1.10.2015

Urho Kekkosen jalkapallosaavutuksista 100 vuotta

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen muistetaan hyvin urheiluhenkisyydestään. Monelle varttuneemmalle kuntoilijalle tulee mieleen ”perässähiihtäminen”, kun puhe kääntyy Kekkoseen. Hän hiihti presidenttivuosinaan 1400 kilometriä talvessa, ja nosti määrän jopa 2000 kilometriin 73-vuotiaana lääkärin kerrottua, että hänellä on rinnassaan 40-vuotiaan sydän.

Mutta Kekkonen oli ennen kaikkea korkeushyppääjä. Hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1924. Vauhditonta kolmiloikkaa hän hyppäsi 972, joka oli epävirallinen maailmanennätys. Hänellä oli myös luontaista nopeutta, sillä 100 metriä meni parhaimmillaan aikaan 11,0. Pituutta Kekkonen hyppäsi 665, kolmiloikkaa 14,06, ja korkeutta 185.

Urho Kekkonen takarivissä toinen vas.
Kekkosen urheilu-uran alku oli todellista monipuolisuusurheilua. Hän voimisteli, hiihti, paini ja harrasti siis kaikkia mahdollisia lajeja, sillä Kekkoset asuivat Kajaanissa urheilukentän lähellä.

Kajaanin VPK:n urheiluseuran toimintaa oli elvytetty vuonna 1911 ja silloin perustettiin palokunnan voimistelu- ja urheiluseura. Vuonna 1914 se sai nimekseen Kipinä. Kekkonen liittyi muiden yhteiskoululaisten tavoin vapaapalokuntaan. Ari Uino kertoo kirjoissaan Rillit pois ja riman yli (1999) ja Nuori Urho Kekkonen (1985), että Kekkonen osallistui myös VPK:n urheiluseuran toimintaan aktiivisesti ja hänet nimitettiin seuran sihteeriksi ja kutsuttiin johtokuntaan jo ennen kuin hän oli täyttänyt 14 vuotta.

Hän pelasi jalkapalloa Kajaanin Kipinän joukkueessa vuonna 1915. Kuva löytyy edellä mainitusta Uinon kirjasta Nuori Urho Kekkonen. Muut pelaajat olivat Aarne Salonen, Eino Kemppainen, Arttu Vepsäläinen, Hannes Hartikainen, Kalle Piirainen, Vilho Martikainen, Antti Luttinen ja Matti Leinonen. Millaisia otteluita pojat mahtoivat hienoissa edustusasuissaan pelata? Voittivat kenties Kajaanin tai Kainuun piirin mestaruuden? Ja mitä mahtoi elämä tarjota muille joukkueen pelaajille?

Kekkosen oma elämänpolkuhan oli ainutlaatuinen ja huipentui neljännesvuosisadan kestäneeseen ajanjaksoon tasavallan presidenttinä.


Yleisurheilussa Kekkonen saavutti ensimmäisen piirinmestaruutensa 1500 metrin juoksussa vuonna 1916 ajalla 5.00,4. Samana vuonna hänestä tuli Kipinän puheenjohtaja, siis 16-vuotiaana! Hänen kykynsä huomattiin siis varhain, mistä yhtenä osoituksena toiminta SVUL:n Kainuun piirin sihteerinä 1917–1921.

30.9.2015

Skotlannin golf yhdistyy: naiset ja miehet samaan organisaatioon

Vuosi sitten Gleneaglesissa järjestetty Ryder Cup on kantanut hyvää hedelmää Skotlannin golfkentillä. Skotlannin hallitus lupasi Ryder Cupin innoittamana golfille miljoona euroa aikuisten harrastuksen lisäämiseen, perheiden golfin kehittämiseen ja junioriohjelmaan.

Miljoonan euron lisäpanostus jaksotetaan neljälle vuodelle. Jo 90 klubia on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään toimintaansa uudessa Get into Golf -ohjelmassa. 

”Olemme erittäin kiitollisia Skotlannin hallitukselle tästä lisärahoituksesta”, sanoi Skotlannin golfliiton varapääsihteeri Andy Salmon Golfbusinessnews.comin sivuilla.

Skotlannissa on nyt 223 000 golfaria. Kokonaismäärässä on hienoista kasvua, mutta Skotlannissa rekisteröidään myös aktiivipelaajat erikseen. Ja aktiivien määrä on hieman laskussa. Junioriohjelma on saanut heti hyviä tuloksia. Golfia harrastavien tyttöjen määrä on noussut Skotlannissa vuoden aikana kolme prosenttia.

Naisten golf ottaa kehitysloikkia


Isoin mullistus on kuitenkin tapahtumassa organisaatiotasolla. Skotlannissa on tähän päivään asti ollut erikseen miesten (SGU) ja naisten (SLGA) golfliitot. Organisaatiot on puristettu tänä syksynä yhteen, ja virallisesti yhteinen polku alkaa lokakuun alussa.

Skotlannin golfin yhdistäminen samaan organisaatioon on osa lajin tasa-arvokehitystä. Naisten golf on edelleen paljon miesten golfia jäljessäesimerkiksi ammattilaisten palkintorahoissa. Tasa-arvokehitystä vauhdittaa ensi vuoden olympiaturnaus. Riossa miehet ja naiset pelaavat samalla kentällä, samoilla ehdoilla ja samoista palkinnoista.

Golf oli Skotlannissa niin miesten oma harrastus, että naiset perustivat omia klubejaan ja kehittivät harrastuta keskenään. Itse asiassa naisten golfliitto perustettiin Skotlannissa vuonna 1904 ennen miesten SGU:ta!

Skotlannin golfia kehitetään miljoonalla eurolla. Kuvassa näkyy
St Andrews´n kaupunki Castle Course -kentän suunnasta.


Louise Suggs kuoli St Andrews´n jäsenenä


Royal Golf Club of St Andrews hyväksyi ensimmäiset naiset jäsenikseen vasta tämän vuoden alussa. Historiaa ensimmäisenä naisjäseninä tekivät mm. Annika Sörenstam, Louise Suggs, Dame Laura Davies ja Prinsessa Anne.

Heistä Louise Suggs kuoli viime kuun alussa 91-vuotiaana Floridassa. Hän oli LPGA:n perustajia ja yksi kaikkein menestyneimmistä naispelaajista.

Vuonna 1957 Louise Suggs saavutti ensimmäisenä naisena Career Grand Slamin. Silloin oli kulunut 12 vuotta hänen ensimmäisestä major-voitostaan. Kaikkiaan hän voitti urallaan 11 naisten major-titteliä. Vain Patty Berg (15) ja Mickey Wright (13) ovat tilastoissa hänen edellään.

28.9.2015

Golfkirjani on mukana Golf55+ kampanjassa

Sain hyviä uutisia. Golfkirjani Golf, suuret  turnaukset, suuret voittajat, pääsee mukaan keski-ikäisille ja vanhemmillekin golfareille ja lajista kiinnostuneille suunnatun Golf55plussan markkinointikampanjaan!

Kalle Virtapohja: Golf, suuret, turnaukset, suuret voittajat
Golf55+ on hanke, jolla halutaan madaltaa golfin tutustumiskynnystä sekä parantaa uusein harrastajien ja nykyisten seniorigolfareiden elämänlaatua terveellisen harrastuksen avulla.

Golfkirjani on ilmestynyt tänä vuonna. Auditoriumin kustantamassa kirjassa kerrotaan tarinoita major-turnauksista ja niiden voittajista. Sain kirjan tekemisessä apua erityisesti Lassi Tilanderilta ja Mika Wikströmiltä. Myös Ville Kalliala ja Seppo Soratie antoivat tärkeitä kommentteja, samoin golfvalokuviin erikoistunut Kai Kilappa.

