 |
| Eiffelin torni on vuodelta 1889. Viisi vuotta myöhemmin Pariisissa perustettiin Kansainvälinen olympiakomitea. Wikimedia commons. |
Suomen olympiajoukkueen tiedotustilaisuus keskeytettiin tänään keskiviikkona Pariisissa pommiuhkan vuoksi. Kisakylän lehdistökeskus tyhjennettiin pikavauhtia.
Olen ollut kaksi kertaa toimittajana olympiakisoissa ja tiedän, miten rasittava ja turhauttava tuollainen tilanne on niille toimittajille, jotka ovat haastattelemassa suomalaisia urheilijoita. Kotitoimitus hyökkää salamana kimppuun ja vaatii heti turbaanihuiviin piiloutuneiden terroristien haastatteluja urheilijahaastattelujen sijaan.
Uhkaava tilanne päättyi nyt onnellisesti. Melko pian selvisi, että yksi toimittaja oli vain unohtanut tai jättänyt sinne mediakeskukseen laukkunsa valvomatta.
Tämä on nyt tämän ajan henki. Pariisissa halutaan maksimoida urheilijoiden, median ja katsojien turvallisuus. Tuollainen ajattelematon laukun unohtaminen on voinut olla täysin tahatonta. Tai sitten se on voinut olla tarkoituksellinen testi siitä, miten tuollaiseen yksinäiseen laukkuun reagoidaan.
Sen voi sanoa, että näissä kisoissa eivät heikkohermoiset pärjää. Me voimme nauttia kisoista television, radion ja lehtien välityksellä. Ja niin, itse asiassa, voimme seurata kotiparvekkeella tai sohvalla kisoja internetin kautta reaaliaikaisesti, sillä tiedot jaetaan ennätysnopeasti maailman joka kolkkaan. Ja Suomessakin lähes jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan.
Kisapaikalla olevilla kirjoittavilla toimittajilla riittää kyllä kiirettä ennakoiden ja analyysien kirjoittamisessa. Varsinaisia kisaselostuksia ei juurikaan enää kannata tehdä. Suomalaislajit tekevät tietenkin poikkeuksen. Ehkä.
Pierre de Coubertin. Creative Commons CCO 1.0.
Kansainvälinen olympiakomitea perustettiin Pariisissa Sorbonnen yliopistossa pidetyssä kokouksessa kesäkuussa 1894. Paroni Pierre de Coubertinin visio antiikin olympialaisten henkiin herättämisestä alkoi toteutua, ja vain kaksi vuotta myöhemmin järjestettiin Ateenassa ensimmäiset modernit olympiakisat.
Pariisi sai kunnian järjestää maailmannäyttelynsä yhteydessä vuoden 1900 olympialaiset. Niitä kisoja varten rakennettiin Bois de Vincennesiin pyöräilyvelodromi nimeltä La Cipale. Nimi tulee sanasta municipale, kunnallinen. Rata on käytössä tänäkin päivänä.
Cipalen stadionilla harrastettiin aikanaan muutakin kuin Pariisissa niin muodikasta pyöräilyä. Siellä voimisteltiin sekä pelattiin jalkapalloa, rugbya ja krikettiä. Krikettiin osallistui kaksi maata, Englanti ja Ranska. Englanti voitti, ja laji pudotettiin olympiaohjelmasta.
Pariisin vuoden 1900 olympialaisissa kalastettiin kilpaa, pyöritettiin tynnyriä, ammuttiin kyyhkysiä ja lennettiin kilpaa kuumailmapallolla. Tästä voidaan kyllä edelleen keskustella, että oliko se kuumailmapalloilu olympiakisoihin virallisesti kuulunut laji.
Naiset osallistuivat ensimmäisen kerran olympialaisiin näissä hieman sekavissa Pariisin olympiakisoissa. Naisille oli tarjolla tennistä, golfia, krokettia ja purjehdusta. Kun kisat järjestettiin 24 vuotta myöhemmin jälleen Pariisissa, naisilla oli mahdollisuus osallistua myös uintiin, uimahyppyihin ja miekkailuun. Suomessa ei näiden lajien kansainvälisen tason harrastajia ollut.
Krokettiin osallistui vuonna 1900 vain ranskalaisia pelaajia, joten kaikki mitalit jäivät komistamaan isäntämaan mitalisarakkeita. Kun samantapaista mailapeliä pelattiin neljä vuotta myöhemmin St. Louisin olympiakisoissa, amerikkalaiset olivat puolestaan ainoita osanottajia ja näin ollen mitalit jäivät isännille. Olipa jännittävää…
 |
| Turun Sanomien valokuva Pariisin vuoden 1924 olympiakisoista. Turun museokeskus. |
 |
| Colombes, Colombes! Näin huokaili Martti Jukola, joka osallistui Pariisin olympiakisoissa 400 metrin aitajuoksuun. Turun Sanomat. Turun museokeskus. |
Vuoden 1924 olympiakisat järjestettiin jälleen Pariisissa. Silloin esiteltiin ensimmäisen kerran olympialaisten motto Citius, Altius, Fortius. Tämä kertoi uudesta asennoitumisesta urheiluun. Ei enää pelailtu, vaan yritettiin tosissaan olla kilpakumppaneita nopeampia, vahvempia ja kestävämpiä.
Paavo Nurmi edusti tätä uutta ideologiaa parhaimmallaan. Hän voitti viisi kultamitalia. Sen jälkeen Suomen hallitus päätti, että tällaiselle sankarille pitää tehdä patsas. Nämä Paavo Nurmen mitalit ovat nyt parhaillaan Pariisin rahapajassa esillä kertomassa maailman parhaan juoksijan ihmeellisestä täyskädestä. Jokeri ja neljä ässää. Se jokerikortti oli maastojuoksun joukkuekilpailu. Muut kultamitalit tulivat 1500 metriltä, 5000 metriltä, maastojuoksun henkilökohtaisesta kilpailusta ja 3000 metrin joukkuejuoksusta, jossa Nurmi johdatti Suomen joukkueen voittoon.
 |
| Paavo Nurmi toisena. Kuva mahdollisesti 3000 metrin joukkuejuoksusta tai maastojuoksun alkumetreiltä. S.E. Multamäen ottamassa valokuvassa katsoja voi aistia kisojen aikaisen helleaallon. Kuva: S.E. Multamäki, Metsämuseo Lusto. |
 |
| Paavo Nurmen Pariisin 1924 kultadiplomista löytyy Pierre de Coubertinin nimikirjoitus. Urheilumuseo Tahto. |
Toinen lentävä suomalainen Ville Ritola voitti neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa ja oli kuudella mitalillaan kisojen suurin mitalirohmu. Nurmen ja Ritolan triumfit tapahtuivat Colombesin stadionilla, missä pelataan tänä vuonna maahockeytä.
Englantilaiset muistavat vuoden 1924 olympiakisat erinomaisen Tulivaunut-elokuvan ansiosta. Chariots of Fire kertoi Harold Abrahamsin ja Eric Liddellin olympiatarinan. Abrahams voitti 100 metriä ja Liddell 400 metriä. Jos olet niin nuori, ettet ole tuota elokuvaa nähnyt, niin suosittelen lämpimästi. Se on mielestäni kaikkien aikojen paras urheiluelokuva!
Tämän vuoden 2024 olympiakisoissa Pariisi esittelee uuden olympialajin, breakdancen. Sen myötä olympialaisten ilme palaa takaisin vuoden 1900 olympialaisiin. Breikkaus istuu Tokion 2020 olympiakisoissa esiteltyjen uusien lajien eli skeittauksen, kiipeilyn ja surffauksen kanssa samaan vuoden 1900 olympialaisten aatemaailmaan: Kokeillaanko, kuka on paras!
Uima-altaasta filmitähdeksi. Johnny Weissmuller muistetaan paremmin Tarzanina kuin olympiavoittajana. Wikimedia Commons.
Vuoden 1924 olympiakisoissa syntyi Paavo Nurmen ohella toinenkin supersankari. Hän oli kolme olympiavoittoa altaassa kauhonut Johnny Weissmuller. Olympiauinnit järjestettiin kisoja varten rakennetussa Tourellesin altaassa 20. kaupunginosassa. Ei saa nauraa: Radat oli maalattu altaan pohjaan.
Samaa allasta käytetään tänä vuonna harjoitusaltaana. Ehkä siellä radat erotellaan jo toisella tavalla. Mutta saapa nähdä, syntyykö tällä kertaa uusia Tarzaneita…
En tiedä voiko tämän päivän koulussa enää hyväksyä, jos joku oppilas haluaa lukea Tarzania. Itselleni ne olivat suuri johdatus kirjallisuuden pariin. Ahmin viimeistään lukioikäisenä kaikki Tarzanit . Mutta siitä on jo pian sata vuotta.
Tähän aikaan taitaisi sopia paremmin, jos Pariisin kisoissa syntyisi uusi supertarina Janesta, joka nostaa Tarzanin puuhun. Kamerat! Kuvaus voi alkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti