Aamulenkki 328 Eeppinen raivo herättää kysymyksiä

Kalevalanpäivä 2026 jää historiaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämän sotaoperaation Epic Fury – Eeppinen raivo – aloituspäivänä. Presidentti antoi julkaista nauhoitetun tiedotteen, jossa hän USA-lippalakki silmillään julisti, että iskujen tavoitteena on vaihtaa Iranin hallinto.

Aleksanteri Suuri oli voittoisa Persiassa.

Nyt ihmetellään, kuinka tähän on tultu. Miksi Yhdysvaltain kongressi on jälleen kerran sivuutettu? Miksi Euroopan liittolaiset on jälleen kerran sivuutettu? Miksi YK:n turvallisuusneuvosto on jälleen kerran sivuutettu?

Lähi-itä on historiallisesti mielenkiintoisesti kolmen mantereen risteyksessä: Euroopan, Afrikan ja Aasian. Se on myös kolmen merkittävän uskonnon syntyalusta: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin. Lisäksi se on perinteisesti myös kaikkein sotaisin kolkka maapallolla.

Aleksanteri Suuri valloitti Persian eli nykyisen Iranin alueen 300 vuotta ennen nykyisen ajanlaskumme alkua. Suomessa tunnemme Lähi-itää jonkin verran Raamatussa mainittujen historiallisten paikkojen ansiosta. Rooman valtakunta ei tainnut aivan ulottua sinne asti, joten kouluhistoriassa nämä seudut jäävät helposti vähemmälle huomiolle.

Lähi-idän historian tapahtumista Israelin valtion ja palestiinalaisten välisten jännitteiden selvittely on varmaan jollain tavalla tuttua jokaiselle, mutta Palestiinan, Arabian niemimaan ja vanhan Persian alueiden vanhempikin historia avautuu erittäin rikkaana, jos haluaa niihin seutuihin tutustua. 

1.        Öljy

Presidentti Trump ei ole sanonut ääneen tärkeintä syytä, miksi hän ja monet maailman johtajat ovat niin kovin kiinnostuneita Lähi-idästä. Oikeasti operaatio Epic Fury toteutetaan sen vuoksi, että Iran on yksi maailman suurimmista öljyn tuottajista. Sattumalta näihin maailman johtaviin öljyntuottajiin lukeutuu myös Venezuela, jonne Yhdysvallat iski tammikuussa ja otti maan presidentin vangiksi. Yleisen käsityksen mukaan Venezuelan öljyvarat ovat suuremmat kuin millään muulla valtiolla. Siis jopa suuremmat kuin Saudi-Arabialla. 

Iran kuuluu siis mittavilla öljyvaroilla siunattuihin valtioihin.

2.        Venäjä

Venäjä kuuluu entisenä maailman mahtina tähän kuvaan, mutta sen rooli on epäselvä. Sen vuoksi tässä on nyt spekulaatiota. Iran on kuulunut pitkään Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän kumppaneihin. Kun Venäjän voimat ovat huvenneet neljän vuoden mittaiseksi venyneessä Ukrainan sodassa, se on saattanut tehdä kaupat Venäjän kanssa. Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa sen verran, että se on voinut esiintyä eurooppalaisille kumppaneilleen nimenomaan Ukrainan tukijana. Mutta varsinkin Trumpin palattua Valkoiseen taloon tammikuussa 2025 Yhdysvallat on ollut enemmän poissaoleva kuin vahvasti Ukrainaa tukeva kumppani.

Miksi Yhdysvallat pitää jalkaa jarrupolkimella? Pelkään, että Trump on tehnyt kaupat Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa: Putin saa vapaat kädet Ukrainassa, jos Trump saa vapaat kädet Iranissa.

3.        Witkoff

Monet ovat ihmetelleet, mikä mies on Steve Witkoff, jonka presidentti Trump nimitti Lähi-idän edustajakseen jo ennen kuin hänen toinen presidenttikautensa oli alkanut. Witkoff perusti vuonna 1997 nimeään kantavan yrityksen, joka toimii rakennus- ja kiinteistöbisneksessä. Witkoff Group omisti ainakin muutama vuosi sitten noin 50 kiinteistöä Yhdysvalloissa ja maan rajojen ulkopuolella.

Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana Qatarin hallitus tuli Witkoffin yrityksen merkittäväksi rahoittajaksi – ja samalla Witkoffista tuli Lähi-idän asiantuntija. 

Trumpin toisen presidenttikauden alkaessa moni kohotteli kulmiaan, kun Trump nimesi Witkoffin lisäksi henkilökohtaiseksi edustajakseen suhteessa Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Witkoff tapasi Putinin pari kertaa alkuvuoden ja kevään 2025 aikana. Hän kävi Putinin kanssa jopa sellaisessa tapaamisessa, jossa hänellä ei ollut edes amerikkalaista tulkkia mukanaan.

4.        Saudi-Arabia

Euroopassa kummasteltiin, kun Yhdysvallat neuvotteli Venäjän kanssa Ukrainan rauhasta ilman Euroopan ja Ukrainan edustajia. Paikkakin oli hyvin erikoinen, Saudi-Arabian Riad. Sen verran voi sanoa ilman mitään vihjailuja, että Saudi-Arabia kuuluu siis Yhdysvaltain leiriin. Ja se on Iranin vihollinen.

Siinä sivussa Witkoff sai Israelin lopettamaan Gazan alueen palestiinalaisten pommittamisen. Sen jälkeen Trump alkoi visioida Gazan jälleenrakentamista jonkinlaiseksi luksuslomakohteeksi. Palestiinalaiset voitaisiin siirtää jonnekin muualle… Kiinteistöalan ammattilaisena Witkoff olisi siinä projektissa mies paikallaan.

Kesäkuussa 2025 Israel ja Yhdysvallat kävivät Irania vastaan ”12 päivän sotana”  tunnetun lyhyen ohjuskahakan, jossa tavoitteena oli tuhota Iranin ydinohjelma ja maan kyvykkyys valmistaa ydinpommi.

5.        Kushner

Sitten tähän peliin tulee mukaan presidentti Donald Trumpin vävy Jared Kushner. Hän perusti muutama vuosi sitten Affinity Partners -nimisen pääomasijoitusyhtiön. Se herätti pientä kummastusta, sillä hänellä ei ollut kokemusta tältä alalta. Ilmeistä lahjakkuutta hänellä kuitenkin taisi olla, sillä Saudi Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman sijoitti Kushnerin yhtiöön kaksi miljardia dollaria tammikuussa 2021. Tätä tietysti paheksuttiin, kun Kushner toimi siihen asti presidentti Trumpin hallinnossa vanhempana neuvonantajana. Mutta kohu laantui, kun Trumpin hallinto jätti Valkoisen talon noihin aikoihin.

Kun Trumpin toinen presidenttikausi alkoi, myös Jared Kushner palasi presidentin hallintoon. Hänet lähetettiin Witkoffin kanssa ratkomaan Lähi-idän ongelmia. Kaksi päivää ennen Epic Fury -operaatiota Kushner johti Yhdysvaltain puolesta neuvotteluja Iranin kanssa. Amerikkalaiset vaativat Iranin ydinohjelman alasajoa. Iran ei suostunut vaatimuksiin. Vain kaksi päivää myöhemmin alkoi rytistä.

6.        Yhdysvaltain sisäpolitiikka

Presidentti Trump on joutunut kovaan grillaukseen entisen ystävänsä Jeffrey Epsteinin vuoksi. Epsteinin asiakirjojen julkistaminen on laajentanut pedofiiliskandaalin kansainvälisiin vallan kammareihin. Trump on ollut selvästi kiusaantunut lehdistötilaisuuksissaan Epsteiniin liittyvistä kysymyksistä. Hänelle sopi paremmin kuin hyvin, että ihmiset saivat Iranin sodasta uuden puheenaiheen.

7.        Yhdysvaltain isku

Presidentti Trump uhkasi Irania jo viikkoja ennen iskun toteuttamista. Uhkaukset eivät johtaneet Iranin nöyrtymiseen. Sen vuoksi Yhdysvallat suoritti mittavan ohjusiskun 28. helmikuuta, jossa sai surmansa muun muassa ajatollah Ali Khamenei.

Maailmalla reagoitiin pidättyvästi amerikkalaisten hyökkäykseen. Euroopassa selvästi aprikoitiin, miten sota lähtisi eskaloitumaan.

8.        Iranin vastaiskut

Iranin vastaiskut kohdistuivat ennen kaikkea Israeliin. Muita iskuja se teki lähinnä Yhdysvaltain tukikohtiin Qatarissa, Bahrainissa, Kuwaitissa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Jordaniassa Saudi-Arabiassa ja Irakissa. Esimerkiksi Dubain lentokentän liikennöinti pysähtyi.

Presidentti Trump on jo ennakoinut, että Iranin sota saattaa kestää jopa viikkoja.

9.        Iranin sodan vaikutus urheiluun

Arabimaat ovat tulleet viime vuosina yhä vahvemmin mukaan kansainväliseen urheiluun. Iranin sodan pitkittyminen vaikuttaa moniin tämän vuoden urheilutapahtumiin. Ensimmäisenä se vaikutti Dubaissa pelattuun ATP-tennisturnaukseen. Nelinpeliturnauksen parinsa kanssa viikonloppuna voittanut Harri Heliövaara oli yksi pelaajista, jotka jäivät jumiin Dubaihin, kun alueen lentokentät turvallisuussyistä suljettiin.

Iranin osallistuminen Yhdysvalloissa kesäkuussa pelattavaan jalkapallon MM-lopputurnaukseen tuntuu juuri nyt mahdottomalta ajatukselta. Iranin vastustajina alkulohkossa olisivat Uusi-Seelanti, Belgia ja Egypti.

Myös formuloiden MM-sarjaan saattaa tulla muutoksia. MM-kausi avataan maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Australiassa. Huhtikuussa pitäisi ajaa sarjan neljäs ja viides kisa eli Bahrainin ja Saudi-Arabian F1-osakilpailut. Viikonloppuna ne muuttuivat sotatoimialueeksi. Kuudes osakilpailu toukokuun alussa on merkitty Yhdysvaltoihin. On melko varmaa, että kauden kisaohjelma menee uusiksi.

Paini on perinteisesti suosittu laji Iranissa. Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailut on määrä järjestää lokakuun lopussa Bahrainissa. Siihen mennessä geopoliittiset jännitteet ovat toivon mukaan jo tasoittuneet. 

Kaikkien osapuolien etu vaatii, että Iranin sota pystyttäisiin rajoittamaan nopeasti ja tehokkaasti. Suomesta löytyisi sovitteluosaamista, mutta aivan heti osapuolia tuskin saadaan neuvottelupöytään.

P.S. (14.3.2026): Lue 444 vuorokautta kestäneestä Iranin panttivankikriisistä.

Tragedia Antreassa

Kirjoitan blogiini nyt kolmannen kerran rajan takaisista asioista. Liikutaan jälleen Vuoksen ja Antrean maisemissa ja lähinnä jatkosodan vuosissa. Aloitan kuitenkin tutummalla asialla, Tiurun sairaalalla. Sen suunnittelija arkkitehti Jalmari Lankinen, joka oli kotoisin Antreasta. En tiedä, oliko hän osallistunut Vuoksen ylittäneen Kuukaupin sillan suunnitteluun, mutta ainakin hän kuvasi tuon kotikuntansa ylpeyden sen valmistumisen aikoihin vuonna 1939.

Maantie Viipurista Antreaan oli vielä 1930-luvun puolivälissä hidas, kun Vuoksen yli piti mennä lossilla. Vuonna 1936 hallitus nosti Kuukaupin sillan valtakunnan maanteiden parannuksen ykköskohteeksi. Rakentamiseen päästiin vuonna 1937 ja reilut pari sataa metriä pitkä silta voitiin ottaa käyttöön keväällä 1939.

Kuukaupin lossi oli käytössä vielä vuonna 1938.
Museovirasto: Dagny Lunelund.

 

 

Jalmari Lankinen otti värikuvan upouudesta Kuukaupin sillasta vuonna 1939.
Etelä-Karjalan museo: Jalmari Lankinen.

 

Tiurun sairaala

 

Jalmari Lankinen oli tuottelias arkkitehti, joka oli erikoistunut sairaalarakennuksiin. Hän oli piirtänyt Joutsenossa toimineelle Rauhan piirimielisairaalalle useita rakennuksia nuorena arkkitehtina jo 1920-luvun puolella. Hänen piirustuspöydältään oli lähtöisin samoin Joutsenoon, nykyiseen Lappeenrantaan vuonna 1939 valmistunut funktionalismia ylväästi edustanut massiivinen Tiuruniemen keuhkotautiparantola.

Lankisen puumerkki on myös Pälksaaren mielisairaalan, Palholan mielisairaalan, Ruokolahden ja Leppävirran kunnansairaaloiden rakennussuunnitelmissa. Samoin hänen kynästään on lähtöisin Diakonissalaitos Betel Lahdessa ja monet Karjalaan jääneet rakennukset, kuten Viipurin maalaiskunnan kunnantalo ja Viipurin Säästöpankin toimitalo.

Vuonna 1970 kuollut Lankinen oli merkittävä suomalainen arkkitehti, vaikka Moskovan rauhan rajalinja talvisodan jälkeen 1940 ja uudelleen Pariisin rauhan 1947 rajalinja jättivät huomattavan osan hänen töistään rajan taakse. Nykyään hänen rakennuksistaan tunnetaan parhaiten jättimäinen Tiurun sairaala. Se on ollut kymmenkunta vuotta tyhjillään odottaen enää vain lopullista purkamista. Enää sillä ei ole ollut käyttöä tuberkuloosiparantolana eikä edes vastaanottokeskuksena. Kenelläkään ei ole ollut rahaa jättimäisen funkkissairaalan kunnostamiseen.

Raapistumaan päästetyn rakennuksen kohtaloa pohditaan jälleen aktiivisesti, kuten Helsingin Sanomien toimittajan Helmi Muhosen jutusta (HS 2.9.2023) käy ilmi. 

 

Kuukaupin silta

 

Mutta Kuukaupin sillastahan piti kirjoittaa. Kun eversti A.O. Pajarin johtamat joukot, eli 18.D., valtasivat salamavauhdilla Antrean takaisin elokuussa 1941, he myöhästyivät sen verran, että venäläiset ehtivät miinoittaa Kuukaupin sillan ja räjäyttää sen keskiosan.

Heillä oli pirullinen juoni. Kun suomalaiset alkoivat tutkia, kuinka silta saataisiin korjattua, venäläiset räjäyttivät radiomiinan, jonka seurauksena joukko suomalaisia sotilaita menetti henkensä. Heidän joukossaan oli muun muassa majuri (Johannes) Tapio Tarjanne, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori. Hän oli sillalla, kun venäläiset räjäyttivät maatukiin kiinnitetyt radiomiinat.

Tarjanne oli arvostettu juristi ja professori, joka oli toiminut muun muassa Urho Kekkosen väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä. Tapio Tarjanteen setä Onni Tarjanne oli arkkitehti ja rakennusopin professori, joka suunnitteli kansallisia merkkirakennuksia kuten muun muassa Kansallisteatterin ja Heimolan talon.

Kaikki venäläisten miinat eivät kuitenkaan räjähtäneet. Seuraavana päivänä löytyi 600 kg:n räjähtämätön trotyylipanos. Miinoja oli purkamassa pioneeriryhmä, jota johti  pioneeriluutnantti Lauri Sutela, joka yleni sotien jälkeen kenraaliksi ja puolustusvoimain komentajaksi. Täältä Karjalan liiton sivuilta löytyy lisää tarinaa, kuinka miinojen radiovirittäminen estettiin soittamalla radioaalloilla tauotta Säkkijärven polkkaa kuukausien ajan eli niin kauan, että räjäytteeseen asennetun radiolaitteen akut olivat kuluneet varmasti loppuun.

Kuukaupin sillan raunio vuonna 1942.
Etelä-Karjalan museo: Jalmari Lankinen.

 

”Järkyttävä onnettomuus”

 

Vielä syksyllä 1943 Vuoksen yli kuljettiin perinteisesti lossilla, vaikka suomalaiset yrittivät kunnostaa venäläisten räjäyttämää siltaa. Silloin tapahtui järkyttävä onnettomuus, joka kohtasi maanviljelijä Antti Suikkarin perhettä. Paikallinen sanomalehti (Laatokka 3.10.1943) uutisoi surullisesta tapauksesta: ”Järkyttävä onnettomuus Kuukaupin lautalla.” 

Löysin Antrean sotilashallintopiirin esikunnan sotapäiväkirjasta illalla 29.9. kirjoitetun raportin onnettomuudesta: ”Sattui Kuukaupin lossilla surullinen onnettomuus. Lautan ollessa tulossa Vuoksen länsirannalta itärannalle sen ollessa keskellä virtaa pillastui lautalla ollut hevonen yht’äkkiä alkaen periä, jolloin hevosen omistaja Antti Suikkari tarttui sitä suitsiin, mutta oli pakoitettu hellittämään koska olisi muuten itsekin tempautunut hevosen pudotessa virtaan sen mukaan. Kärreihin istumaan jäänyt emäntä Martta Johanna Suikkari os. Tauru ei ehtinyt hypätä pois vaan joutui kärrien mukana veteen. Ennen kuin lautta saatiin pysähtymään ja takaisin onnettomuuspaikalle, olivat emäntä Suikkari ja hevonen kadonneet pinnan alle eikä heitä enää voitu pelastaa. Emäntä Suikkari on syntynyt 20.8.1904 ja jäi häntä suremaan puoliso ja 11 vuoden ikäinen lapsi. Onnettomuus oli suoranainen tapaturma, sillä lautan sisäänajoaukon sulkenut ketju oli kyllä kiinni, mutta hevosen kovasti periessä se katkesi ja kärrit pääsivät putoamaan veteen vetäen hevosen mukanaan.”

Tämä järkyttävä onnettomuus liittyi vain välillisesti sotatoimiin. Jos silta olisi ollut käytössä, lossia ei olisi enää käytetty. Vaikka paikalla aloitettiin naaraukset, ne eivät tuottanut tuloksia ainakaan ensimmäisen vuorokauden aikana. Voi olla, että onnettoman kohtalon kokeneen Martta Suikkarin ruumista ei koskaan löydetty, sillä sotatoimialueella laajojen naarausten järjestäminen saattoi olla käytännössä mahdotonta.

Venäläisten 1941 räjäyttämä Kuukaupin silta saatiin uudelleen käyttökuntoon vasta vuonna 1944 eli liian myöhään Suikkarin perheen kannalta. 

 

Sotilasvirkailija T. Nousiaisen kuva valmiiksi korjatusta sillasta 1944. 
Lossin paikka oli vasemmassa reunassa.
Sotamuseo: T. Nousiainen.

P.S. Voit lukea lisää suomalaisten toimista jatko-sodan Karjalassa tästä linkistä.

Toimittajavierailu Antreassa 1939

Ulkomaalaisia toimittajia tutustumassa raakasokeritehtaaseen Antreassa.
 Kuvan nainen muistuttaa amerikkalaistoimittaja Martha Gellhornia. SA-kuva.

 

Kun Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy perustettiin Antreaan vuonna 1937, sen toimitusjohtajaksi valittiin agronomi Paavo A. Viding. Hän pyrki edistämään sokerijuurikkaan kasvatusta tehtaan lähiseuduilla. Hänen puolisonsa Irja Viding toimi aktiivisesti paikallisessa Marttayhdistyksessä.

Antrea oli merkittävä rautateiden risteysasema. Sen kautta kulki junarata Viipurista Joensuuhun ja Vuoksenniskan radaksi kutsuttu osuus Antreasta Imatralle. Sokeritehtaan tuotteita saatiin siis kuljetettua junalla vaivattomasti Pietariin, Viipuriin ja Helsinkiin.

Vuoden 1939 alussa saatettiin todeta, että Antrean väkiluku oli kasvanut 8 600 asukkaaseen, kun seudun muissa maaseurakunnissa rekisteröitiin lähes järjestään asukasmäärän vähenemistä. Antrea oli väkiluvultaa Kirvun luokkaa ja hitusen Hiitolaa väkirikkaampi, kun taas Karjalan kruununa loisti tietenkin 83 000 asukkaan Viipuri.

Urheiluseura Antrean Esan 10-vuotisjuhlakilpailuissa 1936 hiihdettiin ja hypättiin mäkeä. Karjalan Urheilijoita edustanut Arvo Koskelainen voitti 20 kilometrin hiihdon ja hyppyrimäen kunkku oli Vuorisuo, jonka pisin hyppy kantoi 26 metriä.

Ensimmäisen Antrean hiihdon voitti Kaukolasta kotoisin ollut Eino Olkinuora vuonna 1937. Seuraavana vuonna 30 kilometriä pitkän kilpailun voittajaksi sujutteli Pekka Vanninen. Ja kolmannella kerralla vuonna 1939 oli Otto Kokkosen vuoro kerätä ykköspalkinnot.

Antreassa odotettiin innolla Helsingin vuoden 1940 olympialaisia. Helmikuun lopussa 1939 päättyneessä ennakkomerkinnässä 73 antrealaista merkkasi pääsylippuja SVUL:n Viipurin piirin jakamien koemerkintälomakkeiden kautta. (Karjala 12.3.1939)

Ei tullut niitä olympialaisia. Tuli sota.

 

P. A. Viding, pisin mies takana keskellä, oli vuonna 1943
 Suurtalkoot ry:n hallituksessa. Museovirasto: Olavi Aavikko.

Maailmansodan puhkeaminen ja Neuvostoliiton Suomelle esittämät vaatimukset syksyllä 1939 kiinnostivat kansainvälistä lehdistöä, jota saapui Helsinkiin suuret määrät. Sieltä heitä kuljetettiin ohjatuille retkille Viipuriin. Esimerkiksi 18. lokakuuta Viipurin apulaiskaupunginjohtaja Taavi Siltanen ja armeijakunnan komentaja Harald Öhquist tarjosivat Viipurin Teatteriravintolassa illallisen Dagens Nyheterin, Associated Pressin, Svenska Dagbladetin, Stockholms Tidningenin, Aftenpostenin ja Sydsvenska Dagbladetin toimittajille. Seuraavana päivänä toimittajia kuljetettiin Viipurin ympäristössä ja illalla he palasivat Helsinkiin. Stockholms Tidningenin toimittaja Karl Olof Hedström oli ollut myös Espanjan sisällissodassa, joten ainakin hänellä oli kokemusta sotatilanteessa työskentelystä. Vaikka Venäjä ei ollut vielä aloittanut hyökkäystään, raja-alueen karjalaisia oli evakuoitu pois uhkaavan sodan jaloista. Evakkojen rauhallisuus oli tehnyt Hedströmiin vaikutuksen. (Karjala 19.10.1939.)

 

Itä-Suomen Raakasokeritehdas oli valmistuessaan
 Suomen uudenaikaisin sokeritehdas. Museovirasto.

 

Norjalaisen Aftenpostenin toimittaja Torolv Kandahl vakuutti, että toimittajat olivat tulleet Suomeen todellisina Suomen ystävinä. Mitään erityisiä sensaatiojuttuja kukaan ei ollut metsästämässä, hän vakuutti. (Karjala 20.10.1939.)

Muutamaa päivää myöhemmin Viipurissa olivat uutisia metsästämässä italialaisten Corriere della Seran ja La Stampan toimittajat sekä brittien Helsingin lähetystön lehdistöattashea Ralph Hewins. (Karjala 24.10.1939.)

Ulkomaalaisille toimittajille esiteltiin Itä-Suomen
 Raakasokeritehdasta Antreassa ennen
 talvisodan alkamista. SA-kuva.

 

Yksi tunnetuimmista Suomessa sotakirjeenvaihtajana toimineista ulkomaalaisista toimittajista oli syksyn 1939 ja alkutalven Suomessa ollut amerikkalainen Martha Gellhorn, joka kirjoitti juttujaan Collieriin. SA-kuvista löysin sattumalta kuvan ulkomaalaisista toimittajista, joiden joukossa oli Gellhornin näköinen naistoimittaja. Yksi tuon vierailun kohteista oli Antreassa toiminut Itä-Suomen Raakasokeritehdas. Kuva on päivätty 22.11.1939, ja samalla päivämäärällä oli myös muita valokuvia, tosin joissakin saman sarjan kuvissa päivämääränä oli 28.11.1939. Näissä kuvissa ei SA-kuva-arkistossa ollut merkittynä kuvaajaa.

Gellhorn oli tunnettu toimittaja jo omilla avuillaan, siis jo ennen kuin hän meni vuoden 1940 lopulla naimisiin kirjailija Ernest Hemingwayn kanssa.

Ulkomaalaisia toimittajia sokeritehtaalla ennen talvisotaa. SA-kuva.

 

Ulkomaalaisia toimittajia kuljetettiin rintamalle myös sodan alettua. Kymmenen toimittajaa oli Viipurissa joulukuun alussa. Heidän toimeksiantajiaan olivat uutistoimisto United Press, uutistoimisto Associated Press, uutistoimisto Reuter, ranskalaiset Paris Soir ja Petit Parisien, tukholmalainen Socialdemokraten ja unkarilainen Pesty Hislop -lehti. Mukana oli myös Paramount-toimiston uutisvalokuvaaja Barlack. (Karjala 10.12.1939.)

Antrea vallattiin takaisin elokuun puolivälissä 1941.
 SA-kuva: Sotamies K. Kivi.

 

Antrea kuului niihin alueisiin, jotka jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan rauhansopimuksen perusteella.

Ennen jatkosodan alkamista 1941 Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin aluepäällikkö Reino Reiska sai 18.D:n komentajalta eversi Pajarilta tehtävän koota Tampereen seudun urheilijoista jääkärikomppania, jolle voitiin antaa nopeaa liikkuvuutta vaativia tehtäviä. Isoisäni Veikko Virtapohja oli tässä noin 150 miehen komppaniassa. Hyökkäysvaiheessa jääkärikomppania alistettiin JR27:lle. Ahola, Karjalaisen kannas, Ilmee ja Kirvu olivat paikkoja, joissa miehet vuodattivat hikeään ja vertaan. 

Eversti Pajarin joukot valloittivat Antrean takaisin. Silloin he pääsivät näkemään, kuinka puna-armeija oli kiinnittänyt sokeritehtaan seinään jättimäisen Stalinin kuvan.

Kun joukot saavuttivat Vuoksen, Armeijakunnasta tuli määräys, että Pajarin oli purettava jääkärikomppania organisaatioon kuulumattomana. 17. elokuuta 1941 sijoitettiin noin sata miestä uudelleen. Jääkärikomppania oli menettänyt kaatuneina ja haavoittuneina kolmasosan vahvuudestaan. 

Sokeritehtaan seinässä oli jättimäinen Stalinin kuva, kun suomalaiset
 ottivat Antrean haltuunsa elokuussa 1941. SA-kuva: Sotamies K. Kivi.

Historian harrastajille Antrea tuonee ensimmäisenä mieleen ”Antrean verkon”, joka löydettiin vuonna 1913. Peräti 10 000 vuotta vanha verkko nimettiin löytöpaikkansa mukaan. Se oli aikanaan ollut Ancylusjärven kalastajan saalistusväline.

Kun suomalaiset valtasivat sokeritehtaan takaisin, 
koneet olivat lähteneet venäläisten matkaan.
SA-kuva: Sotamies K. Kivi.