7.8.2015

Pekingin MM-kisojen ovi on hiljalleen sulkeutumassa

Kuortaneen eliittikisat tarjoavat lauantaina parasta kotimaista yleisurheilua kesäkuisten Paavo Nurmi Gamesin jälkeen. Kuortaneen momentum tulee viime hetken MM-näytöistä. Pekingin kisajoukkue on ilmoitettava 10.8. ja muutamalla urheilijalla on vielä totinen näytön paikka.

Tv2:n kisalähetys alkaa klo 16.00. MM-näyttöjen antaminen on päällimmäinen asia, mutta on siellä muutenkin kiinnostavia lajeja. Keihäänheittäjät ovat perinteisesti viihtyneet Kuortaneella. Nyt kentällä on vielä uusi Mondo-pinnoite, joka antaa huipputulosten tekemiseen parhaat mahdollisuudet. Jatkuuko Antti Ruuskasen huippukunto?

Keihäänheiton lisäksi toinen odotettu laji on 800 metriä. Kalevan kisojen kirikisassa nuori Ville Lampinen piti Nicklas Sandellsia pilkkanaan. Kuortaneella on luvassa vauhdikasta menoa alusta lähtien. Nyt Villanovan yliopiston kirjoilla oleva Lampinen saa hyvän mahdollisuuden ennätyksensä 1.48,44 parantamiseen. MM-raja 1.46,00 on vielä tällä kaudella kaukana.

MM-kisoihin on valittu 12 urheilijaa. MM-kisoihin pääsee tekemällä kisarajan, tai sijoittumalla tilastossa riittävän korkealle. Osanottajakiintiöihin pääsy on epävarmempi kriteeri kuin kisarajan tekeminen, joten esittelen nyt ne suomalaisurheilijat, jotka ovat lähimpänä kiinteän MM-rajan saavuttamista.

Nooralotta Neziri


100 metrin aitajuoksun Suomen mestari Neziri on yhden sadasosan päässä kisarajasta 13,00. Joensuun tuulitulos 12,94 ei auta tässä tilanteessa mitään, mutta antaa tietenkin urheilijalle itselleen itseluottmusta siihen, että 13 sekuntia on alitettavissa tälläkin kaudella. Viime vuonna Neziri juoksi Suomen ennätykseksi 12,98.
Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  90%.

David Söderberg


Söderberg voitti moukarinheiton Suomen mestaruuden Porissa kauden kotimaisella kärkituloksella 74,68. Söderberg on ylittänyt MM-rajan 76,00 seitsemällä kaudella. Uskon, että parhaimmillaan vuonna 2003 peräti 78,83 heittänyt Söderberg nousee Kuortaneella kisakoneeseen.
Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  80%.

Hanna-Maari Latvala


100 metrin Suomen mestari Latvala tekee paluuta huippukuntoon. Kalevan kisojen 11,70 jäi vielä kauas vaadittavasta 11,33:sta. Viime kaudella Latvala juoksi 11,30 ja kaksi vuotta sitten 11,36. Hanna-Maarin mahdollisuudet ovat täysin olosuhteista kiinni. 200 metrillä MM-raja on 23,20. Tuntuisi siltä, että satanen olisi alkukaudesta jalkavaivasta kärsineelle ”Hantalle” parempi laji MM-kisoja ajatellen.
Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  60%.

Oskari Möröltä puuttuu vielä MM-kisarajan alitus.

Oskari Mörö


Mörö voitti 400 metrin aitojen Suomen mestaruuden ajalla 50,85. Juhannuksen Eurooppa Cupissa hän juoksi kesän parhaansa 50,07. MM-raja on 49,50.  Viime vuonna Mörö juoksi EM-kisoissa Suomen ennätyksen 49,08. Potentiaalia on, mutta tämä kesä on ollut täynnä pieniä ongelmia. Möröllä on pieniä mahdollisuuksia kisakoneeseen, mutta olosuhteet vaikuttavat pitkissä aidoissa erittäin paljon.
Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  60%.





Camilla Richardsson


Richardsson juoksi 3000 m esteissä alle 22-vuotiaiden EM-kisoissa neljänneksi ennätyksellään 9.46,34. Sen jälkeen hän on juossut Joensuussa 9.54 ja Porissa 9.53. MM-raja on lähellä, mutta oletettavasti Camillan kunto oli ajoitettu nuorten EM-kisoihin.  Olisi suuri ihme, jos hän parantaisi ennätystään alle 9.44:n, joka on Pekingin MM-raja. Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  30%.

Sanni Utriainen


Utriainen on ainoa suomalainen 60 metrin ylittäjä (60,08) naisten keihäänheitossa tänä kesänä. MM-raja 61,00 ei ole oikeastaan kertaakaan ollut uhattuna. Oona Sormunen, joka oli kaksi vuotta sitten edellinen suomalainen 60 metrin ylittäjä, voitti Porissa Suomen mestaruuden. Utriaisella, ja ehkä Sormusellakin, on teoreettinen mahdollisuus heittää Kuortaneella MM-raja a 61,00.
Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  30%.


Eero Haapala


Haapala voitti pituushypyn Suomen mestaruuden ja hän on kotimaan tilaston kärjessä 795 kaksi senttiä Henri Väyrysen edellä. MM-raja on 810. Haapala ja Väyrynen hyppäävät Kuortaneella aivan varmasti MM-lippu mielessä. Haapala hyppäsi kaksi vuotta sitten Suomen halliennätykseksi 811, mutta ulkona kahdeksan metriä on vielä ylittämättä.
Todennäköisyys MM-joukkueeseen nousuun  30%.

Yleisurheilun MM-kisoihin on Suomesta valittu jo 12 urheilijaa:


Keihäänheitto
Tero Pitkämäki 89,09
Antti Ruuskanen 88,98
Ari Mannio 86,82

Maraton
Henri Manninen 2.16,43

50 km kävely
Jarkko Kinnunen 3.48,49
Veli-Matti Partanen 3.49,02
Aleksi Ojala 3.57,14

3000 m esteet
Sandra Eriksson 9.36,90

Maraton
Anne-Mari Hyryläinen 2.35,17

Seiväshyppy
Minna Nikkanen 456

Kolmiloikka
Kristiina Mäkelä 14,20

Kiekonheitto
Sanna Kämäräinen 61,07

Yleisurheilun MM-kisat Pekingissä 22.-30.8.2015.



5.8.2015

Minna Nikkanen innostaa seiväshyppääjiä uusiin korkeuksiin

Kalevan kisojen jälkeen on hyvä tehdä pientä väliarviota suomalaisesta yleisurheilusta ja erityisesti muotilajista naisten seiväshypystä. Keihäänheitto täyttää lehtien palstat, tavallaan ymmärrettävästi, mutta samalla jää varjoon monia muita mielenkiintoisia asioita.

Kirjoitin jo alkukesästä naisten seiväshyppääjien huimasta kehityksestä. Sitä kannattaa katsoa vielä vähän tarkemmin.

Minna Nikkanen, 27, paransi Porissa tasavallan presidentti Sauli Niinistön silmien alla Suomen ennätystä lukemiin 456. Se oli Nikkaselta jo toinen SE-parannus tänä kesänä.




Wilma Murto (420) ja Elina Lampela (416) ovat kumpikin vuorollaan parannelleet 17-vuotiaiden Suomen ennätystä. Minna Nikkanen hyppäsi samanikäisenä 412 vuonna 2005.

Huomionarvoista ei ole vain SE-tulosten kehittyminen, vaan koko lajin tason nousu. Esimerkiksi Kalevan kisoissa hopealle hyppäsi Aino Siitonen ennätyksellään 425.



Viiden viimeisen vuoden aikana kymmenen parhaan keskiarvo on joka vuosi noussut korkeammalle, ja tällä kaudella se on ensimmäisen kerran yli neljä metriä (407,2).

Nuorin hyppääjä kymmenen parhaan joukossa on 15-vuotias Saga Andersson, joka on ylittänyt komeasti 395. Saga syntyi maaliskuussa 2000. Minna Nikkanen oli hypännyt vähän aikaisemmin samana talvena hallissa 265. Kesällä hän hyppäsi ensimmäisen kerran yli kolme metriä ja teki 12-vuotiaiden Suomen ennätyksen 306.

Minna Nikkasesta onkin tullut vuosien varrella lähes synonyymi naisten seiväshypylle Suomessa. Hän oli ensimmäisen kerran Suomen tilastoykkönen jo vuonna 2004 tuloksella 402. Sen jälkeen joku muu on onnistunut vain kerran nappaamaan tilaston kärkipaikan Minnalta. Tämä ”työtapaturma” tapahtui vuonna 2008, kun Vanessa Vandy (431) hyppäsi sentin enemmän kuin Nikkanen.

Yksi jännittävä seuraamisen kohde liittyy siihen, kuinka moni suomalaishyppääjä on kauden päätteeksi neljän metrin kerhossa. Toistaiseksi viisi naista on hypännyt tällä kaudella yli neljä metriä. Ennätys on viime kaudelta, jolloin kuusi naista ylitti 400 tai enemmän.


2011
2012
2013
2014
2015
1
430
440
450
452
456
2
400
395
405
415
425
3
385
390
405
410
425
4
380
385
402
410
420
5
375
376
401
405
416
6
373
375
390
400
395
7
355
375
380
380
390
8
355
370
380
380
390
9
352
370
375
370
380
10
352
370
370
365
375
375,7
384,6
395,8
398,7
407,2