Tärkeää oli myös kannustus ja taustatuki, jota sain esimerkiksi Teemu Tyryltä ja muutamilta muilta. Idea lähti siitä, kun aloimme eri yhteyksissä laskeskella Suomessa pelanneita major-voittajia. Pääsimme lopulta 14 mies- ja 6 naispelaajaan.

Kaiken kaikkiaan kirjan tekeminen oli parin vuoden hauska projekti, joka antoi paljon. Oli mukava lukea vanhoja golflehtien vuosikertoja ja tutustua vanhaan golfkirjallisuuteen. Esimerkiksi C.G.E. Mannerheimin kirjastosta löysin yhden golfkirjallisuuden klassikoista, P.A. Vailen teoksen ”Modern Golf”.

P.A. Vaille: Modern Golf
Kirjoitin myös golfin suomalaisesta varhaishistoriasta, mutta jätin sen lopulta tästä kirjasta pois. En usko, että se olisi kovinkaan paljon tavallisia golfareita kiinnostanut.

Sen sijaan oli mielenkiintoista perehtyä niihin suomalaisen kilpagolfin kehitysvuosiin, joiden aikana esimerkiksi Jusa Hämäläinen ja Kari Salonen avasivat uraa myöhempien vuosikymmenien suomalaisgolfareille.

Suomalaisessa kilpagolfissa on ollut kaksi erittäin voimakasta keskusta, Lahti ja Kotka. Lahdessa, missä Lassi Tilanderkin vaikutti jo 1960-luvun alussa, kehittyi Veikko Kankkosen ja kumppanien ansiosta vahva kilpailullinen kulttuuri, joka on ollut siivittämässä monia pelaajia. Esimerkiksi Anssi Kankkosen tai Kalle Väinölän läpimurto ei jäänyt kauaksi. Lopulta Mikko Ilosesta tuli se pelaaja, joka raivasi sen tien Euroopan huipulle asti.

Ilonen on ainoana suomalaisena miespelaajana päässyt pelaamaan major-turnauksia ja menestynytkin. Vuosi sitten hän sijoittui PGA Championshipissä jaetulle seitsemännelle sijalle. Vaikka tämä kausi on mennytkin pelillisessä laskusuhdanteessa, Ilosen pelaamisessa on vahvaa kunnianhimoa ja tavoittellisuutta.

Euroopan kiertueella Ilonen on voittanut viisi kertaa. Roope Kakosta tuli tänä vuonna vasta toinen suomalainen ET-voittaja. Suomalaisten voitot miesten Euroopan kiertueella:
  • 2007 Mikko Ilonen Indonesia Open
  • 2007 Mikko Ilonen Scandinavian Masters
  • 2013 Mikko Ilonen Nordea Masters
  • 2014 Mikko Ilonen Irish Open
  • 2014 Mikko Ilonen Volvo World Match Play Championship
  • 2015 Roope Kakko Madeira Islands Open


Toinen kilpapelaajia poikkeuksellisella tavalla tuottanut keskus on Kotka. Kymen Golfin riveistä ovat nousseet esimerkiksi Ursula Wikström, Hanna-Leena Ronkainen ja Tapio Pulkkanen. Wikström on tällä hetkellä naisten ykköspelaaja Suomessa, ja Pulkkanen on ottanut Pohjoismaiden kiertueella jo useita voittoja.

Kirjassa esitellään tietenkin myös naisten suurturnaukset ja parhaat naispelaajat samoin kuin parhaat suomalaiset.

Minea Blomqvist-Kakko on sijoittunut parhaimmillaan jaetulle kahdeksannelle sijalle naisten British Openissa (2004). Hänen lisäkseen naisten majoreissa ovat suomalaisista pelanneet Ursula Wikström, Riikka Hakkarainen, Jenni Kuosa ja Emily Penttilä.


Kirjani yhtenä tarkoituksena on auttaa golfin ystäviä suomalaisten pelaajien seuraamisessa. Kirjasta saa taustatietoa, joka antaa perspektiiviä ja auttaa arvottamaan suomalaisten saavutuksia.