Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö sr. luovutti filosofian tohtori Henrik Talalle perjantaina 28.11. arvokkaan UKK-palkinnon teoksesta Aimo Pajunen – Kylmän sodan kenraali (Siltala 2024).
 |
| UKK-palkinto 2025: Filosofian tohtori Henrik Tala |
 |
| Kustantaja Aleksi Siltala (vas.), filosofian tohtori Henrik Tala, suurlähettiläs Klaus Korhonen ja suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi UKK-palkinnon luovutustilaisuudessa. |
Siltalan kustantama teos käy ansiokkaasti läpi kenraali Aimo Pajusen elämänvaiheet ja keskittyy sitten kaikkein oleellisimpiin asioihin hänen työurallaan. Pajunen osallistui kylmän sodan aikana mm. suhteiden rakentamiseen Yhdysvaltoihin. Hänellä oli merkittävä rooli Helsingissä järjestetyissä Strategisten aseiden rajoittamiseen tähtäävissä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisissä SALT-neuvotteluissa 1960-luvun lopulla.
Hän oli puolustusministeriön kansliapäällikkönä taitavana neuvottelijana keskeisessä roolissa, kun Suomeen päätettiin hankkia Hawk-harjoitushävittäjät Isosta-Britanniasta ja myöhemmin yhdysvaltalaiset Hornet-hävittäjät. Lisäksi hän oli hereillä, kun Saksasta, entisen DDR:n jäljiltä, vapautui suuret määrät käyttökelpoista ylijäämämateriaalia, muun muassa rynnäkkökivääreitä, Suomen budjetin kannalta järkevään hintaan.
Pajunen ei ollut aktiivisesti luotsaamassa Suomea Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Natoon, mutta hän oli omalla urallaan jo varhaisessa vaiheessa edistänyt merkittävällä tavalla asioita, jotka tekivät liittymisen mahdolliseksi.
 |
| Kenraali Gustav Hägglund kertoi mukavia muistoja Aimo Pajusesta. |
Henrik Talan palkitseminen järjestettiin Ulkoministeriössä presidentti Tarja Haloselle nimikoidussa kokoustilassa. Talan ja kustantaja Aleksi Siltalan lisäksi oli paikalla kutsuvieraana kenraali Gustav Hägglund, jonka uraa yhteistyö lahjakkaan Pajusen kanssa edisti merkittävällä tavalla.
Hägglund oli Sotakorkeakoulun priimus, joka pestattiin tuoreeltaan strategian opettajaksi Sotakorkeakouluun. Pian hänelle aukesi mahdollisuus lähteä täydentämään opintojaan Fort Leavenworthiin Yhdysvaltain puolustusvoimien päällystön US Army Command and General Staff Collegeen.
Hägglund muisteli Talan palkitsemistilaisuudessa, kuinka hän palasi jenkkivuoden jälkeen Sotakorkeakouluun aloittaakseen työt strategian opettajana. Siinä samassa hän sai kutsun puollustusneuvoston yleissihteerinä toimineen Aimo Pajusen puheille, joka teki yllättävän tarjouksen. Hän tarvitsi pätevän apulaisen. Hägglund piti ajatusta vaikeana, sillä hän oli sitoutunut strategian opettamiseen Sotakorkeakoulussa. Sitä suurempi oli hämmästys, kun hän sai seuraavalla viikolla siirron Pajusen alaisuuteen.
Hägglundilla kertoi värikkäitä tarinoita Pajusen arkistointitaidoista. Ne monilahjakkaalta upseerilta puuttuivat. Hägglund pääsi arkistoon, kun hän sai tehvän hankkia aineistoa ministerin puheeseen maanpulustuskurssien avajaisiin. Hägglund etsiskeli vanhoja puheita, kunnes Pajunen parin tunnin kuluttua kysyi, että missä puhe on. Hägglund hämmästyi, sillä siinä vaiheessa hän oli vasta löytänyt ”arkistosta” sellaisen puheen, jota voisi käyttää puheen laatimisessa. Pajunen odotti, että tuossa ajassa olisi jo kirjoitettu valmis puhe. Hägglund totesi, että tämä episodi kuvasi Pajusen omaa nopeutta.
Hägglundilla oli toinenkin muisto Pajusen arkistointiin liittyen. Valtionarkistonhoitaja oli tulossa tarkastamaan puolustusneuvoston arkistoa. Pajunen antoi apulaiselleen tehtäväksi arkiston järjestämisen. Mitään arkistoluetteloa ei ollut olemassa ja tarkastus oli tulossa pian. Hägglund otti käyttöön jätesäkit ja sulloi sinne valtavan määrän papereita. Jäljelle jääneet hän luokitteli jollain logiikalla ja näin syntyi tilanteen pelastanut arkistoluokittelu. Se kelpasi tarkastajalle.
Hägglund korosti, että Pajunen oli hyvä esimies, joka edisti alaisensa uraa merkittävällä tavalla. Hägglund kohosi puolustusvoimain komentajaksi, johti useita YK:n rauhanturvaoperaatioita ja toimi EU:n sotilaskomitean ensimmäisenä puheenjohtajana.
Puolustusvoimain komentajana Hägglund järjesti juuri reserviin siirtyneelle Pajuselle hienon kiitoksen menneistä vuosista, kun tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ylensi ilmeisesti Alzheimerin ensioireista jo kärsineelle Pajuselle ylennyksen täyteen neljän leijonan kenraalin arvoon.
 |
| Kustantaja Aleksi Siltala (vas.) Henrik Tala ja suurlähettiläs Klaus Korhonen juhlatunnelmissa. |
Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö perustettiin Ulkoministeriön henkilökunnan keskuudestaan keräämin varoin. Säätiö palkitsee käytännössä vuosittain suomalaisen tekijän kansainvälisiä kysymyksiä käsittelevästä kirjoituksesta tai tutkielmasta. Valinnan tekee huolellisen harkinnan perusteella säätiön hallitus, jota johtaa suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi. Kunniakirjan Talalle antoi palkitsemistilaisuutta isännöinyt suurlähettiläs Klaus Korhonen.
Palkintoraatina toimii Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön hallitus, jonka muut jäsenet puheenjohtaja Huhtaniemen lisäksi ovat suurlähettiläs Kirsti Narinen, tietokirjailija ja diplomaatti René Nyberg, poliittisen historian professori Markku Jokisipilä ja osastopäällikkö Petri Hakkarainen.
 |
| Henrik Talan palkittu teos Aimo Pajunen: Kylmän sodan kenraali (Siltala, 2024). |
