Paluu liikuntafoorumiin Kjell A. Nordströmin hengessä

Kansallisen liikuntafoorumin osanottajille tarjottiin maanantaina huippuesitys, kun ruotsalainen tietokirjailija ja visionääri Kjell A. Nordström kertoi, mihin tämä meidän maailma on menossa.

Ehkä eniten ajatuksia herätti numeroleikki, jonka hän esitti vangitsevalla tavalla. 1-1-1-4 on maailman väkiluku nyt, mutta parinkymmenen vuoden kuluttua sama lukusarja on 1-1-2-5. Ensimmäiset ykköset ovat Euroopan ja Amerikan väkilukuja, miljardeissa. Kolmas luku kuvaa Afrikan, ja neljäs luku Aasian väkilukua.

Kjell A. Nordström lumosi Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat.

Afrikan väkiluku voi olla parinkymmenen vuoden kuluttua jopa 2,5 miljardia, ja Aasian väkiluvusta voi tulla yhtä hyvin joko 5, 6 tai jopa 7 miljardia. Jos näiden lukujen ajatellaan kuvaavan maapalloa laivana, niin laiva alkaa kallistua. Jokainen voi miettiä, mitä siitä seuraa.

Samaan aikaan kansallisvaltiot menettävät merkitystään globalisaation seurauksena. Nyt meillä on parisataa kansallisvaltiota, mutta kansalaisten omilla päätöksillä ja kulutuskäyttäytymisellä kansallisvaltioiden rajat madaltuvat. Tavarat liikkuvat, brändit liikkuvat, ja ihmiset liikkuvat. Suomalainen voi lomailla yhtä lailla Thaimaassa, Espanjassa tai ihan vaan kotimaassa.

Kaiken kaikkiaan vaivalla synnytettyjen kansallisvaltioiden merkitys on vähenemässä ja niiden tilalle nousevat globaalit kaupunkikeskukset.

Nordström on juuri julkaissut Per Schlingmannin kanssa kirjan Urban Express. Se julkistettiin sunnuntaina, joten liikuntafoorumissa ruotsalaistohtorin esitys pysyi ymmärrettävästi enemmän kirjan teemoissa kuin liikunnan ja liikkumattomuuden kysymyksissä.

Hän pohti kuitenkin mielenkiintoisella tavalla liikkumisesta totaalisesti kieltäytyvän ihmisen ajatusmaailmaa ja vertasi sitä norjalaisen Anders Behring Breivikin ajatusmaailmaan, missä kaikki vaikutteet olivat toisiaan tukevia. Valitettavasti Nordströmillä ei ollut heti tarjota keinoa, miten siihen maailmaan olisi tuotavissa toisenlaista informaatiota.

Urban Expressin suomenkielinen versio julkaistaan Nordströmin mukaan  joulukuussa tai tammikuussa. Siitä voi odottaa jonkinlaista tapausta, sen verran mielenkiintoisia ajatuksia hän esitti Helsingissä.

Maailmalla on menossa trendi, jossa naiset hankkivat koulutusta ja muuttavat kaupunkeihin. Niinpä kaupunkien asukkaat ovat useammin naisia kuin miehiä, vaikka miehet muuttavatkin perässä. Mutta lisäksi naiset elävät pidempään. Pohjoismaat ovat tässä kehityksen kärjessä.

Nuoret kouluttamattomat miehet ovat samaan aikaan muodostamassa uutta kurjalistoa.

Tähän liittyy kehitys, jossa yksin asuvien määrä kasvaa. Ihmiset haluavat muuttaa kasvukeskuksiin, kun siellä on muitakin ihmisiä. Ja siellä kasvukeskuksissa ollaan yksin. Yksin yhdessä, tai yhdessä yksin. Suomessakin on jo miljoona yksin asuvaa ihmistä.

Ja samaan aikaan on yliopistotutkintojen arvo kärsinyt inflaation. Tieto, joka Gutenbergin ajoista saakka on muodostanut hierarkkisia rakennelmia, on yllättäen kaikkien saatavilla. Aikaisemmin piti opiskella monta vuotta yliopistossa saadakseen tietoa, nyt sitä saa Wikipediasta tai Stanfordin yliopiston sivuilta muutamalla napinpainalluksella.

Ja tiedon määrä kasvaa kaiken aikaa eksponentiaalisesti. Sen seurauksena kapeiden alojen erikoisosaajien arvostus nousee. Kokonaisuuksia on entistä vaikeampi hallita.

Jos Nordströmin ajatukset kiinnostavat enemmänkin, suosittelen lukemaan hänen aiempia kirjojaan, joista Jonas Ridderstrålen kanssa syntyneet Funky Business ja Karaokekapitalismi - Älä hyväksy jäljitelmiä ovat olleet myyntimenestyksiä.

Liikkumattomuus kansakunnan kohtalonkysymyksenä

Helsingissä järjestetty II Kansallinen liikuntafoorumi onnistui erinomaisesti. Yleisö antoi aplodit seisaaltaan, saadakseen istumisen katkaistua. Mutta alustukset olivat niin hyviä, että "standing ovation" olisi syntynyt monta kertaa spontaanistikin.

Liikuntafoorumin parasta antia oli UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin esitys liikkumattomuuden aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista.

Maanantaina Kansallinen liikuntafoorumi kasasi yhteisen julkilausuman, jossa toivotaan liikkumattomuuden taklaamisen nousevan tulevassa hallitusohjelmassa vahvaan rooliin, hallituksen kärkitavoitteeksi!

Tässä on julkilausuma, joka foorumissa laadittiin:

Kansallinen liikuntafoorumi: Liikkeen lisääminen hallituksen kärkitavoitteeksi

  

Kansallisessa liikuntafoorumissa Yleisradion studiotalolla laadittiin yhteinen julkilausuma, jonka tavoitteena on kirjata liikkeen lisääminen tulevan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi.

Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Suomessa liikkumattomuuden kustannus on lähes 2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat kestämättömiksi.

Näin ollen Kansallisen liikuntafoorumin osanottajat esittävät liikkumattomuuden taklaamiseksi tulevaan hallitusohjelmaan:

Liikkeen  lisääminen on hallituksen kärkitavoite!

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Hallitus sitoutuu liikkeen lisäämiseen. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Toimialakohtaiset nostot (kasvatus ja opetus, liikenne ja yhdyskuntasuunnittelu, työelämä sekä sote-palvelut)  saatetaan Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän jatkotyöstettäväksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto vievät eteenpäin edellä mainittuja sisältöjä valtionhallinnossa ja eduskunnassa. Valo kokoaa liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, jotka pitävät sisällään liikkeen lisäämisen, huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan edellytyksiin liittyviä toimenpiteitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yleisradio Oy, Valo ja Suomen Olympiakomitea vastasivat II Kansallisen liikuntafoorumin järjestämisestä. Eli nyt on liikkeellä sellaisia voimia, että jotain pitäisi tapahtuakin.

Ja tähän loppuun vielä lyhyt tiivistys. Kun kerran liikkumattomuuden kustannukset rasittavat kansakunnan kilpailukykyä ja tuottavuutta, hallituksen on otettava liikkumattomuuden voittaminen suojelukseensa. Tuore eläkepakettikin karahtaa mahdottomuuden kiville pelkästään sen vuoksi, että nykynuoret eivät selviydy tulevista työelämän haasteista.

Hyvä mittari on varusmiesten cooperin testi, jonka tulokset ovat romahtaneet. Keskivertovarusmies taitaisi hävitä cooperissa ulkoministeri Erkki Tuomiojalle, joka on pian 70-vuotias! Työkyvyn ja fyysisen suorituskyvyn välinen yhteys on niin ilmiselvä, että surku tulee varusmiesten kuntotuloksia silmäillessä. 

Ja kyse ei ole vain siitä, viitsiikö joku juosta. Kyse on siitä, että Suomi istuu tällä menolla onnensa ohi. Ja tämä istumisen ongelma ei ole vain kansanterveyden ongelma. Siis sellainen, jonka oikeat urheilumiehet voisivat sivuuttaa. Koska se on myös huippu-urheilun ongelma, sillä ilman liikkuvaa nuoruutta ei voi tulla kovaan harjoitteluun kykeneviä huippu-urheilijoita.

Mutta pidetään ajatus tässä liikkumattomuudessa. Maanantaina lähetetyssä Urheilun taustapeilissä oli toimittaja Jouko Vuolteen vieraana kaksi kansanterveyden, liikkumisen ja liikkumattomuuden huippuasiantuntijaa, Tommi Vasankari ja Likesin johtaja Eino Havas.

