Aamulenkki nro 295 Viipurin pamaukset

Knut Posse oli armottoman kova ruotsalainen soturi ja Hämeen linnan linnanisäntä, joka sai myöhemmin Viipurin linnanisännän tehtävät. Vuonna 1495 hän puolusti Viipuria Moskovan sotajoukkoja vastaan, kun marraskuun viimeisenä päivänä tapahtui jotakin yllättävää. Yksi linnan torneista räjähti selittämättömästä syystä. Jonkun selityksen mukaan kyseessä oli Knut Possen juoni, jolla venäläiset saatiin hämilleen ja pakosalle. Taivaalle tuli niihin aikoihin valoilmiö, joka muistutti Andreaksen vinoristiä. Näistä tapahtumista syntyi värikäs legenda Viipurin pamauksesta, jonka ansiosta Knut Posse sai pidettyä Viipurin linnan ruotsalaisessa komennossa.

Viipurista kehittyi merkittävä kaupan ja teollisuuden keskus, joka säteili edistystä ja kehitystä myös kaupungin ympäristöön. Kun Ruotsin ja Venäjän välinen itäraja siirtyi Kymijokeen saakka 1700-luvulla, Viipurin kaupungin rooli koko Viipurin läänin alueella korostui. Yhtenä esimerkkinä voi mainita Putikon sahan, jonka viipurilaiset liikemiehet perustivat 250 vuotta sitten. Näin kerrotaan.

Viipurissa perustettiin vuonna 1891 Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus. Seppo Tamminen kirjoitti vuonna 2016 seuran 125-vuotishistorian. Seuran suuruuden luojana näyttäytyy Juho Lallukka, vaikka seuran alkuvaiheisiin vaikutti moni muu mies jopa häntä keskeisemmin. Esimerkiksi Matti Kurikka ja K. A. Brander olivat vahvoja vaikuttajia seuran syntyvaiheissa. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli kultaseppä Wilhelm Porthan, ja alkuvaiheissa seuran suomalaishenkisessä piirissä vaikutti myös muun muassa runoilija, lehtimies ja opettaja J. H. Erkko. Merkittävä vaikuttaja oli myös nuorsuomalainen filosofian tohtori Julius Anshelm Lyly, seuran varapuheenjohtaja, joka oli Saksassa vuonna 1903, kun hän kuuli saamastaan maastakarkotuspäätöksestä. Viipuriin ei ollut paluuta. Sen jälkeen hän ei nähnyt enää mieltä jatkaa elämäänsä.

Yhtä kaikki kauppaneuvos Juho Lallukka oli Pamauksen vaiheisiin merkittävästi vaikuttanut liikemies, joka oli monessa muussakin mukana. Kansanvalistus oli yksi hänelle tärkeistä aiheista. Hän toimi muun muassa Etelä-Karjalan Nuorisoseuran esimiehenä. Jaakko Nummisen kirjoittaman laajan nuorisoseurahistoriasarjan mukaan Karjalan kannaksella nuorisoseurojen toiminta oli poikkeuksellisen vireää. Aktiivisuus heijastui myös urheiluun. Esimerkiksi Kelkkalan nuorisoseuran urheiluseura sai nimeksi Kisailijat. Seurasta kehittyi voimistelun suurseura.

Voimailu oli korkeassa kurssissa. Viipurin Voimailijat perustettiin vuonna 1916 ja sen piirissä erityisesti nyrkkeilyyn erikoistuneet pugilistit perustivat Viipurin Nyrkkeilijät vuonna 1929.

Viipurin pamaus nousi jälleen otsikoihin 1930-luvulla, kun kovanyrkkinen viipurilainen Sten Suvio iski vastustajiaan kanveesiin. Lehtimiehet kirjoittivat mielellään Viipurin pamauksesta kuvaillessaan Suvion otteita. Merkittävimmän voittonsa hän iski Berliinin olympiakehässä vuonna 1936.

