat aivan OK, kun taas brittien vastaavia
aikakokeita pidimme epäreiluina, jopa halveksittavina”, 14-kesäisenä John
Landyn juoksuja Turussa seurannut Pekola kertoo kirjassa.
Olavi Vuorisalo ensimmäinen suomalainen haamumaileri
Ensimmäinen suomalainen neljän minuutin alittaja,
”haamumaileri”, maililla oli Olavi
Vuorisalo, joka juoksi 3.59,1 Naantalissa vuonna 1957. Olavi Salonen sai
viisi vuotta myöhemmin saman ajan. Tulos säilyi Suomen ennätyksenä vuoteen 1972
asti.
Mailin nykyinen Suomen ennätys on Ari Paunosen 3.55,65 vuodelta 1977. Se täyttää vuoden kuluttua jo 40
vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti