Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luumäki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luumäki. Näytä kaikki tekstit

5.8.2023

Kotkaniemi palasi takaisin politiikan pelikartalle

Mika Aaltola ilmoittautui Luumäellä järjestetyssä
Kotkaniemi-foorumissa 3.8.2023
mukaan presidenttikisaan.



Toinen Kotkaniemi-foorumi (3.8.2023) nosti presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemen ja kotikunnan Luumäen politiikan kartalle sellaiseen asemaan, jossa ne olivat viimeksi olleet presidentti Svinhufvudin eläessä. Siis suomalaisen politiikan keskiöön.

Käytän tässä tukena Kotkaniemi-foorumin avaussanojen lausujan Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen osuvaa luonnehdintaa. Hän linkitti Svinhufvudin, Kotkaniemen, Luumäen ja Etelä-Karjalan, ja muistutti, että maakunta on huhtikuun alusta lähtien ollut painoarvoltaan suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Etelä-Karjala on nyt Naton itärajalla ja sen vuoksi suuremman kansainvälisen kiinnostuksen kohteena kuin koskaan aikaisemmin.

Kotkaniemi-foorumin järjestivät Etelä-Karjalan liitto, Luumäen kunta ja Kotkaniemi-säätiö. Ulkopoliittinen instituutti oli foorumin yhteistyökumppani. Yle striimasi Kotkaniemi-foorumin esitelmät, joten en ala niitä tässä yhteydessä tarkemmin referoimaan. Tallenteen pitäisi löytyä täältä.

 

Erikoislähettiläs Heikki Talvitie (oik.) oli
Kotkaniemi-foorumin juontajan
Kari Lumikeron haastattelussa.


Koska ulkopolitiikka oli pääteemana tämän vuoden Kotkaniemi-foorumissa, oli hyvinkin luontevaa, että ensimmäinen vierasesiintyjä oli erikoislähettiläs Heikki Talvitie. Hänellä on perspektiiviä Venäjän toimintaan, ja häntä voi kutsua lähes viimeiseksi elossa olevaksi kremlologiksi.

Ruotsin entinen puolustusministeri Peter Hultqvist toi foorumiin ulkopuolista näkökulmaa. Hänellä on kuitenkin vahvasti suomalainen tausta. Hänen äitinsä oli sotalapsi, joka meni myöhemmin ruotsalaisen miehen kanssa naimisiin.

 

Peter Hultqvist (vas.) piti oman esityksensä englanniksi.
Antti Kaikkonen (oik.) ja Pekka Haavisto olivat myös äänessä.

Ensi talven presidentinvaalit näkyivät ja värittivät tämän vuoden Kotkaniemi-foorumia. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto esiintyi hillitysti, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho luennoi selväsanaisesti ja päivän odotetuin esiintyjä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola oli kahdessa roolissa. Hän esiintyi paneelissa Ulkopoliittisen instituutin kollegojensa Sinikukka Saaren ja Matti Pesun kanssa totutun asiantuntevasti.

Ulkopoliittisen instituutin Sinikukka Saari, Matti Pesu
 ja Mika Aaltola toivat Kotkaniemi-foorumiin
 tutkijanäkemystä.

Foorumin päätyttyä Mika Aaltola piti avoimen lehdistötilaisuuden, jonka ansiosta Kotkaniemi-foorumi ja Luumäki nousivat monena päivänä valtakunnan uutisiin.

Kaikki varmasti arvasivat, että Aaltola ilmoittaisi suostuvansa kannatusyhdistyksensä presidenttiehdokkaaksi, vaikka asia julkistettiin ja varmistettiin vasta Kotkaniemi-foorumin päätyttyä Luumäellä. Paikalla olleet presidenttiehdokkaat luonnollisesti sähköistivät foorumin keskustelut.

Päivän aikana saatiin ymmärtää, että myös Antti Lindtman (sd) ja Antti Häkkänen (kok) voisivat olla kiinnostuneita sovittelemaan nykyistä suurempia saappaita.

 

Pääkirjoitus: Aaltola yrittää presidentiksi. (HS 4.8.2023)

Vaikka Aaltolan ilmoitus presidenttikilpaan heittäytymisestä ei yllättänyt ketään, vasta hänen ilmoituksensa käynnisti todellisen presidenttipelin. Etelä-Karjalassa alleviivattiin, että peli käynnistyi Luumäellä. Helsingin Sanomien ykköspääkirjoitus kertoi seuraavana päivänä: ”Aaltola yrittää presidentiksi.” (HS 4.8.2023)

Toimittaja Oskari Erosen juttu saman lehden sivulla A8 oli otsikoitu: ”Tutkijat: Aaltolan ehdokkuus hyvin poikkeuksellinen.” 

Saman sivun alalaidassa kerrottiin, että perussuomalaisten puoluekokouksen odotetaan vahvistavan Halla-ahon ehdokkuuden muutaman päivän kuluttua. (”Halla-aho aikoo jatkaa puhemiehenä kampanjansa aikana” HS 2.8.2023) Jutussa kerrottiin, että Halla-aho kertoi HS:lle turvallisuuspoliittisessa Kotkaniemi-foorumissa Luumäellä, että ehdokkuus ei hänen mielestään vaikuttaisi puhemiehen tehtävän hoitamiseen millään tavalla: ”En tietenkään esiinny presidenttiehdokkaana toimittaessani puhemiehen velvollisuuksia.”

Ilkka-Pohjalainen julkaisi STT:n suuren uutisen otsikolla ”Aaltola arvelee ihmisten haluavan ehdokkaan politiikan ulkopuolelta”. (Ilkka-Pohjalainen 4.8.2023) Varsinainen juttu alkoi näin: ”Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola kertoi torstaina odotetusti lähtevänsä ehdolle presidentinvaaleihin. Hän asettuu ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Aaltola kertoi uutisen turvallisuuspolitiikan Kotkaniemi-foorumin jälkeen Luumäellä. Kotkaniemi on presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotimuseo. Paikan valintaan liittyy Aaltolan mukaan symboliikkaa. Hän mukailee Svinhufvudin poliittiseksi testamentiksi luonnehdittua lausetta, ”ensin raja kuntoon ja sen jälkeen vasta levitellään leipää”. Svinhufvud on Aaltolalle monella tapaa esikuva, vaikka aika on eri.

      Onhan se tätä päivää, miten hän Venäjää korosti, ja toisaalta myös se tietynlainen yhteiskunnallisen keskustelun maltillistaminen ja sen peräänkuuluttaminen, että meidän pitää demokratiassa, jos ei nyt ymmärtää, niin ainakin sietää toisiamme, Aaltola kuvailee STT:lle

      Kun äärielementit lähtivät väkivallan tielle, hän osasi pysäyttää heidät sanoilla ja teoilla.

Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Hän oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen poliittisen taistelun näkyvin hahmo. Svinhufvud johti itsenäisyysjulistuksen antanutta senaattia ja taltutti Mäntsälän kapinaksi kärjistyneen oikeistoradikalismin.”

Uutisjutun presidentti Svinhufvudista Aaltolan esikuvana kirjoittivat STT:n Sanna Nikula ja Viivi Salminen.

Ilkka-Pohjalainen julkaisi samana päivänä myös Lännen Median toimituksen päällikön Matti Posion taustoitusjutun, jonka otsikko kertoi Aaltolan siirtyneen ilmoituksensa jälkeen uudelle alueelle: ”Ulkopolitiikan selittäjä poliittiselle miinakentälle.”

 

Ilkka-Pohjalainen (5.8.2023) esitti presidenttiehdokas
 Mika Aaltolan puolisonsa Kirsi Aaltolan
 kanssa presidentillisessä
maisemassa Kotkaniemessä.


Lehdet jatkoivat seuraavanakin päivänä samalla teemalla. Ilkka-Pohjalainen julkaisi Mika ja Kirsi Aaltolasta 5.8.2023 suuren Lauri Heinon ottaman valokuvan järvimaisemassa, jonka kuvatekstissä luki: ”Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja puolisonsa Kirsi Aaltola turvallisuuspolitiikan Kotkaniemi-foorumin yhteydessä torstaina Luumäellä.” Varsinainen STT:n juttu oli otsikoitu: ”Aaltolan avauksen tyyli populistinen.” Helsingin Sanomat julkaisi saman toimittaja Sanna Raita-ahon jutun pienemmällä kahden palstan valokuvalla, jonka Helsingin Sanomien valokuvaaja Mika Ranta oli ottanut Luumäellä. Kuvateksti kertoi: ”Mika Aaltola avasi presidentinvaalikampanjansa Luumäellä torstaina.” Saman jutun otsikko Hesarissa kuului näin: ”Tutkija: Aaltolan kampanja-avauksen tyyli populistinen.” Tutkijamielipiteen oli lausunut politiikantutkija Johanna Vuorelma.

 

Jussi Halla-aho Kotkaniemessä.

Helsingin Sanomissa oli myös Robert Sundmanin ja Veera Paanasen kirjoittama juttu ”Suomessa luotetaan Naton apuun tositilanteessa”. Mielipidemittauksesta kertova juttu oli kuvitettu Antti Häkkäsen, Pekka Haaviston ja Jussi Halla-ahon pienillä valokuvilla. Niiden alla oli yhteinen kuvateksti: ”Antti Häkkänen (kok), Pekka Haavisto (vihr) ja Jussi Halla-aho (ps) kommentoivat torstaina Luumäellä tuoreen Nato-kyselyn tuloksia.”

Kotivara ennen ja nyt

Kotkaniemessä on järjestetty viime vuosina useita korkeatasoisia tilaisuuksia. Seuraavaksi siellä järjestetään seminaari, jossa keskeisenä teemana on omavaraisuus. ”Kotivara ennen ja nyt” -kesäpäivä järjestetään 19.8.2023. Seminaariin voi ilmoittautua osoitteeseen info@svinhufvudinmuistosaatio.fi 11.8.2023 mennessä. Kotivara-seminaarissa ovat äänessä ainakin Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko, Etelä-Karjalan Marttojen kotitalousasiantuntija Riitta Sutinen ja everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen. Moderaattorina toimii filosofian tohtori Kati Katajisto.

Omavaraisuuteen ja kotivaraperiaatteeseen sekä erityisesti Kotkaniemen kotimuseoon voi tutustua kuuntelemalla Menneisyyden jäljillä -podcastin jakson numero 85.