Yleisradion arkistossa

Olen kirjoittanut viime vuosina useita arkistojuttuja. Viimeksi kirjoitin Yleisradion arkistosta Tiedonhallinnan ja arkistoinnin erikoislehti Failiin. Lehden tämän vuoden ensimmäinen numero, jonka kanteen tuli aikanaan koko kansan rakastaman Teija Sopasen valokuva, on tällä hetkellä painossa.

Arkisto-sana viittaa paikkaan, missä paperiarkit ovat järjestyksessä. Sanan etymologia juontaa vanhasta kreikasta ja latinasta. Kreikassa sana on tarkoittanut hallitusta ja julkista hallintorakennusta, kaupungintaloa. Sanalla on ollut myös järjestykseen ja historiaan viittaavia merkityksiä. Verbi arkhein tarkoitti olla ensimmäinen. 

Paremman kuvan sanan merkityksestä saa sen antonyymin, vastakohdan, kautta. Järjestyksen vastakohta on anarkia.

 

Teija Sopanen (Faili 1/2022)

 

Arkistojen maailma on kiehtova. Voin sanoa tämän työskenneltyäni tietokirjailijana useissa erilaisissa arkistoissa tietoa etsien ja kirjoitettuani muiden kirjoitustöideni ohella useita arkistojuttuja Failiin arkistojen käyttäjän näkökulmasta.

Tässä on listaus niistä arkistoista, joista olen kirjoittanut. Sarja alkoi Orimattilan UKK-arkistosta, jonne Tampereelta löytyneet UKK:n kirjeet toimitettiin:

 

·      Kalle Kaiharin ja UKK:n kirjeet, Faili 1/2020

·      Urheiluarkisto, Faili 3/2020

·      Helsingin kaupunginarkisto, Faili 4/2020.

·      UPM:n arkiston Juuso Waldenin aineistot, Faili 1/2021

·      Meurmanien yksityisarkisto, Faili 2/2021

·      Yleisradion arkisto, Faili 1/2022

 

Yleisradion arkisto on monipuolinen liikkuvan kuvan, äänen ja kirjallisen aineiston tallentaja. Eikä sovi unohtaa Yleisradion arkiston mittavaa valokuvakokoelmaakaan. Failin juttua varten sain käyttööni valokuvia muun muassa sota-ajan ankeina aikoina filmitähdeksi nousseesta Helena Karasta ja keravalaisesta opettajasta Kauko Saarentauksesta, josta tuli yksi television alkuaikojen tunnetuimmista uutistenlukijoista. Ja lehden kanteen saatiin valokuva kaikkien aikojen kuuluttajasta Teija Sopasesta.

 

 

 

Lauri "Tahko" Pihkala oli innokas valokuvaaja.

 

Yleisradion arkistosta sain arvokasta apua kirjoittaessani huhtikuun puolen välin tienoilla ilmestyvän Lauri ”Tahko” Pihkalan elämäkerran. Hän oli radiourheilun pioneeri, joka luki ensimmäisen radioidun olympialähetyksen Amsterdamin olympiakisoista vuonna 1928.

Kun varhaisissa uutisfilmeissä haluttiin kertoa urheilusta, oli Tahko Pihkala ikoninen hahmo lukuisissa uutisvälähdyksissä näkyvissä. Mutta palaan hänen tarinaansa toisella kertaa.

JA LOPUKSI: Tämä poikkeuksellinen "arkistopäivä" sai hienoa jatkoa, kun illalla avasin sähköpostini. Suomen Kuvalehti oli julkaissut juttuni Kansallisarkiston tekoälyhankkeesta. En odottanut näin nopeaa toimintaa. Positiivinen yllätys!

Kansallisarkisto siirtää sotapäiväkirjat tekoälyn avulla verkkoon. @Kansallisarkist @JussiNuorteva @SuomenKuvalehti https://t.co/Z7ogdBQYi8

— Kalle Virtapohja (@kallevirtapohja) March 14, 2022

Koko kansan Tahko

Ajattelin kirjoittaa Kallen-päivän kunniaksi muutaman ajatuksen Lauri Pihkalasta. Hänen esikoispoikansa Kalle Kasper menehtyi varhain. Tuntuu jotenkin riipaisevalta, että Tahkon ideoima merkittävä liikuntajärjestö Suomen Latu perustettiin Kallen-päivänä vuonna 1938.

Olen perehtynyt parin vuoden ajan Tahkon elämäntarinaan. Docendo julkaisee kirjan huhtikuun lopulla. Viimeisiä pilkkuja viedään parhaillaan tekstissä paikasta toiseen.

Jos haluat varmistaa kirjan Lauri Pihkala, koko kansan Tahko, saamisen tuoreeltaan, suosittelen ennakkotilauksen tekemistä verkkokirjakauppaan, sillä kirjapainoilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada painopaperia. 

Lisää tietoa huhtikuussa ilmestyvästä Tahko-kirjasta löytyy vaikka Docendon sivuilta.

 

Sama ennakkotilauskehotus koskee myös toista tämän kevään kirjaani Pekka Kare, raudan ja runon mies muistelee. Kirjapainot kärsivät tällä hetkellä paperipulasta, joten tässä tilanteessa ennakkotilaaminen varmistaa sen, että saat kirjan käsiisi. 

Ennakkotilauksia kannattaa tehdä verkkokauppojen kautta. Tässä lisätietoa Pekan muistelmakirjasta.

Jos et halua kahta uutta kirjaa kirjahyllyysi, kannattaa tehdä lähikirjastoon ennakkovaraus. Varsinkin Pekka Kareen kirjan painosmäärä riipppuu täysin ennakomyynnistä.

 

Tahko kirjoitti aina. Finlandia-katsaus 31, 1944.

 

Tahkoa saamme kiittää monesta asiasta, kuten hiihtolomasta ja pesäpallosta. Pääsen kertomaan Tahkosta Suomalaisille historiapäiville. Lahdessa perinteisesti järjestettävä korkeatasoinen historiatapahtuma toteutetaan nyt verkossa. Oma esitelmäni kuuluu maisteri Lotta Vuorion johtamaan sessioon Urheilun etiikka ja moraali. Se alkaa perjantaina 4.2.2022 klo 15.15 ja kestää puolitoista tuntia. Oman esitelmäni otsikko on ”Unelma täydellisestä lomasta. Kun Tahko Pihkala houkutteli Juuso Waldenia natsien lomajärjestöön”. Session muut alustajat ovat Riikka Turtiainen ja Juha Kanerva, molemmat ansioituneita urheiluhistorian tuntijoita.

Päivän päätteeksi järjestetään vielä Suomen Urheiluhistoriallisen seuran puheenjohtajan Heikki Roiko-Jokelan johdolla paneelikeskustelu klo 17.00–17.45. 

Virtuaalitapahtumaa pääsee seuraamaan Suomalaisten historiapäivien kotisivujen kautta.

 

Muistutuksena: Nyt on vielä pari päivää mahdollisuus osallistua kirja-arvontaan. Pääsin vierailemaan Menneisyyden jäljillä -podcastissa, ja siinä yhteydessä päätettiin toteuttaa arvonta viime syksynä ilmestyneestä kirjastani Juuso Walden, urheilumies ja viimeinen patruuna. Tässä on tietoa podcast-vierailusta ja kirja-arvonnasta, johon voi ilmoittautua sunnuntaihin (30.1.2022) asti.

 

Minulla on ensi viikolle toinenkin hauska tai jännittävä allakkamerkintä. Pääsen Alfa TV:n toimittajan Tomi Lindblomin vieraaksi keskustelemaan Pekingin tulevista olympialaisista. Kisat ovat alkamassa maailmanpolitiikan näkökulmasta herkällä hetkellä. Jännitteitä oli ilmassa myös vuonna 2008 Venäjä aloittaessa Georgian sodan samaan aikaan, kun kesäolympiakisat alkoivat Pekingissä. Suora lähetys alkaa tiistaina 1.2.2022 klo 19.30.