Minulla oli eilen hieno tilaisuus kertoa Pamauksen kuukausikokouksessa viipurilaisesta urheiluelämästä. Palaan joihinkin aiheisiin tarkemmin toisella kerralla, mutta laitan tähän näkyviin muutaman Ari Huovisen ottaman valokuvan esityksestäni. 

Emil Väre ja Taavi Tamminen. Kuvat: Museovirasto.

Koko kansan Tahko

Ajattelin kirjoittaa Kallen-päivän kunniaksi muutaman ajatuksen Lauri Pihkalasta. Hänen esikoispoikansa Kalle Kasper menehtyi varhain. Tuntuu jotenkin riipaisevalta, että Tahkon ideoima merkittävä liikuntajärjestö Suomen Latu perustettiin Kallen-päivänä vuonna 1938.

Olen perehtynyt parin vuoden ajan Tahkon elämäntarinaan. Docendo julkaisee kirjan huhtikuun lopulla. Viimeisiä pilkkuja viedään parhaillaan tekstissä paikasta toiseen.

Jos haluat varmistaa kirjan Lauri Pihkala, koko kansan Tahko, saamisen tuoreeltaan, suosittelen ennakkotilauksen tekemistä verkkokirjakauppaan, sillä kirjapainoilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada painopaperia. 

Lisää tietoa huhtikuussa ilmestyvästä Tahko-kirjasta löytyy vaikka Docendon sivuilta.

 

Sama ennakkotilauskehotus koskee myös toista tämän kevään kirjaani Pekka Kare, raudan ja runon mies muistelee. Kirjapainot kärsivät tällä hetkellä paperipulasta, joten tässä tilanteessa ennakkotilaaminen varmistaa sen, että saat kirjan käsiisi. 

Ennakkotilauksia kannattaa tehdä verkkokauppojen kautta. Tässä lisätietoa Pekan muistelmakirjasta.

Jos et halua kahta uutta kirjaa kirjahyllyysi, kannattaa tehdä lähikirjastoon ennakkovaraus. Varsinkin Pekka Kareen kirjan painosmäärä riipppuu täysin ennakomyynnistä.

 

Tahko kirjoitti aina. Finlandia-katsaus 31, 1944.

 

Tahkoa saamme kiittää monesta asiasta, kuten hiihtolomasta ja pesäpallosta. Pääsen kertomaan Tahkosta Suomalaisille historiapäiville. Lahdessa perinteisesti järjestettävä korkeatasoinen historiatapahtuma toteutetaan nyt verkossa. Oma esitelmäni kuuluu maisteri Lotta Vuorion johtamaan sessioon Urheilun etiikka ja moraali. Se alkaa perjantaina 4.2.2022 klo 15.15 ja kestää puolitoista tuntia. Oman esitelmäni otsikko on ”Unelma täydellisestä lomasta. Kun Tahko Pihkala houkutteli Juuso Waldenia natsien lomajärjestöön”. Session muut alustajat ovat Riikka Turtiainen ja Juha Kanerva, molemmat ansioituneita urheiluhistorian tuntijoita.

Päivän päätteeksi järjestetään vielä Suomen Urheiluhistoriallisen seuran puheenjohtajan Heikki Roiko-Jokelan johdolla paneelikeskustelu klo 17.00–17.45. 

Virtuaalitapahtumaa pääsee seuraamaan Suomalaisten historiapäivien kotisivujen kautta.

 

Muistutuksena: Nyt on vielä pari päivää mahdollisuus osallistua kirja-arvontaan. Pääsin vierailemaan Menneisyyden jäljillä -podcastissa, ja siinä yhteydessä päätettiin toteuttaa arvonta viime syksynä ilmestyneestä kirjastani Juuso Walden, urheilumies ja viimeinen patruuna. Tässä on tietoa podcast-vierailusta ja kirja-arvonnasta, johon voi ilmoittautua sunnuntaihin (30.1.2022) asti.

 

Minulla on ensi viikolle toinenkin hauska tai jännittävä allakkamerkintä. Pääsen Alfa TV:n toimittajan Tomi Lindblomin vieraaksi keskustelemaan Pekingin tulevista olympialaisista. Kisat ovat alkamassa maailmanpolitiikan näkökulmasta herkällä hetkellä. Jännitteitä oli ilmassa myös vuonna 2008 Venäjä aloittaessa Georgian sodan samaan aikaan, kun kesäolympiakisat alkoivat Pekingissä. Suora lähetys alkaa tiistaina 1.2.2022 klo 19.30.

Nyt tilattavissa kirja Pekka Kare, raudan ja runon mies muistelee

Viime syksynä ilmestyneestä omakustanteesta Liuksialan kartano Kangasalla -kirjasta tuli hyvää palautetta, joten jatketaanpa samalla linjalla. Keväällä omakustannekirjojen pienille markkinoille tulee varatuomari Pekka Kareen muistelmateos Pekka Kare, raudan ja runon mies muistelee. Kirjan ulkoasusta vastaa Mikael Manninen, jonka kanssa tein aikanaan vuoden urheilukirjaksi ehdolla olleen Suomen Ampumaurheiluliiton historian Sata tarkkaa vuotta. 

Pekka Kare, raudan ja runon mies muistelee.

Suomen Painonnostoliiton kunniapuheenjohtajan Pekka Kareen muistelmat ilmestyvät toukokuun puolivälissä. Kirjasta otetaan vain pieni, tarkkaan rajattu painos. 

Vinkki: Kannattaa tehdä ennakkovaraus Suomalaisen kirjakaupan tai Prisman verkkokaupan kautta, jos haluat lukea tämän ainutlaatuisen muistelmakirjan tai hankkia sen lahjaksi. Joku tonttu on sanonut, että joululahjat kannattaa hankkia ajoissa!

Suomalaisen kirjakaupan verkkokauppaan pääsee täältä. 

Kauppaneuvos Jukka Uunila antoi sysäyksen tämän muistelmakirjan tekemiseen vuonna 2015. Minä olen syönyt sittemmin Siuntiossa monet herkulliset meriahvenet. Kirjojen tekemisessä pätee sellainen totuus, että joidenkin kirjojen tekeminen vaatii enemmän meriahvenia kuin toisten.

Käsikirjoitukseen tuli joulukuussa ikävä lisä Jukka Uunilan poismenon johdosta. Onneksi kirjan kummisetä tiesi, että Pekan kirja on jo pitkällä.

Jukka olisi varmasti tullut Pekan kirjan julkistamistilaisuuteen, mutta tätä kirjaa on tehty enemmän sellaisella rauhallisemmalla Dolomitenlauf-tahdilla kuin millään sprinttisähinällä. 

Pekka toimi Jukka Uunilan jälkeen Veikkauksen kirjapaino Kvarton toimitusjohtajana parin vuosikymmenen ajan. He olivat hyvä työpari.

Ja mitä Matti Ahde sanoikaan Pekasta: Kekkosen kaveri. Työnjako oli suunnilleen sellainen, että Uunila pysyi kaukana Kekkosesta, ja Pekka hoiti suhteet Päämieheen.

Pekka on kertonut minulle Viipurista ja Valkeakoskesta, Helsingin rakentamisesta ja Siuntion Fanjunkarsin torpan jälleenrakentamisesta. Olen kuullut kolmen säätiön perustamisvaiheista ja saanut jännittää, mitä Münchenin olympiakylässä tapahtui syyskuussa 1972.

Olen kuunnellut runoja ja lukenut runoja. Niin, ja laulua kolmannella: Olemme myös laulaneet Pekan työhuoneessa! 

Kun Pekka juhli ysikymppisiään viime syksynä Siuntion Artallissa, hän lauloi vierailleen Ystävän laulun. Se oli paras syntymäivälaulu, jonka olen kuullut.