Viime viikolla järjestetyissä Suomen urheiluhistoriallisen seuran 30-vuotisjuhlissa Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDOSSA nousi pääosaan seuran päätuote, vuosikirja. Se sai kiitosta muun muassa ministeri Carl-Olaf Homénilta ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalta.
Osmo Penna on suunnitellut kannen. |
Juhlien päähenkilöksi kohosi kunniajäseneksi kutsuttu Esa Sironen, jonka ansiot ovat tulleet lähinnä monivuotisesta vuosikirjan toimittamisesta. Hän oli myös yksi ensimmäisen vuosikirjan kirjoittajista vuonna 1994.
Kunniajäsenyys on harvinainen tunnustus, sillä aikaisemmin vain Antero Heikkinen, Kenth Sjöblom ja Leena Laine ovat saaneet saman tunnustuksen.
Seuran 30-vuotisjuhlien huippuhetki oli uuden vuosikirjan avaaminen ja jakaminen laatikosta. Heikki ja Tapio Roiko-Jokela ovat toimittaneet tämän uusimman vuosikirjan nimenomaan juhlakirjaksi. Kirjoittajien joukosta on mukava nostaa esille seuran kunniajäsen Leena Laine, joka toimi seuran puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan. Hän kirjoitti seuran 30-vuotisesta taipaleesta mielenkiintoisen katsauksen.
Seuran taloudenhoitajana jo useamman vuoden toiminut Suvi Kuisma kirjoitti seuran ja museoiden yhteisistä tavoitteista. Hannu Itkonen ja Arto Nevala muistelivat kirjoituksessaan seuran toiminnan alkuvaiheita. Kenth Sjöblom muisteli Suomessa vuonna 2001 järjestettyä pohjoismaista (nordisk-baltiska) urheiluhistoriallista seminaaria. Erkki Vasara puolestaan pohti toiminnan jatkoa samoin kuin Heikki ja Tapio Roiko-Jokela omassa yhteisartikkelissaan.
Tero Matkaniemen artikkelissa on mielenkiintoista itsetutkiskelua, jossa lahtelaisrehtori tuo esille liikuntahistorian merkityksen omalla urallaan. Opettajantyönsä ohella hän on kirjoittanut peräti 13 kertaa vuosikirjaan. Se on minusta jo jonkinlainen urotyö suomalaisen uintihistorian alalla.
Minä olen kirjoittanut vuosikirjaan yhteensä kahdeksan kertaa, kun mukaan lasketaan tähän uusimpaan vuosikirjaan yhdessä Jyrki Talosen kanssa tekemäni sisältöanalyysi kaikista seuran vuosikirjoista. Artikkeleiden luokittelussa päädyttiin noudattamaan vuosina 2006 ja 2021 julkaistujen tutkimusbibliografioiden luokittelua. Matti Hintikka sanoi artikkelin kypstyttelyvaiheessa, että miksi turhaan mennä muuttamaan hyvää konseptia, joten tukeuduimme siihen. Jyrki Talonen oli keskeisesti mukana tutkimusbibliografioiden tekemisessä, joten senkin vuoksi oli luonteva jatkaa samalla linjalla.
Vuosikirjaan ahkerimmin kirjoittaneista kirjoittajista kannattaa mainita Heikki Roiko-Jokela ja Hannu Itkonen sekä naiskirjoittajista Leena Laine ja Aino Sarje.
Sukupuolten tasa-arvo on Suomen urheiluhistoriallisen seuran strategisena ja toiminnallisena tavoitteena. Se näkyy myös vuosikirjan sivuilla. Parhaimmillaan yhteen vuosikirjaan kirjoittaneiden joukossa on ollut jopa kahdeksan naiskirjoittajaa.
Hiihto ja yleisurheilu ovat saaneet urheilulajeista eniten palstatilaa. Hiihdon suosiota aihevalinnoissa selittää ennen kaikkea seuran toiminnan alkuvaiheen vahva vaikuttaja Antero Heikkinen sekä nykyinen taloudenhoitaja Suvi Kuisma, joka on töissä Hiihtomuseolla Lahdessa.
Vuosikirja tulee jäsenille postissa, ja asiasta muuten kiinnostuneet voivat tilata sen suoraan puheenjohtajalta: heikki.roiko-jokela (at) jyu.fi.
Puheenjohtaja Heikki Roiko-Jokela (oik.) johti SUHS:n juhlaseminaarin paneelikeskustelua. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palautetta blogista!