Viimeinen maaottelu vuoden 1952 olympiastadionilla

Tässä viikonvaihteessa järjestettävä yleisurheilumaaottelu Ruotsia vastaan on poikkeuksellisen tunteellinen, koska nyt kohdataan Ruotsi viimeisen kerran samalla areenalla, jolla järjestettiin vuoden 1952 olympiakisat.

Olympiastadion menee ensi vuonna remonttiin ja on suljettuna 2016-2018. Uudistettu stadion avataan vasta vuonna 2019.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2016 ja 2018 Ruotsi-maaottelut järjestetään jossakin muualla kuin Helsingissä.

Nyt on historiallinen mahdollisuus siirtää maaottelu Turkuun, missä järjestelykoneisto ja olosuhteet ovat Timanttiliiga-haaveiden seurauksena valmiiksi kansainvälisellä tasolla.

Kesäkuussa yli 10 000 katsojaa täytti Paavo Nurmi Gamesissa Turun Urheilupuiston lehterit. Kevyellä lisärakentamisella takasuoralle ja takakaarteeseen pystyisi virittämään varovaisesti ajatellen 3000-4000 paikkaa lisää.

Tämä voisi sopia hyvin Turun strategiaan nostaa profiiliaan Paavo Nurmen kotikaupunkina, vaikka Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistaminen katkaisikin maaotteluvälit Suomen ja Ruotsin välillä moneksi vuodeksi. Ottamalla järjestelyvastuun maaottelusta Turku voisi symbolisesti osoittaa ruotsalaisille, että vanhoja ei enää muistella.

Luultavasti ainakin lauttayhtiöt pitäisivät ajatuksesta, että elo-syyskuun vaihteessa tuotaisiin laivalasteittain ruotsalaisia yleisurheilun ystäviä Turkuun. Edelleen vahvasta ruotsinkielisestä kulttuuristaan tunnetussa Åbossa ruotsalaiset kisaturistit viihtyisivät takuulla hyvin.

Turku olisi siinäkin mielessä luonteva valinta maaottelun isäntäkaupungiksi, että Aurajoen varrella järjestettiin erinomaiset Kalevan Kisat vain kolme vuotta sitten.

Ja edelleen, painavimpana kriteerinä voi pitää sitä, että turkulaisilla yleisurheilijoilla tuntuu olevan hyvä vaihe urallaan. Lapsuutensa seuraa Someron Esaa edelleen edustava Minna Nikkanen hyppäsi hienon Suomen ennätyksen 452 perjantaina Helsingin Narinkkatorilla Ruotsi-maaottelun avauslajissa seiväshypyssä. Runsaslukuisessa katsojajoukossa ennätyksen syntyä todisti muun muassa Suomen Urheiluliiton kunniapuheenjohtaja Jukka Uunila, joka oli kesäkuussa seuraamassa myös Paavo Nurmi Gamesia.

Turkulaisseurojen urheilijoita löytyy runsaasti muistakin maaottelulajeista. Esimerkiksi Turun Urheiluliittoa edustava Nooralotta Neziri on naisten muotilajiksi nousseen 100  metrin aitajuoksun kärkinimi Suomessa. 

Turulla ei siis ole varteenotettavaa haastajaa maaottelun isännyyttä ajatellen. Jaa, ehkä Pasilassa SUL:n toimistossa joku voisi Tampereen Ratinaakin harkita. 

Päätöksiä vuosien 2016 ja 2018 maaottelujen järjestämisestä ei ole vielä Suomen Urheiluliitossa tehty, mutta tärkeää olisi tehdä nämä päätökset mielellään tämän vuoden aikana.

Mutta nautitaan nyt ensin tämän vuoden maaottelusta. Paperilla Ruotsi voittaa miesten ottelun, mutta naisten ottelussa Suomi vaikuttaa vahvemmalta. Tähän suuntaan osoittaa jo naisten ensimmäinen laji seiväshyppy, jonka Suomi voitti pistein 12-10.

Lauantaina maaottelu alkaa poikkeukselliseen aikaan vasta klo 18.00. Sunnuntaina kilpailut alkavat klo 13.30 miesten seiväshypyllä.

Kisaa sävyttää ensimmäinen some-maaottelu, johon suomalaiset voivat osallistua tviittaamalla #hyväsuomi.