Pekka Puupään isä Ola Fogelberg (1894–1952)
oli minun tietojeni mukaan ensimmäinen suomalainen satiirikko. Hän kritisoi
ensimmäistä maailmansotaa Suomen Urheilulehdessä julkaistuissa piirroksissa
vuonna 1914.
Saksalaisten Zeppeliini on vaarassa, jos se lentää Suomeen. |
Fogelberg piirsi Pekka Puupää -sarjakuvaa
27 vuotta 1925–1952. Ensimmäinen Pekka Puupää ilmestyi Kuluttajain Lehdessä
30.4.1925. Meneillään on siis Pekka Puupään 90-vuotisjuhlavuosi.
Ennen Pekka Puupää -sarjakuvaa "Fogeli
från Ågeli" kuvitti sosialidemokraattista Kurikka-pilalehteä. Hän piirsi myös
Janne Ankkasta (1917–1918) Suomen Kuvalehteen. Se oli ensimmäisiä suomalaisia
jatkosarjakuvia. Hän oli myös animaatioelokuvan pioneeri.
Fogelbeg oli Suomen paras puolimaileri. Hän
voitti Suomen mestaruuden 1914 ja juoksi ensimmäisenä Suomessa, Suomen
maaperällä, 800 metriä alle kaksi minuuttia (1.59,3).
Pettersson antaa saksalaisille kyytiä. |
Hän oli kotoisin porvarillisesta perheestä.
Äiti oli baltiansaksalaisia, isä reviisorina Posti- ja lennätinhallituksessa.
Mutta Fogeli suuntautui itse osuustoimintaliikkeeseen. Hänestä tuli Työväen Urheilulehden ensimmäinen päätoimittaja ja hän piirsi muun muassa Työväen
Urheiluliiton lipun.
Väinö Tanner palkkasi hänet Osuusliike Elannon mainospiirtäjäksi ja pian
hänestä tuli Elannon ensimmäinen mainospäällikkö.
Vuonna 1914 Fogelin satiiri liittyi
elokuussa puhjenneeseen suursotaan. Suomen oma armeija oli lakkautettu yli
kymmenen vuotta aikaisemmin. Elokuussa pohdittiin runsaasti, miten ja milloin Suomi joutuu
mukaan sotaan, vai joutuuko. Yleisesti pelättiin, että Saksa hyökkää Venäjän
pääkaupunkiin Pietariin muun muassa Suomen kautta. Maihinnousu Suomen rannikolle? Tai Tornion kautta? Sen vuoksi maata linnoitettiin
voimakkaasti. Esimerkiksi Saarijärvellä tehtiin linnoitustöitä. Kauhavalle
sijoitettiin kasakoita. Ja rannikot olivat luonnollisesti täydessä valmiudessa.
Tässä ilmastossa Fogeli piirsi ensin neljän
piirroksen sarjan Urheilulehteen. Ne julkaistiin otsikolla: Mihin suomalaisia urheilijoita
käytettäisiin sodassa?
Oitin Kanuunalla on mielenkiintoien ase, kuumat kuulat! |
- Elmer Niklander, "Oitin Kanuuna", heittelisi kuumia kuulia rukkaset kädessä saksalaisten niskaan.
- Yrjö Koivisto hyppäisi seipäällä "vihollislinnoitukseen" eli saksalaisten miehittämille muureille.
- Johan Pettersson heittäisi saksalaista sotilasta kuin moukaria.
- Hannes Kolehmainen toimisi kuriirina, joka juoksisi karkuun saksalaisilta ratsumiehiltä.
Syyskuussa Urheilulehdessä ilmestyi lisää Ola Fogelbergin tekemiä pilapiirroksia:
- Jonni Myyrä yrittää kuumalla keihäällä pudottaa Zeppeliinin.
- Armas Taipale heittelee räjähtäviä kiekkoja vihollisen niskaan.
Suomalaiset sotivat piirroksissa saksalaisia vastaan. Sensuurin vuoksi muuta vaihtoehtoa ei tietenkään tsaarin suuriruhtinaskunnassa julkaistussa lehdessä ollut. Satiiri kohdistuu mielestäni sodan
mielettömyyteen yleisellä tasolla. Kyseisten urheilijoiden suhtautumisesta
sotaan minulla ei ole tarkempaa tietoa. Tai sen verran, että Yrjö Koivistosta
tuli jääkäriluutnantti, joka kaatui Petsamossa huhtikuun alussa 1920.
Hannes Kolehmainen oli luonteeltaan vähemmän
sotaisa, vaikka hän värväytyikin Yhdysvaltain kansalliskaartiin vuonna 1916.
Näin hän pääsi harjoittelemaan New Yorkissa 14. rykmentin salissa. Mutta kun
rykmentti määrättiin taistelutehtäviin New Mexicoon Pancho Villan tultua 1500
miehen kanssa rajan yli, Kolehmainen kieltäytyi lähtemästä mukaan aiheuttaen
pienen skandaalin. Mutta se on jo toinen tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti