Iivo Niskanen, 30, oli viime talvena kiistatta maailman paras perinteisen tyylin hiihtäjä. Kun hänen pahin haastajansa Aleksandr Bolšunov, samoin kuin koko Venäjän hiihtomaajoukkue, on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi suljettu pois kansainvälisistä hiihtokilpailuista, tulee maailmancupiin jakoon pisteitä, jotka normaalioloissa olisivat menneet venäläisille.
Iivo on voittanut urallaan toistaiseksi kahdeksan maailmancupin osakilpailua ja ollut yhteensä 18 kertaa palkintosijoilla. Ei voi sanoa, että alkavalla kaudella voittaminen olisi venäläisten poissaolon vuoksi helpompaa kuin aikaisemmin. Norjalaiset, ruotsalaiset ja ranskalaiset pyrkivät varmasti nostamaan tasoaan tässä tilanteessa. Silti Iivolta voinee odottaa vähintään samanlaisia sijoituksia kuin viime kaudella, jolloin hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi.
 |
| Kalle Virtapohja: Iivo, kirjoituksia mestarin urasta. |
Hiihdon ystävien kannattaa opetella viimeistään nyt mainion Etusuora-sivuston hiihdon verkko-osoite etusuora.com/hiihto. Se on täydellisyyttä hipova palvelu, joka kertoo kaiken olennaisen maastohiihdosta. Sieltä voi tarkistaa muun muassa hiihdon maailmancupin pistelaskutavan muutoksen. Vielä viime talvena vain 30 parasta sai pisteitä mc-osakilpailuista, jatkossa pisteille yltää 50 parasta.
Onko tällä muutoksella merkitystä Iivon kannalta? Luultavasti ei. Hänelle on olennaisempaa pysyä jatkuvasti Top-20:ssä, sillä silloin pysyy palkintorahoissa kiinni.
Iivo sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kaudella 2019/20 kuudenneksi ja viime kaudella 2021/22 kolmanneksi. Nyt on aivan luonnollista tähdätä vielä korkeammalle.
Yleisradio näyttää kahdeksan maailmancupin 15 osakilpailusta ja loputkin on katsottavissa Viasat/Viaplayn kautta.
Jos kauden avauksen suhteen odotukset ovat koholla, niin varmasti yhtä paljon odotetaan maastohiihdon maailmancupin päätösosakilpailua, joka järjestetään 100-vuotisjuhliaan viettävissä Salpausselän kisoissa Lahdessa. Kannattaa laittaa allakkaan viikonloppu 24.–26. maaliskuuta ja käydä ainakin yhtenä päivänä aistimassa perinteistä Salppurin tunnelmaa.
Iivo-kirja
Tänä syksynä ilmestynyt uusin kirjani Iivo, kirjoituksia mestarin urasta (ReadMe 2022) on minulle poikkeuksellisen henkilökohtainen kirja. En ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut niin paljon itsestäni.
Se oli luonteva ratkaisu sen jälkeen, kun ymmärsin, ettei Iivo Niskanen halunnut uransa tässä vaiheessa käyttää aikaansa kirjan tekemiseen. Kirjasta ei siis tullut Iivon koko tarinaa, mutta ainakin se on urheilun ammattilaisen silmin tehty välitilinpäätös. Ja mitä itse pidän vielä arvokkaampana, kirjasta tuli nyt eräänlainen kulttuurihistoriallinen analyysi, miksi hiihto on suomalaisille niin rakas laji.
Tarinan yksi alkupisteistä oli Pyeongchangin hiihtomuseo, jossa muutama vuosi sitten ihmettelin, kuinka korealaiset kokivat suorastaan keksineensä suksen, vaikka korealainen hiihtokulttuuri on hyvin ohutta verrattuna suomalaiseen.
Suomen Urheilumuseo päätettiin perustaa 1930-luvulla toteutetun suuren suksikeräyksen kokoelmien sijoittamista varten. Tänä vuonna Tahdoksi nimensä muuttaneen Urheilumuseon vanhin esine on ajatukset kauas historian hämäriin johdattava suosta löytynyt suksi. Se löytyi Viitasaarelta, ja joku muinaissuomalainen on hiihdellyt sillä noin 2400 vuotta sitten.
Tutustu Tahdon uusittuun näyttelyyn ja palveluihin: https://tahto.com
Luonnollisesti kirjani keskittyy Iivon tarinaan. Pohdiskelen hänen henkisen ja fyysisen voimansa alkujuuria. Tilastoista kiinnostuneet löytävät kirjasta Iivon täydelliset kilpailutilastot maailmancupin kilpailuista ja arvokisoista. Urheilunystävän aika menee takuulla rattoisasti maailmancupin avausta ja Planican MM-hiihtoja odotellessa Suomen tämän hetken parhaan urheilijan tulosten ja tilastojen parissa.
Kalle Virtapohja: Iivo, kirjoituksia mestarin urasta (ReadMe 2022).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palautetta blogista!