En tiennytkään, että minussakin asuu pieni kansalaisaktivisti. En ole istunut kadulla (vielä) enkä kahliutunut puihin (vielä) enkä edes turmellut eduskuntataloa (vielä). Mutta hallituksen suunnitelma kirjan arvonlisäveron korottamisesta on niin järjen vastainen, että mietin näitä kaikkia vaihtoehtoja.
En tiennyt sitäkään, että Suomessa on yli tuhat kirjailijaa. Ja enemmänkin. Jo yli 1100 kirjailijaa on allekirjoittanut vaatimuksen, jossa vastustetaan kirjan arvonlisäveron korottamista kymmenestä prosentista 14:ään. Sen pitäisi liikkua aivan toiseen suuntaan.
Minulle osui protestilistalla hieno järjestysnumero, 808. Se on helppo muistaa. Pekingin kesäolympiakisat, missä olin Turun Sanomien toimittajana, alkoivat kahdeksas päivä elokuuta vuonna 2008, siis 080808. Se ei ollut sattumaa, sillä kiinalaiset ajattelevat kahdeksikon olevan onnen luku.
En tiedä tuleeko tästä 808:sta minulle mitään onnenlukua, mutta saatan alkaa uskoa numeroiden voimaan, jos hallituksen kaavailema alv-korotus perutaan.
Arvatkaapa, paljonko kirjan arvonlisävero on Isossa-Britanniassa? Nolla. Eli kun kirjailijakollegani J.K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjaa on myyty yli 500 miljoonaa kappaletta, Britannian kansantalous ei ole hyötynyt siitä yhtään puntaa, pennyä eikä shillinkiäkään. Näinkö se menee?
Väärin. J.K. Rowling on menestyskirjoillaan elättänyt kustantamoa, kirjapainoja, kirjakauppiaita, paperitehtaita, huvipuistoja, elokuvantekijöitä ja elokuvateattereita ynnä muita ravintoketjun jäseniä. Aina kun pyörä pyörähtää, verottajakin nappaa osansa. Se ei ole aivan pieni siivu.
Kaikki lähtee siitä, että kirjailija tekee omaa työtään, ja sen jälkeen isot tai pienet pyörät lähtevät pyörimään. J.K. Rowlingista kun puhutaan, sillon puhutaan isoista pyöristä.
Minä pyöritän tietokirjailijana vähän pienempiä pyöriä ja rahavirtoja kuin Rowling. Mutta aika kivan rullauksen sai aikaan kaksi vuotta sitten ilmestynyt kirjani Iivo, kirjoituksia mestarin urasta. Sitä on myyty ja lainattu enemmän kuin mitään aikaisemmista teoksistani.
Jonkinlainen typeryyden täyspuuska on hallituksessa selvästi puhallellut, kun vaikeuksissa olevaa kirja-alaa aiotaan kurittaa nostamalla arvonlisäveroa.
Keravalta katosi tänä vuonna kaupungin ainoa kirjakauppa. Sen vuoksi järjestimme syyskuussa Keravan ensimmäiset kirjamessut. Se oli vain yksi ponnistus lukemisen ja kirjojen puolesta. Enemmän toimenpiteitä tarvitaan.
Hukka meidät perii, jos lukutaidosta tulee katoavaa kansanperinnettä. En viitsi edes ajatella, mitä eurooppalainen sivistys olisi ilman kirjallisuutta.
Mistä löytyisi se viisasten kivi, jonka avulla järjetön suunnitelma suomalaisen kulttuurin köyhdyttämisestä saataisiin peruutettua?
