Supertähdet Iso-Hollo ja Saarentaus

Vanha valokuva yhdistää kaksi tunnettua keravalaista Volmari Iso-Hollon ja Kauko Saarentauksen. Kuvassa yhdistyy hienolla tavalla fyysinen suorituskyky henkiseen voimaan.

Estejuoksun kaksinkertaisena olympiavoittajana Iso-Hollo nautti valtavaa arvostusta Keravalla ja koko Suomessa. Hän tutustui maailman tähtiin, kuten elokuvaohjaaja Leni Riefenstahliin. Samoin hän tutustui ”Ihmisveturi” Emil Zatopekiin.

”Vomma” oli innostava esimerkki. Hänellä on täytynyt olla osansa siihen, että keravalainen Olavi Rinteenpää juoksi Helsingin olympiakisoissa 3000 metrin estejuoksussa neljänneksi ja saavutti EM-hopeaa vuonna 1954. Kun Jouko Kuha juoksi 3000 metrin maailmanennätyksen kesällä 1968, hän kävi Keravalla keskustelemassa estejuoksun suurimman olympiasankarin Iso-Hollon kanssa.

Volmari Iso-Hollo Kauko Saarentauksen haastateltavana.
Mutta kuka tunnistaisi herrojen välissä olevan hattupään?

Iso-Hollo oli yksi tunnetuimmista suomalaisista ennen television aikakautta.

Hattupäinen Kauko Saarentaus, joka haastattelee valokuvassa Iso-Holloa vuonna 1949, oli itse suunnistanut Keravan Urheilijoiden riveissä. Hän tunsi Iso-Hollon henkilökohtaisesti. 

Myös Saarentauksesta tuli kuuluisuus. Hänestä kehkeytyi yksi televisioaikakauden tähdistä, sillä hän oli television ensimmäisiä uutistenlukijoita vuodesta 1959.

Televisiouutiset olivat suoranainen instituutio 1960-luvulla. Uutistenlukijat Saarentaus ja Heikki Kahila tulivat lopulta liian suosituiksi. Esimerkiksi Jaakko Okker kritisoi Antenni-lehdessä, että uutiset olivat Kahilan ja Saarentauksen ”pärstäkertoimen varassa”.

Emeritusprofessori Raimo Salokankaan 1990-luvulla kirjoittamassa Yleisradion historian 2. osassa ”Aikansa oloinen” kerrotaan noista dramaattisista vaiheista asiapohjalta. Uutispäällikkö Ralf Friberg koki, että Saarentaus oli jollain tavalla saanut toimituksen häntä vastaan. Onneton tilanne, joka esimiehen piti tietenkin ratkaista. Saarentauksen ja Kahilan syrjäyttämiseen tarvittiin iso operaatio, joka päättyi lopulta Fribergin voittoon. Seuraavaksi Saarentaus siirtyi vetämään kulttimaineeseen noussutta Jatkoaikaa. Saarentauksen jälkeen, tai ehkä osin samaankin aikaan, Jatkoaikaa tuli vetämään nuori räväkkä toimittaja nimeltään Hannu Taanila, mestarillinen rienaaja herran armosta.

Saarentaus oli varsinaiselta ammatiltaan kansakoulunopettaja, ja karismaattisena uutistenlukijana hän oli luonut itsestään lähtemättömästi viisaan miehen kuvan. Niinpä hän löysi radion Viisasten kerhosta lopulta omimman peliareenansa. Hän veti Viisasten kerhoa yli kymmenen vuotta.

Viisasten kerhosta on todettava, että sen perusti Tauno Rautiainen vuonna 1945. Ohjelmaa tehtiin uskomattomasti peräti 50 vuotta, vaikka Rautiainen itse menehtyi 50-vuotiaana vuonna 1962.

Kun tässä nyt tuli muisteltua Yleisradion vahvaa keravalaista historiaa, niin ehkä nyt lopetamme supersuositun ”Tervetuloa aamukahville”-ohjelman juontajan Niilo Tarvajärven sanoihin: ”Ylös, ulos ja lenkille!”

Olli Veijola teki Keravasta pesäpallokaupungin

Keravan Urheilijat perustettiin vuonna 1918. Seuran nimi tuo monille mieleen kaksinkertaisen estejuoksun olympiavoittajan Volmari Iso-Hollon. Yleisurheilun tuntijat yhdistävät myös keihäslegenda Matti Järvisen Keravan Urheilijoihin. 

Keravan Urheilijoissa pelattiin 1920-luvulla niin innokkaasti pesäpalloa, että seuran puheenjohtaja Väitö Vuorisalo päätti perustaa paikkakunnalle pesäpalloa varten erikoisseuran, KooPeen eli Keravan Palloseuran. Hän johti molempia seuroja samanaikaisesti.

Keravan yhteiskouluun tuli 1930-luvun alkupuolella matematiikan opettajaksi Olli Veijola Lahdesta. Siitä lähtien Keravan urheiluun tuli uusi tahti.

Pesäpalloprofessori

Pesäpalloprofessoriksi kutsutun Veijolan tarina on hyvin erikoinen. Hän oli viisinkertainen pesäpallon Suomen mestari ja 7-kertainen Itä-Länsi-lukkari. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hän voitti Lahden Suojeluskunnan joukkueessa vuonna 1925 ja neljä muuta mestaruutta Lahden Mailaveikoissa 1929–1932. Hän siirtyi B-sarjassa pelanneeseen Keravan Palloseuraan, KooPee:hen, vuonna 1936. Seura oli voittanut B-sarjan vuonna 1934. Sen jälkeen visiitti Suursarjaan vuonna 1935 jäi kuitenkin vain ranskalaiseksi. 

KooPee nousi uuden superlukkarinsa Olli Veijolan johdolla välittömästi takaisin Suursarjaan, missä se pelasi seuraavat kolme kautta 1937–1939. 

Tulokaskausi 1937 huipentui kaksiosaiseen loppuotteluun Kuusankosken Vetoa vastaan. Ensimmäinen ottelu päättyi Keravalla isäntien yhden juoksun voittoon, mutta Kuusankoskella osat vaihtuivat ja keravalaiset saivat tyytyä hopeamitaleihin. Yhteensä Veijola voitti pesäpallossa kymmenen SM-mitalia, kun tuo Keravan hopeamitalikin lasketaan mukaan.

Maisteri Veijola opetti siis Keravan yhteiskoulussa matematiikkaa ja fysiikkaa. Pesäpallokentällä hän opetti, että aina ei tarvitse lyödä täysillä. Välillä voi sijoittaa palloa, tai lyödä ilkeitä kierteitä, kuten Veijolan opissa ollut Jaakko Estola kertoi minulle.

Monet keravalaiset urheilijat tulivat Ollin koulusta. Hänen käsiensä kautta leipoutuivat muun muassa Toivo Sariola, joka lopetti koulun kuitenkin ennen ylioppilaskirjoituksia jonkun opettajan kanssa tulleen erimielisyyden vuoksi, Atte Favorin, Niilo Tarvajärvi ja Jaakko Estola. Taisipa myös Väinö Nurmimaa olla Olli Veijolan oppilapsia. Nurmimaa pelasi KooPeessa pesäpalloa, ja ennen kaikkea hän suunnisti Keravan Urheilijoissa.

KooPeen pelaajista on tunnistettu Olli Veijola (3. mies oikealta),
mutta keitä ovat muut pelaajat?
(Kuva: Keravan museo, Anneli Toivosen kokoelma)

Nimet väärin

Keravan museon kokoelmista löytyy pesäpallokuva, josta olen tunnistanut Olli Veijolan. Kuvan tiedoissa on kuitenkin jonkun verran toivomisen varaa. Kuvan arvellaan olevan 1950-luvulta, mutta luulen sen olevan pikemminkin 1930- ja 1940-lukujen vaihteesta tai vuosilta 1945–1947, jolloin KooPee pelasi B-sarjaa.

KooPee kävi vielä vuonna 1953 pesäpallon Mestaruussarjassa, mutta siinä joukkueessa Olli Veijola ei enää pelannut.

Saatetiedoissa luetellaan kuvan henkilöt, mutta pelaajien järjestys on epävarma. Olli Veijolan osaan paikallistaa kuvasta kolmanneksi oikealta. Mutta missä järjestyksessä muut kuvan henkilöt ovat? 

Tässä ovat muiden pelaajien nimet: Jaakko Estola, Atte Favorin, Aimo Järvelä, Veijo Kivinen, Heikki Luomanperä, Tauno Luomi, Eero Seppälä ja Martti Timonen. Heistä Favorin ja Luomi olivat Veijolan tavoin aikansa huippupelaajia jo 1930-luvun puolella.

Veijola KeU:n puheenjohtajana

Olli Veijola toimi aikanaan Keravan Urheilijoiden ja SVUL:n Uudenmaan piirin puheenjohtajana. Hänellä oli runsaasti muitakin urheiluansioita etenkin suunnistuksessa, mutta en mene nyt tällä kertaa niihin.

Jaakko Estola kuului aikanaan Keravan Urheilijoiden johtokuntaan, ja hän toimi vuonna 1948 myös seuran yleisurheilujaoston puheenjohtajana.

Kuvan henkilöistä ovat edelleen elossa Jaakko Estola ja Heikki Luomanperä. Toivoisin, että tähän arvoitukseen löytyisi ratkaisu ilman, että tarvitsee kysyä 100-vuotiaalta Jaakolta tai lähes 100-vuotiaalta Heikiltä.

Eli keitä ovat kuvan henkilöt, ja missä järjestyksessä? Ja mikä vuosi voisi olla kyseessä? Kaikki tiedot tai oletuksetkin ovat tervetulleita. Jos saamme nimet ja kasvot kohdalleen, välitän tiedot Keravan museolle.

Täydennys 25.8.2019:

Pekka Jyrkiäisen ja Matti Rasilaisen kommenteilla olen onnistunut yhdistämään kuvasta seuraavat nimet ja kasvot: Vasemmalta lukien 3. on Eero Seppälä, 4. ehkä Atte Favorin, 5. Veijo Kivinen, 7. Olli Veijola, 8. Tauno Luomi ja 9. eli etummainen on Jaakko Estola. Nyt puuttuu enää kolme kohdistusta: Aimo Järvelä, Heikki Luomanperä ja Martti Timonen. Lisäksi Pekka Jyrkiäisen avulla olen löytänyt tälle kuvalla myös tarkan ajankohdan, elokuu 1945. Kerava pelasi silloin Valkeakoskella suomensarjan vierasottelunsa Valkeakosken Hakaa vastaan (12.8.1945).

Täydennys 2 - 29.8.2019:
Satu Saaristo auttoi vielä puuttuvien nimen osalta. Nyt voin ilmoittaa nimet Keravan museolle. Pelaajat vasemmalta lukien: Martti Timonen, Heikki Luomanperä, Eero Seppälä, Aimo "Aikka" Järvelä, Veijo Kivinen, Atte Favorin, lukkari Olli Veijola, Tauno Luomi ja Jaakko Estola.