Hiihtämisen kulttuurihistoriaa

Suomalainen urheilukansa odottaa hiihtokauden alkua poikkeuksellisen kärsimättömästi. Maailmancup alkaa perinteiseen tapaan Rukalta marraskuun lopulla.

Iivo Niskanen, 30, oli viime talvena kiistatta maailman paras perinteisen tyylin hiihtäjä. Kun hänen pahin haastajansa Aleksandr Bolšunov, samoin kuin koko Venäjän hiihtomaajoukkue, on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi suljettu pois kansainvälisistä hiihtokilpailuista, tulee maailmancupiin jakoon pisteitä, jotka normaalioloissa olisivat menneet venäläisille.

Iivo on voittanut urallaan toistaiseksi kahdeksan maailmancupin osakilpailua ja ollut yhteensä 18 kertaa palkintosijoilla. Ei voi sanoa, että alkavalla kaudella voittaminen olisi venäläisten poissaolon vuoksi helpompaa kuin aikaisemmin. Norjalaiset, ruotsalaiset ja ranskalaiset pyrkivät varmasti nostamaan tasoaan tässä tilanteessa. Silti Iivolta voinee odottaa vähintään samanlaisia sijoituksia kuin viime kaudella, jolloin hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi.

Kalle Virtapohja: Iivo, kirjoituksia mestarin urasta.

Mc-pisteiden uudistus 

Hiihdon ystävien kannattaa opetella viimeistään nyt mainion Etusuora-sivuston hiihdon verkko-osoite etusuora.com/hiihto. Se on täydellisyyttä hipova palvelu, joka kertoo kaiken olennaisen maastohiihdosta. Sieltä voi tarkistaa muun muassa hiihdon maailmancupin pistelaskutavan muutoksen. Vielä viime talvena vain 30 parasta sai pisteitä mc-osakilpailuista, jatkossa pisteille yltää 50 parasta. 

Onko tällä muutoksella merkitystä Iivon kannalta? Luultavasti ei. Hänelle on olennaisempaa pysyä jatkuvasti Top-20:ssä, sillä silloin pysyy palkintorahoissa kiinni.

Iivo sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kaudella 2019/20 kuudenneksi ja viime kaudella 2021/22 kolmanneksi. Nyt on aivan luonnollista tähdätä vielä korkeammalle.

Yleisradio näyttää kahdeksan maailmancupin 15 osakilpailusta ja loputkin on katsottavissa Viasat/Viaplayn kautta.

Jos kauden avauksen suhteen odotukset ovat koholla, niin varmasti yhtä paljon odotetaan maastohiihdon maailmancupin päätösosakilpailua, joka järjestetään 100-vuotisjuhliaan viettävissä Salpausselän kisoissa Lahdessa. Kannattaa laittaa allakkaan viikonloppu 24.–26. maaliskuuta ja käydä ainakin yhtenä päivänä aistimassa perinteistä Salppurin tunnelmaa.

 

Iivo-kirja

Tänä syksynä ilmestynyt uusin kirjani Iivo, kirjoituksia mestarin urasta (ReadMe 2022) on minulle poikkeuksellisen henkilökohtainen kirja. En ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut niin paljon itsestäni.

Se oli luonteva ratkaisu sen jälkeen, kun ymmärsin, ettei Iivo Niskanen halunnut uransa tässä vaiheessa käyttää aikaansa kirjan tekemiseen. Kirjasta ei siis tullut Iivon koko tarinaa, mutta ainakin se on urheilun ammattilaisen silmin tehty välitilinpäätös. Ja mitä itse pidän vielä arvokkaampana, kirjasta tuli nyt eräänlainen kulttuurihistoriallinen analyysi, miksi hiihto on suomalaisille niin rakas laji.

Tarinan yksi alkupisteistä oli Pyeongchangin hiihtomuseo, jossa muutama vuosi sitten ihmettelin, kuinka korealaiset kokivat suorastaan keksineensä suksen, vaikka korealainen hiihtokulttuuri on hyvin ohutta verrattuna suomalaiseen.

Suomen Urheilumuseo päätettiin perustaa 1930-luvulla toteutetun suuren suksikeräyksen kokoelmien sijoittamista varten. Tänä vuonna Tahdoksi nimensä muuttaneen Urheilumuseon vanhin esine on ajatukset kauas historian hämäriin johdattava suosta löytynyt suksi. Se löytyi Viitasaarelta, ja joku muinaissuomalainen on hiihdellyt sillä noin 2400 vuotta sitten.

Tutustu Tahdon uusittuun näyttelyyn ja palveluihin: https://tahto.com

Luonnollisesti kirjani keskittyy Iivon tarinaan. Pohdiskelen hänen henkisen ja fyysisen voimansa alkujuuria. Tilastoista kiinnostuneet löytävät kirjasta Iivon täydelliset kilpailutilastot maailmancupin kilpailuista ja arvokisoista. Urheilunystävän aika menee takuulla rattoisasti maailmancupin avausta ja Planican MM-hiihtoja odotellessa Suomen tämän hetken parhaan urheilijan tulosten ja tilastojen parissa.

 

Kalle Virtapohja: Iivo, kirjoituksia mestarin urasta (ReadMe 2022).

Münchenin olympiakisojen tunnelmissa

Tapasin eilen kaksi Münchenin 1972 olympiakisojen veteraania, joukkueen ylijohtajan Pekka Kareen ja Saksan olympiakomitean palkkalistoilla toimineen avustajan Markku Nurmisen. Oli hienoa päästä todistamaan vanhojen kaverusten tapaaminen 50 vuoden tauon jälkeen.

