Presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin kuulunut varatuomari Pertti "Pepsi" Paloheimo on kuollut. Arvostettu toimittajaveteraani Matti Pitko oli kirjoittanut Pepsistä
kauniin muistokirjoituksen Aamulehteen.
 |
| Pertti Paloheimo 1930-2017. |
Tapasin Paloheimon monta kertaa, milloin urheiluyhteyksissä,
milloin kesäteatterissa. Viimeisen kerran kävin tapaamassa häntä Tampereen
Viola-kodissa reilu vuosi sitten, 27. lokakuuta 2015. Halusin kuulla Pepsin kertovan
presidentti Kekkosen hiihtoretkistä. Rollaattorilla liikkuneen Pepsin ajatus
oli edelleen kirkas. Hän oli hiljattain lahjoittanut urheilukirjansa Tampereella
perusteilla olleeseen urheilukirjastoon. Pepsi sanoi minulle, että ota yhteys
Tampereen Pyrinnön Jarmo Hakaseen, hän ottaa varmasti sinunkin kirjojasi.
Näin teinkin. Ja olin siinä pienen hetken urani huipulla,
sillä itse asiassa Jarmo Hakanen järjesti asian jotenkin niin, että Suomen
Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä kuljetti kirjani Helsingistä
Tampereelle.
Eipä ihan joka päivä ole mahdollista käyttää tuon tason kuriiria!
Mutta takaisin Paloheimoon. Hän toimi kuutisen vuotta
Yleisradion johtajana 1970-luvun alussa ja vastasi muun muassa Itse asiassa kuultuna –sarjasta. Annan
Pepsin itse kertoa:
”Yritimme saada Itse asiassa kuultuna -sarjaan turhaan Paavo
Nurmen haastattelua. Ja toinen oli Kalle Kaihari, hänkään ei suostunut
haastatteluun. Paavo Nurmi sanoi jatkuvasti ei, ei, kun pyysimme häneltä
Yleisradioon haastattelua. Kutsuin hänet sitten ravintola Lehtovaaraan syömään
pehmittääkseni häntä haastatteluun. Hän vastasi kieltävästi, en ota lahjusta!”
”Pyysin hänet sitten siihen vieressä olevaan Sibelius-puistoon
kävelylle. Se sopi hänelle”, Pepsi muisteli, ja lisäsi: ”Paavolla oli antipatia
toimittajia kohtaan.”
Pepsi oli hyvä kaveri muun muassa Turun Sanomien toimituspäällikön Aki
Tammiston kanssa.
”Aki kertoi paljon Paavo Nurmesta, he olivat molemmat
aikamoisia persoonia. Ja Aki oli aidosti kiinnostunut Nurmesta.”
”Kaiharin vein kaksi kertaa syömään ravintola Hämeensiltaan
Tampereella saadakseni häneltä suostumuksen Itse asiassa kuultuna –ohjelmaan.
Ei suostunut.”
Paloheimolla oli harvinaisen läheinen suhde Kekkosen kanssa.
Se perustui pitkälti kaveruuteen Kalle Kaiharin kanssa.
”Kaihari oli Kekkosen kanssa ”Bästa bror”, päivittäin tekemisissä”, Paloheimo selvitti.
Sitten Paloheimo alkoi kertoa Tampereen olympiahankkeesta,
jota hän seurasi lähietäisyydeltä.
”Kaihari oli Tampereen 1970-luvun olympiahankkeessa
kaupunginjohtaja Pekka Paavolan adjutanttina. Paavola veti, sitten siinä oli Kaihari,
Leena Lindfors, Erkki Napoleon Lindfors ja urheilutoimittaja Usko Teromaa.”
”Vuonna 1972 menin olympiakomitean varapuheenjohtajana
Sapporoon ja Pekka Paavola tuli sinne jotenkin mukaan tutustumaan
kisajärjestelyihin.”
”Tampereen kisajärjestelyt menivät aika pitkälle. Kisoja
suunniteltiin lähinnä Lamminpään ja Ylöjärven suunnalle. KOK ei kuitenkaan
innostunut Tampereesta. Tämä on nyt vain mielipiteeni, mutta kansainvälinen
urheiluliike ei innostunut Tampereesta”, sanoi Pepsi.
Menimme haastattelun jälkeen syömään Viola-kodin ruokalaan.
Pepsi halusi tarjota. Kuinka ollakaan, vähän myöhemmin sinne tuli sattumalta
myös entinen kaupunginjohtaja Pekka Paavola, jolla oli tapana käydä jossakin
kerhossa siellä. Niinpä vanha sotaratsu Pepsin sisällä heräsi ja hän viittoili Paavolan
syömään meidän kanssa samaan pöytään.
Paavola kertoi, että Tampereen olympiahankkeeseen 1976
pyydettiin ensin Lahtea mukaan, koska Lahdessa oli hyppyrimäet. Lahti ajatteli
kuitenkin omia kisojaan tai jotain. Ei tullut kimppaan. Sen vuoksi Tampere
liittoutui Kuopion kanssa.
”Kansainväliset urheilujohtajat eivät innostuneet
Tampereesta. Ja Suomessa ei ole riittävän korkeita vuoria”, Paavola kiteytti,
ja kertoi myös mielenkiintoisen linkin Kekkoseen.
”Kekkonen ei ollut avoimesti Tampereen olympiahankkeessa
mukana. Mutta Kaihari oli. Ja Kaihari ei koskaan tehnyt mitään kysymättä ensin
Päämiehen mielipidettä”, Paavola painotti.
Perässähiihtäjänä
Yleisradiosta Paloheimo siirtyi vakuutusyhtiö Auran
toimitusjohtajaksi ja fuusion jälkeen Tapiola-Yhtiöihin. Paloheimo oli keväällä 1981 isäntänä Kekkosen
viimeiseksi jääneellä hiihtoretkellä, josta ei olisi tullut mitään ilman
moottorikelkan apua. Tasavallan presidentti alkoi olla huonossa kunnossa, vaikka sitä ei julkisuuteen kerrottukaan.
”Olin isäntänä Kekkosen viimeisellä hiihtoretkellä, joka jäi
sitten olemattomaksi, kun siellä ei enää hiihdetty”, Pepsi Paloheimo vahvisti.
”Mutta aikaisemmin Kekkonen oli aktiivinen hiihtäjä. Joka
aamu hän lähti hiihtämään ja saattoi hiihtää 30–40 kilometriä. Rajamiehet
voiteli sukset ja teki ladut. Minä hiihdin Kekkosen perässä.
Vakiohiihtoporukkaan kuuluivat lääkäri Rikhard Sotamaa, maaherra Asko Oinas, ja
sitten oli niitä rajakenraaleja. Kekkonen piti kenraaleista, koska he olivat
erähenkisiä kavereita.”
Paloheimolla on selvä käsitys siitä, miksi Kekkonen hiihti: ”Kekkonen rakasti erä-elämää!"
Varatuomari Pepsi Paloheimo oli monessa mukana. Pispalan Tarmossa hän voitti TUL:n
mestaruuden koripallossa. Sittemmin hänestä tuli Koripalloliiton puheenjohtaja
ja olympiakomitean varapuheenjohtaja. Hän oli olympiajoukkueen johtajana 1976 ja 1980. Paloheimo toimi myös UKK-seuran hallituksessa ja tilintarkastajana. Kaiken kaikkiaan hän oli erityisesti urheiluvaikuttaja, jonka
mielipiteet pääsivät esille muun muassa Keskisuomalaisen ja Turun Sanomien
kolumneissa.