Vasankari kärjisti, että lihavuusleikkausten tekemiseen meillä on valmiudet, mutta elintapaohjausta terveydenhuolto ei osaa antaa. Kumpikohan olisi edullisempaa?

Urheilun taustapeilin voi kuunnella täältä. 

II Kansallisen liikuntafoorumin materiaaleja tulee Sport.fi-sivuille. 

Liikkumattomuuden asiantuntijat eduskunnassa

Kansallisen liikuntafoorumin sunnuntain pääesiintyjiin kuuluvat tohtori Michael Pratt ja tohtori Tommi Vasankari olivat jo perjantaina eduskunnassa antamassa esimakua sunnuntain esitelmistään. Pratt kertoi mielenkiintoisia lukuja perustuen amerikkalaisiin tutkimuksiin, ja UKK-insituutin johtaja Vasankari kertoi puolestaan suomalaisista tutkimuksista. Liikkumattomuuden kustannukset kasvaneina terveydenhuoltomenoina mitataan sadoissa miljoonissa, itse asiassa Vasankari puhui yli miljardista eurosta. Nyt on mielenkiintoista jäädä odottamaan sunnuntain foorumia. Sehän striimataan suorana Yle Areenassa alkaen klo 13.00.

Liikkumattomuus lamaannuttaa Suomen

Suomen kansantalous uhkaa pysähtyä. Syynä ei ole Eurooppaa sitkeässä otteessaan pitävä talouslama, vaan ihan meidän itsemme aiheuttama ongelma, liikkumattomuus.

Kun muutin 1970-luvulla Helsinkiin, kaverit valistivat, että Helsingissä ei kukaan kävele. Kaikki käyttävät dösää eli bussia, tai sporaa, siis raitiovaunua. Nykyään tätä liikkumattomuuden juhlaverkkoa täydentää metro.

Elintason nousun ansiosta koko maassa on ollut jo vuosikymmenien ajan sama mentaliteetti. Autolla on päästävä pankin, kaupan, terveyskeskuksen ja hautaustoimiston ovelle, koska kukaan ei kävele! 

Eipä ole sitten ihme, että Suomen terveydenhuoltomenot ovat THL:n tilastojen mukaan kasvaneet 1990-luvun lopulta kaksinkertaisiksi! Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että tällä menolla kustannusten kasvu vain jatkuu. 

Ensin käveleminen loppuu omilla tietoisilla valinnoilla. Sitten nämä valinnat johtavat siihen, että käveleminen tulee koko hankalammaksi ja vastenmielisemmäksi. Ja seuraavassa vaiheessa on pakko syödä lääkkeitä, kun terveys on mennyt. Lopuksi heitetään multaa päälle.

Helsingissä järjestetään viikonloppuna Kansallinen liikuntafoorumi, jossa huippualustajien innoittamina pyritään ratkaisemaan tätä liikkumattomuuden ongelmaa. Valmiuksia alkaa löytyä niin yhteiskunnan ylimmiltä portailta kuin järjestöpuoleltakin. Avainkysymys on, miten saadaan liikkeelle ne, jotka eivät liiku (sic!).

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen vakuutti ennakkohaastattelussa, että tämän päivän poliittiset päättäjät ovat tiedostaneet liikkumattomuuden ongelman. Hänen mukaansa aika alkaa olla kypsä ongelmaan tarttumiseen.

Valon 1. varapuheenjohtaja Tuija Brax painotti puolestaan, että ongelman ratkaisemisessa tarvitaan koko yhteiskuntaa. Järjestöissä tiedetään, mitä liikunnalla voi saada aikaan, mutta muiden tahojen on tultava apuun siinä, miten ihmisiä ohjataan ja houkutellaan liikkumaan, Brax muistutti.

Se suurin ongelma taitaa olla asenteissa.

Nyt tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia ideoita. Pitäisikö liian vähän liikkuvia ihmisiä verottaa raskaammin? Tai pitäisikö heidän lääkelaskuihinsa lisätä "liikkumattomuusvero"?

Ja kumpi tehoaa paremmin, keppi vai porkkana? Miten olisi, jos hyväkuntoinen saisi ajokortin edullisemmin kuin huonokuntoinen?

Twitter-keskusteluun voi osallistua tunnuksella #liikuntafoorumi. Ja sunnuntaina klo 13 alkaen voi Yle Areenassa seurata liikuntafoorumin esitelmiä ja puheenvuoroja.