Palaan eilisen juhlapäivän tunnelmiin. En ole aikaisemmin ollut vastaavassa kunniatehtävässä kuin laskiessani (15.12.2023) kunniaseppeleen presidentti P.E. Svinhufvudin muistosäätiön varapuheenjohtajana eduskuntatalon edessä sijaitsevan Svinhufvudin patsaan juurelle. Tukenani olivat säätiön asiamies Maritta Pohls ja säätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja Jussi Kivinen, joka toimi vuosituhannen vaihteessa Kouvolan hovioikeuden presidenttinä ja on viime vuosina tutkinut höyrylaivojen historiaa. Tänä päivänä ei helposti tule ajatelleeksi, miten merkittäviä liikennevälineitä ja työllistäjiä höyrylaivat olivat suomalaisessa yhteiskunnassa. Sisäjärvillä liikkui parhaimmillaan lähes tuhat höyrylaivaa!
Tämän juhlavan tilaisuuden jälkeen siirryimme Pikkuparlamenttiin käsittelemään vuosikokousasiat ja päivän huipennuksena oli kirjapalkinnon jakaminen. P.E. Svinhufvudin muistosäätiö aloitti kirjapalkinnon jakamisen 50 vuotta sitten, jolloin palkinnon sai Laila Hirvisaari (silloin Hietamies). Juhlavuoden merkeissä säätiön hallitus valitsi kirjapalkinnon saajaksi tohtori Jenni Haukion kirjastaan Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona (WSOY). Kirja dokumentoi sitä vapaaehtoistyöstä, jota tasavallan presidentin puoliso tekee Suomen ja meidän kaikkien suomalaisten hyväksi. Tilanne on vähintäänkin erikoinen, sillä presidentin puoliso ei saa työstään palkkaa tai korvauksia, eikä hänelle kerry siitä arvokkaasta työstä eläkettäkään.
P.E. Svinhufvudin muistosäätiö on jo muutaman vuoden ajan kiinnittänyt huomiota presidenttien puolisoiden rooliin ja pyrkinyt osaltaan tekemään sitä näkyväksi. STT:n tiedote kirjapalkinnosta löytyy täältä.
Palkitsemisen jälkeen päivän ohjelmassa oli myös korkeatasoinen seminaari valtiopäivä- ja eduskuntatyön muutoksista. Saimme kuulla professori Henrik Meinanderia, professori Anu Lahtista ja Sitran asiantuntijaa tohtori Onni Pekosta. Alustusten jälkeen seurasi säätiön puheenjohtajan varapuhemies Paula Risikon johtama paneeli, jossa kansanedustajat Jouni Ovaska ja Elisa Gebhard sekä apulaispääsihteeri Timo Tuovinen kertoivat nykyhetken näkemyksiä eduskuntatyöstä ja sen kehittämisen tarpeista.
Minä jatkan presidenttitunnelmissa myös ensi vuonna. Viisiosainen luentosarjani ”Presidentit urheilijoina” käynnistyy tammikuussa Mäntsälän opistossa 9.1.2024 (luentopaikat Mäntsälän kunnantalon valtuustosali, Pornaisten kirjaston Pellavasali, Pukkilan hyvinvointikeskus Onnin Saima-Sali), Vantaan aikuisopistossa 15.1.2024 (Vantaan opistotalo, Tikkurila), Espoon työväenopisto Omniassa 16.1.2024 (Itätuulenpiha 1, Tapiola) ja Helsingin työväenopistossa 18.1.2024 (Helsinginkatu 26, Kallio). Nyt on oikea aika ilmoittautua luennoille!
Pidän talven ja kevään aikana samalla teemalla tiiviimpiä yksittäisluentoja myös mm. Jämsänkoskella ja Järvenpäässä. Keväällä pidän jälleen viisiosaisen luentosarjan Nurmijärven opistossa 19.3.2024 alkaen.
Myöhemmin keväällä kalenteriini on jo merkitty muun muassa vierailu Rajamäen kirjastossa, Kekkosen lenkit Seurasaaressa ja Svinhufvudin kävely Kulosaaressa.
Olin jo visioinut näitä presidenttiluentoja siinä vaiheessa, kun hallitusohjelmaan kirjattiin Olympiakomitean lobbaama Suomi liikkeelle -ohjelma. Täysin arvaamatonta vetoapua sain elokuussa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti 75-vuotisjuhliensa yhteydessä kaikille suomalaisille liikkumishaasteensa. Sen jälkeen kaikkien presidenttien liikuntaharrastukset nousivat yllättävän suuren kiinnostuksen kohteeksi.
Olen erittäin kiitollinen Suomen tiedetoimittajille pienestä apurahasta, jonka turvin minulla on mahdollisuus suunnitella näiden presidenttiluentojen sisällöt.
Tässä postauksessa olevista valokuvista seppeleenlaskukuvat otti työelämäprofessori Sami Karhu ja palkitsemistilaisuuden valokuvat Compicin valokuvaaja Kimmo Brandt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palautetta blogista!