Aamulenkki nro 302 Selvitysmies Lauri Tarasti

Toukokuussa ilmestyi yhdessä ministeri Lauri Tarastin kanssa kirjoittamani urheilutietokirja ”Lauri Tarasti urheilun ja dopingin selvitysmiehenä” (Readme 2024). Tarasti on tehnyt urheilussa ainutlaatuisen uran, joka alkoi Eläintarhan pikajuoksukilpailuista. Hän on pikajuoksun Suomen mestari niin nuorten kuin miesten viestijuoksussa. Seura oli Helsingin Kisa-Veikot.

Lauri Tarasti – Kalle Virtapohja: Lauri Tarasti urheilun ja dopingin selvitysmiehenä.

 

Ne olivat nostalgisia vuosia. HKV oli niin keskeinen tekijä suomalaisessa yleisurheilussa, että seura nauttii siitä 1960-luvulla sementoidusta mahtimaineestaan tänäkin päivänä.

Vuosi 1959: Nuorten SM-kilpailut Tampereen Ratinassa. Lauri Tarasti istuu vasemmalla.

Vuosi 1959: HKV:n nuorten Suomen mestarit. Lauri Tarastilla on numero 320. 

Yksi maineen peruspilareista oli Maailmankisat. Kun kisa järjestettiin ensimmäisen kerran seuran 50-vuotisjuhlavuoden merkeissä vuonna 1959, Lauri Tarasti oli tuulimittarin lukijana. Vähitellen hänen roolinsa kasvoi. Muutaman vuoden kuluttua hän oli jo hyvin keskeisessä asemassa järjestelyissä ja pääsihteerinäkin.

Vuonna 1978 Maailmankisojen kiinnostavin juoksija oli kenialainen Henry Rono, joka oli aiemmin samana vuonna juossut neljä maailmanennätystä 81 päivän aikana. Maailmankisoissa hän otti vähän rauhallisemman tahdin voittaen kuitenkin 3 000 metrin estejuoksun. Lauri Tarasti jakoi palkinnot.

Vuosi 1978: Lauri Tarasti ojentaa palkinnot Henry Ronolle. 

 

Seuraavana vuonna Helsingissä järjestettiin Kalevan kisat. Tarasti toimi järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen käytiin pyytämässä Kalevan kisojen suojelijaksi, ja kisat onnistuivat hyvin.

Lauri Tarasti teki niin vakuuttavaa työtä, että kilpailevan seuran Viipurin Urheilijoiden puheenjohtaja Nisse Hagman esitti, että Tarastista tulisi yleisurheilun ensimmäisten maailmanmestaruuskisojen pääsihteeri. Näin tapahtui. Kekkonen käytiin taas pyytämässä kisojen suojelijaksi. Järjestelyt etenivät mallikkaasti ja vuoden 1983 MM-kisoista tuli ikimuistoiset kisat.

Samalla alkoi myös Lauri Tarastin neljä vuosikymmentä kestänyt ura kansainvälisessä urheilussa. Siitä kerromme kirjassa ”Lauri Tarasti urheilun ja dopingin selvitysmiehenä”.

Vuosi 1980: Lauri Tarasti (vas.), Rolf Haikkola, Carl-Olaf Homén ja Nisse Hagman pyytävät tasavallan presidentti Urho Kekkosen yleisurheilun ensimmäisten MM-kisojen suojelijaksi.

 

En ala kerrata kirjan sisältöä sen kummemmin, mutta tässä kannattaa kuitenkin mainita, että Tarasti on tullut kotimaassa tunnetuksi kansakunnan puolivirallisena selvitysmiehenä. Hän on tehnyt kaikkiaan 22 selvitystä virkatehtäviensä ulkopuolella. Hänen laaja-alaisuuttaan kuvaa, että niistä vain kuusi liittyy urheiluun:

·      2001 Dopingselvitysryhmän raportti.

·      2006 Opetusministeriön organisaation toimivuutta koskeva selvitys.

·      2011 Vaalivirheet Kansainvälisessä yleisurheiluliitoossa (IAAF).

·      2012 Selvitys huippu-urheiluyksikön sijoittamisesta olympiakomiteaan.

·      2014 Selvitys urheilun eettisten kysymysten hallinnoinnista Suomessa.

·      2020 Huippu-urheilulain tarpeellisuudesta.

Kysyin Lauri Tarastilta syytä siihen, miksi hänelle on langennut tällainen lähes virallisen selvitysmiehen rooli. Hän perusteli, että hän on ollut ehdottoman puolueeton. Sen vuoksi häntä on haluttu käyttää vaativimmissakin tehtävissä.

Itselleni tuli mieleen kirjaprojektin aikana toinenkin selitys. Lauri on erittäin hyvä projektinvetäjä. Kirjaa tehdessämme sovimme yhdessä aikataulut, ja sen jälkeen kalenteri ohjasi tekemistä. Sellainen työskentely on tuloksellista.

 

Lauri Tarasti halusi kertoa kirjassa myös muutamista ajankohtaisista esityksistään. Hän on ehdottanut Wadalle sääntömuutoksia liittyen valmentajien vastuuseen ja alaikäisten rankaisemiseen.

Lisäksi hän on tehnyt Olympiakomitealle ehdotuksen liikunnan yhteistyöfoorumin perustamisesta. Tavoitteena olisi vahvistaa liikuntajärjestöjen toimintaa yhteisten etujen valvomisessa. Lisäksi tarkoitus olisi kehittää Olympiakomitean toimintaa liikunnan keskusjärjestönä luomalla yhteistoimintaa yksityisten ja kolmannen sektorin tahojen kanssa. Käytännössä foorumista tulisi Tarastin suunnitelman mukaan Olympiakomitean työkassara. Toivon vilpittömästi, että Olympiakomitea näkee Tarastin ehdotuksen oikeassa valossa. Kansa on saatava liikkumaan. Sen tavoitteen edessä kannattaa kääntää jokainen kivi.

