In Memoriam Peter Tallberg (1937–2015)

Yleisradio kertoi KOK:n ainoan suomalaisjäsenen Peter Tallbergin menehtymisestä. Tallberg oli suuri suomalainen urheilujohtaja, joka nautti arvostusta KOK:ssa, kansainvälisissä purjehtijapiireissä, ja luonnollisesti kotimaassa.

Tallberg teki ainutlaatuisen uran urheilussa. Hän oli Moskovan olympiakisoissa 1980 Suomen joukkueen lipunkantajana ja samoissa kisoissa hän purjehti poikansa Mathiaksen kanssa 11:nneksi.

Ne olivat Peter Tallbergille jo viidennen olympiakisat. Vaikka hän oli Tokiossa vuonna 1964 neljäs ja olisi uudemman pistelaskutavan mukaan sijoittunut mitaleille, hän itse muisteli lämpimimmin juuri tuota Moskovan kisaa yhdessä Mathiaksen kanssa. Aika harvinaista on, että isä ja poika ovat olympiakisoissa samassa joukkueessa!

Peter Tallberg seurasi Erik von Frenckelliä Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. ”Petskin” vuonna 1976 alkaneen KOK-kauden merkittävimpiä asioita oli urheilijavaliokunnan toiminnan käynnistäminen ja puheenjohtajuus.

Peter Tallberg 1937–2015

KOK-uransa lisäksi Tallberg oli Kansainvälisen purjehtijaliiton puheenjohtaja (1986–1994), ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.

”Kiveenhakkaajat” Arto Teronen ja Jouko Vuolle kirjoittivat viime vuonna Peter Tallbergin elämäkerran ”Urana olympiakisat. Peter Tallbergin tuulinen elämä”. Kirjassa käydään läpi Tallbergin uran hienoja hetkiä, mutta siinä on paljon tarinaa myös vastatuuliosuuksilta, kuten perheyrityksen valtataistelusta.

Oli koskettava kuulla aivan hiljattain Joukolta, kuinka Peter viime kuussa sanoi hänelle, että tämä on sitten viimeinen kerta, kun keskustelemme.

Sain urheilutoimittajana useaan otteeseen haastatella Tallbergia. Viimeisen kerran keskustelin hänen kanssaan reilu vuosi sitten Suomen olympiakomitean tiloissa Pasilassa. Luulen, että Peter katseli niitä tiloja jonkinlaisella haikeudella, olihan hänenkin työhuoneensa ollut 1990-luvulla samassa kerroksessa.

Peter Tallbergin kuoleman jälkeen Suomi on nyt ensimmäisen kerran ilman edustajaa Kansainvälisessä olympiakomiteassa sitten vuoden 1908. Tallbergilla oli omia kaavailuja seuraaja-asian järjestämiseksi, mutta hänen menehtymisensä voi muuttaa tilanteen suomalaisen urheilun kannalta kohtalokkaalla tavalla.

Terosen ja Vuolteen kirjassa Tallbergin seuraajakysymys ei vielä ollut ajankohtainen. Sen sijaan Tallberg pohdiskelee, että Euroopan mailla on KOK:ssa 49 jäsentä, kun Afrikalla on vain 20 jäsentä. 

Muutenkin KOK:n Eurooppa-keskeisyys taitaa olla murenemassa. Tallberg arvelee kirjassa, että Peking tullaan valitsemaan tämän vuoden heinäkuussa vuoden 2022 talviolympiakisojen isäntäkaupungiksi.  

Terosen ja Vuolteen kirja päättyy hienolla tavalla Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan Thomas Bachin haastatteluun, ja tämän miekkailun entisen maailmanmestarin loppusanoihin: ”Kiitos Peter!”

Paavo Nurmen Amerikan-kiertue on huipentumassa

Paavo Nurmi on 16.5.1925 mennessä juossut 51 kilpailua Yhdysvalloissa ja voittanut 48 kertaa. Hän kilpaili länsirannikolta palattuaan kahteen kertaan suomalaisten seurojen kilpailuissa Bostonin liepeillä, ja jäljellä oli vielä kaksi odotettua kilpailua, maili ja 880 jaardia.

Joissakin lähteissä kerrotaan, että Paavo olisi kilpaillut New Yorkissa myös lauantaina 16.5., mutta sellaisesta kilpailusta ei amerikkalaisissa sanomalehdessä ole mitään mainintaa. Kun ajatellaan, kuinka intensiivisesti Nurmen jokaista juoksuaskelta tuolloin seurattiin, pidän lähes mahdottomana, että hänellä olisi ollut joku ”vähäpätöinen” kilpailu Brooklynissä, josta toimittajilla ei olisi ollut mitään tietoa.

Oletan, että tuo päivämäärä on jäänyt roikkumaan tilastoihin sen vuoksi, että päätöskilpailua suunniteltiin aluksi siihen päivään. Syystä tai toisesta päätöskilpailu siirtyi kymmenen päivää myöhemmäksi.

Jos Paavo Nurmi olisikin käynyt juoksemassa tuona päivänä jonkun koulun tapahtumassa näytösluonteisesti pari ratakierrosta, sitä ei mitenkään voi merkitä kilpailuluetteloon, koska mitään vahvistusta tällaisellekaan tapahtumalle ei ole löydettävissä.

Näin ollen olen päätymässä tarkan sanomalehtien lukemisen perusteella siihen, että Paavo Nurmen oikea kilpailumäärä vuoden Amerikan-kiertueella oli 53 kilpailua. Eri lähteissä tämä kilpailumäärä vaihtelee, mutta pitäisin kiinni tästä (53) luvusta.

Lehdissä kirjoitettiin runsaasti siitä, että Nurmi haluaa päättää viiden kuukauden kilpailukiertueensa maailmanennätyksiin maililla ja 880 jaardilla. Mailin ulkorataennätys 4.10,4 oli Nurmen omissa nimissä, ja Ted Meredithin 880 jaardin ennätys oli 1.52,2. Mailin ennätystä Nurmi yrittäisi 22.5. ja 880 jaardin ennätystä päätöskilpailussaan New Yorkin Yankee Stadiumilla 26.5.