Markku Nurminen ja Pekka Kare.

Pekka lahjoitti yhdessä tekemämme muistelmakirjansa (Pekka Kare – Raudan ja runon mies muistelee) Markulle, joka puolestaan lahjoitti Pekalle pullon laatuviiniä ja hienoja valokuvia.

Markku Nurminen oli kisojen aikaan vasta 24-vuotias nuorukainen Jämsänkoskelta. Hän oli mennyt jokunen vuosi aikaisemmin Saksaan opiskelemaan kauppatieteitä. Eräänä päivänä hän huomasi aivan sattumalta, että Saksan olympiakomitea kokoaa avustajia eri maiden joukkueille lähestyvien olympiakisojen ajaksi. Markku päätti koettaa onneaan ja riemu olikin suuri, kun hän sai ilmoituksen, että hänet oli hyväksytty Suomen joukkueen avustajaksi.

Markku teki heti hyvän vaikutuksen Suomen joukkueen ylijohtajaan Pekka Kareeseen, joka järjesti Markulle majoituksen Suomen joukkueen majapaikkaan ja siihen liittyen asiaan kuuluvat akkreditoinnit ja kulkuluvat.

Markku Nurminen, Raimo Suikkanen ja Pekka Kare.

Raimo Suikkasen syntymäpäivät 

Kerran kun Markku vastasi puhelimeen, langan toisessa päässä oli Tarmo Manni. Hänellä oli selvät ohjeet: Raimo Suikkanen täyttää 30 vuotta, joten hänelle pitäisi hankkia 30 ruusua ja täytekakku. 

Suomen pyöräilyn kärkinimiin lukeutunut Raimo Suikkanen oli leskiäidin poika, jonka uraa näyttelijälegenda Tarmo Manni pönkitti. Viime vuonna kuollut Suikkanen kilpaili Méxicon ja Münchenin olympiakisoissa, teki pyöräilyssä useita Suomen ennätyksiä ja voitti useita Suomen mestaruuksia. Hän kilpaili hyvällä kansallisella tasolla myös maastohiihdossa.

Markku Nurminen teki töitä käskettyä. Raimo Suikkanen sai kakkunsa ja Suomen joukkue sai tunnelmaa kohottavaa ohjelmaa Ramin syntymäpäivien myötä.

Terrori-isku

Kisakylän alla oli joukkoliikenteen pysäkit ja parkkihallit. Aikaisin 5. syyskuuta Markku meni majapaikan alla olevaan halliin hakemaan aamupostia ja näki poliisiauton. Hän jäi seuraamaan tilannetta ja kuuli, että kisakylässä oli ammuttu ja tilanne oli päällä. Hän jäi seuraamaan poliisin toimintaa. Paikalle tuli myös muuta väkeä. Eräs suomalainen toimittaja katsoi kateellisena Markun kaulassa roikkuvia kulkulupia. Toimittaja ehdotti, että Markku menisi vähän tutkimaan, että mitä siellä kulmilla oikein tapahtuu, ja tulisi sitten kertomaan. Markulla oli kuitenkin sen verran älliä, että hän ei lähtenyt seikkailemaan terroristien valtaaman Israelin majapaikan nurkille.

Markku kertoi, että Saksan poliisi ei selvästikään ollut osannut varautua terrori-iskuun. Esimerkiksi poliisien asusteet viestittivät enemmän epävirallisuutta kuin voimaa ja turvallisuutta. Muutenkin poliisin toimintaa kritisoitiin jälkeenpäin. Läheisellä lentokentällä puhjennut tulitaistelu oli poliisilta huonosti organisoitu. Terrori-isku vaati kaikkiaan 17 ihmisen hengen.

Tuntui suorastaan terapeuttiselta, kun olympiaveteraanit pääsivät puhumaan tuosta järkyttävästä Mustan syyskuun tekemästä terrori-iskusta ja sen jälkiselvittelystä.

Liisa Hagelberg ja Pekka Kare.

 Liisa Hagelberg

Suomen olympiajoukkueen virallisena attaseana Méxicon ja Münchenin olympiakisoissa toimi ulkoministeriössä ensimmäisenä naisena merkittävää uraa luonut Liisa Hagelberg. Hän oli uinnin Suomen mestari, jonka isä Emil Hagelberg oli toiminut itsenäisen Suomen ensimmäisenä lipunkantajana Antwerpenin olympiakisoissa 1920.

Pari vuotta sitten 100-vuotiaana kuollut Liisa Hagelberg oli kielitaitoisena ja edustavana diplomaattina tärkeä tuki Suomen joukkueelle Münchenissä.

Silvia Sommerlath

Oli mukava päästä kuuntelemaan myös sitä, kun Pekka Kare ja Markku Nurminen muistelivat lämpimästi 18-vuotiasta Silvia Sommerlathia, joka toimi Münchenin olympiakisoissa VIP-emäntänä. Kisavieraiden joukossa oli myös ruotsalainen kruununprinssi, ja loppuhan on historiaa. Kaarle Kustaasta tuli pian kisojen jälkeen Ruotsin kuningas, ja muutaman vuoden kuluttua kielitaitoisesta Silviasta tuli Ruotsin kuningatar, joka nauttii suurta arvostusta myös muiden kuin hänet Münchenin kisoissa tavanneiden suomalaisten joukossa.

Kalle Virtapohja: Pekka Kare – Raudan ja runon mies muistelee. 2022.