 

Lauri Tarasti on ollut vahvasti mukana mm. Liikuntatieteellisen seuran toiminnassa ja vastaavassa kansainvälisessä katto-organisaatiossa, ICSSPE:ssä.

Hän on antanut aikaansa myös Urheiluoikeuden yhdistyksen toimintaan. Muutama vuosi sitten hän perusti Lauri Tarastin urheiluoikeuden palkinnon ja on rahoittanut toistaiseksi neljä kertaa jaetun palkinnon. Viimeksi palkittiin Olli Rauste.

Uskon, että Lauri Tarastin kirja tarjoaa ajattelemisen aihetta monenlaisille lukijoille. Kirja löytyy kirjakaupoista kautta maan. Jos se ei ole hyllyssä, kirjakauppias voi tilata kirjan Kirjavälityksen eli nykyisen Storia Oy:n kautta. 

Aamulenkki nro 301 Helsinkiläisen pieni kuntoiluopas

Kirjoittamani Helsinkiläisen pieni kuntoiluopas julkistettiin Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa tänään Unelmien liikuntapäivänä. Latu & Polku -lehden Panu Könönen otti minusta kuvan uuden kirjan kanssa. Vaikka kyseessä oli pieni kirja, tämä oli yllättävän raskas projekti. Hyvä että ollaan maalissa.

Helsinkiläisen pieni kuntoiluopas uunituoreena. Kuva: Panu Könönen.

Oppaan julkistamista edelsi ”Helsinkiläisten pieni kuntoiluseminaari”, jonka aluksi Olympiakomitean liikunnallisen elämäntavan johtaja Petri Keskitalo piti pysäyttävän alustuksen, jonka mukaan koko Suomi uhkaa pysähtyä vuoteen 2040 mennessä, koska liikkuminen on vähentynyt jo nyt niin roimasti, ja vastaavasti elintasosairaudet ovat lisääntyneet niin järkyttävästi, että tällä menolla jatkamalla voimme todeta 16 vuoden kuluttua Finis Finlandiae! Jotain pitää todellakin tehdä sitä ennen. Ja mieluiten nopeasti. Keskitalon mukaan ensin on tunnustettava nykytila, seuraavaksi on tehtävä lupaus, ja sen jälkeen toimeenpantava se lupaus. Keskitalon kaava toimii henkilötasolla, ja sitä voinee soveltaa yhteisöllisestikin.

Petri Keskitalo piti todellisen palopuheen.

Alustusta seurasi paneelikeskustelu, jossa Helsingin kaupungin liikuntapaikat-palvelua johtava Petteri Huurre, Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Kari Keskinen ja Tahdon johtaja Jukka-Pekka Vuori ottivat kiinni Keskitalon alustuksesta.

Keskusteluun osallistui yleisön joukosta myös ministeri Lauri Tarasti, joka toi aikanaan Unelmien liikuntapäivän konseptin Liikuntatieteelliseen seuraan. Silloin päivällä oli toinen nimi. LTS:n veto jatkui vuoteen 2016, jolloin Olympiakomitea otti päivän hoiteisiinsa. Puheenvuoroja käyttivät myös liikuntaneuvos Tuomo Jantunen ja urheilun monitoimimies Jarmo Niemenkari.

Paneeliin osallistuivat Helsingin kaupungin Petteri Huurre, Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Kari Keskinen, Tahdon johtaja Jukka-Pekka Vuori ja Olympiakomitean liikkeen lisäämisestä vastaava johtaja Petri Keskitalo.

 

Sain idean kulttuurihistoriallisen liikuntaoppaan tekemisestä niihin aikoihin, kun toimin Helsingin kaupungin historiasivuston ”Historia Helsinki” (https://historia.hel.fi/fi) rakennusvaiheessa määräaikaisena päätoimittajana. Kannattaa tutustua sivuston mukaviin historiatarinoihin.

Oppaan kirjoittamista rahoittivat Suomen tiedetoimittajain liitto ja Taiteen edistämiskeskus. Kustantaja on Tahko Pihkala -seura.

 

Oppaassa esitellään lähes 50 liikuntalajia siinä tarkoituksessa, että lukijalle heräisi halu lähteä kokeilemaan itselle uutta lajia tai uutta liikuntapaikkaa. Lisäksi oppaassa esitellään Helsingin olympiakisojen suorituspaikat, Urhean verkostomalli ja Olympiastadionin liikuntamahdollisuudet sekä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon nettisovellus Tahto Go.

Opasta lukiessa jokainen voi tykönään pohtia, mikä on esikuvien ja toisaalta olosuhteiden rooli liikuntaan innostamisessa.

Liikuntaseminaarista poistuessani sain korviini kuulutuksen, että lauantain 11.5. Helsinki Running Day on ylittänyt jo 17.000 ilmoittautuneen juoksijan rajan! Se kertoo, että meillä on vielä toivoa.

 

Tavallisille helsinkiläisille suunnatun oppaan näyttävästä kannesta ja selkeästä ulkoasusta vastaa Mikael Manninen. Kirjassa on eniten kuvia Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon, Helsingin kaupungin ja Museoviraston kokoelmista.

 

Helppolukuinen opas on myynnissä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa ja Olympiastadionin tornin juuressa sijaitsevassa vierailijakeskuksessa.