Yksi syksyn ehdottomista huippukohdista on
kirjamessuviikonloppu. Messuilla tapaa monia tuttuja ja mukavia ihmisiä, kuten
vanhan, Riiassa nykyisin asuvan entisen työkaverin. Siellä pääsee
fiilistelemään tähtien tuikkeessa, kuten nimikirjoituksiaan jakava uskomattoman
suosittu Michael Monroe. Ja siellä voi tehdä halutessaan aikamatkoja vanhojen
kirjojen osastoilla.
Matkaani tarttui tällä kertaa kaksi erilaista
kirja, toinen tämän syksyn uutuus, toinen 1940-luvun klassikko.
Suomen Jääkiekkoliiton koulutuspäällikkö Jukka
Tiikkaja on kirjoittanut kirjan Ihmisen valmentaminen. Siinä on Juhani Wahlstenin
ja Alpo Suhosen vaikutteita, ihminen ja urheilija on ajattelun keskiössä.
Esipuheen Auditorium Kustannuksen
kustantamaan kirjaan on kirjoittanut suomalaisen palloiluvalmennuksen ykkösguru
Erkka Westerlund. Hän korostaa, että valmentajan on pystyttävä johtamaan ensin
itseään, ennen kuin voi tuloksellisesti johtaa ja valmentaa muita.
Kirjassa on paljon innostavia ajatuksia. "Yhteinen
innostava päämäärä ja toiminnan tasolla jaettu arvopohja vahvistavat yksilön
sitoutumista ja vastuullisuutta omaa ja myös koko ryhmän toimintaa
kohtaan", Tiikkaja kirjoittaa.
Kirja sopii iltalukemiseksi yhtä hyvin esimiestyötä
tekeville kuin urheiluvalmentajille.
Toinen uusi kirjani on
olympiamitalivoimistelija (1908) Heikki Lehmuston Mies sisun ja
sitkeyden: Suomalainen painimies vuodelta 1943. Sota-aikana julkaistu
kirja on omistettu vapauden puolesta kaatuneille painijoille.
Tohtori Lehmusto on tehnyt todella
mielenkiintoisen tutkimuksen, jonka aineistona on ollut 91 suomalaista
mestaripainijaa. Kirjoitan kirjasta toisen kerran tarkemmin, mutta kun kerran jo
tuli mainittua, että se on omistettu kaatuneille, mainitsen kyseiset sankaripainijat.
Kirjan julkaisuun mennessä olivat henkensä vapauden puolesta menettäneet:
- Kalle Viljamaa 28.3.1918 Tampereella
- Herman Nykänen 9.3.1940 Kannaksella
- Yrjö Haavisto 24.12.1939 Kannaksella
- Niilo Penttilä joulukuussa 1939 Kannaksella.
- Kaarlo Arponen 3.3.1940 Kannaksella
Herman Nykänen oli palannut Kanadasta
puolustamaan kotimaataan ja Karjalaa. Hän kuoli samana päivänä kuin veljensä,
Helsingin Normaalilyseon voimistelunopettaja Yrjö Nykänen. Veljesten ruumiit löydettiin vasta jatkosodan aikana.
