Suomen ja Italian yleisurheiluakseli toimii

Suomen yleisurheilun kruununjalokivi Paavo Nurmi Games järjesti mediatapahtuman Helsingissä. Hotelli Crowne Plazassa oli kansainvälinen tunnelma muun muassa sen vuoksi, että paikalla oli italialaisen juoksijalegendan Francesco Aresen poika Emanuele Arese, joka vastaa Karhun operatiivisesta toiminnasta.

Emanuele Arese ja Paavo Nurmi Gamesin Jari Salonen alkavat tehdä
yhteistyötä, jossa molemmat voivat voittaa.

Karhun ja Paavo Nurmi Gamesin yhteistyön aloittaminen on merkittävä askel Turun nostamisessa maailman yleisurheilukartalla entistä näkyvämpään asemaan.

Emanuele Aresen tukikohta on Hollannissa, mutta Suomella on aivan erityinen positio Karhun maailmanvalloituksessa. 99-vuotias suomalainen tuotemerkki siirtyi viime vuonna Aresen perheen hallintaan. Se tarkoitti samalla sitä, että Karhua aletaan kehittää uudella intensiteetillä.

Aresen perheelle on kertynyt runsaasti kokemusta aikaisemmasta menestyksellisestä toiminnastaan Asicsin tuotemerkin parissa.

Yksi kehitystyön salainen tukipilari on Jyväskylän yliopisto. Emanuele Arese on tavannut  Jyväskylän yliopiston professorin Janne Avelan ja toivoo siltä suunnalta tieteellistä apua tuotekehitykseen. Avela jatkaa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa professori Paavo Komin luomalla biomekaniikan vaativalla saralla. Entisenä korkeushyppääjänä Avela ymmärtää erityisen hyvin kimmoisuutta ja niitä iskuja, joita juoksijoiden jalat juoksutossuissa ottavat vastaan.

Emanuele Arese on vakuuttunut siitä, että Jyväskylä-toimintalinja voi auttaa tulevaisuudessakin Karhun tuotekehitystä samalla tavalla kuin se auttoi vuonna 1986 kehittäessään mullistavan Fulcrum-pohjateknologian.

Emanuele Arese on itsekin ollut kovan luokan juoksija, mutta hän ei silti pääsisi 800 metrin ennätyksellään 1.51 Jari Salosen rakentaman Paavo Nurmi Gamesin 800 metrin osanottajalistalle kuin korkeintaan jäniksen roolissa. Salonen kertoi mediatilaisuudessa, että viime vuonna Paavo Nurmi Games oli IAAF:n listalla 51:ntenä. Ensi kesän tavoite on nousta 30 parhaan kilpailun joukkoon maailmassa. Osanottajilta vaaditaan siis entistä kovempaa tulostasoa.

Emanuele Arese uskoo, että retrohenkinen Karhun palaa
takaisin liikkuvien ihmisten suosikkikengäksi

Sen sijaan Emanuelen isä Francesco Arese oli mukana vuoden 1973 Paavo Nurmen kisojen 1500 metrillä, mutta kyyti oli kylmää. Münchenin olympiakisojen 800 metrin olympiavoittaja Dave Wottle voitti maagisella kirillään Aresen ja kotimaassa ylivoimaisena kirimiehenä tunnetun Pekka Päivärinnan.

Arese rakasti Suomea ja viihtyi täällä monena kesänä. Yksi selitys Suomi-rakkauteen on se, että hän voitti Helsingin EM-kisoissa 1971 sähköisen 1500 metrin kilpailun. Pekka Vasalalta odotettiin silloin huippusijoitusta,  mutta hän hyytyi yhdeksänneksi Aresen hurjastellessa mestaruuteen.

Francesco Arese on tässä viikonvaihteessa tärkeässä roolissa, sillä Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsenenä hän on valitsemassa liitolle uutta puheenjohtajaa. Entinen mailerilupaus Antti Pihlakoski on mukana kilpailussa, ja hänen valintansa tukena on vahva suomalainen nimilista alkaen olympiakomitean puheenjohtajasta Risto Niemisestä ja EAA:n kunniapuheenjohtajasta Carl-Olaf Homénista aina Ilkka Kanervaan, Sari Essayahiin, Lasse Vireniin ja Tiina Lillakiin.

Pihlakosken, 53, kanssa puheenjohtajuudesta kisaavat ensi vuonna 70 vuotta täyttävä norjalainen Svein Arne Hansen ja entinen ranskalainen pikajuoksija Jean Gracia, joka täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

Kannattaa siis seurata lauantaina uutisia EAA:n Bledin kokouksesta!

YLE Puheen golfkeskustelu oli hieno kokemus

@MikkoIlonen 2nd shot on 13 this pm @themasters the best view in tournament golf? @GettySport pic.twitter.com/Z86HASZ0gE
— David Cannon (@Cannonball63) April 10, 2015

Olin torstaina Jouko Vuolteen toimittaman Yle Puheen Urheiluillan studiovieraana. Paljon olen saanut kokea toimittajaurani aikana, mutta tämä oli taas uusi ja hieno elämys! Parin tunnin live-lähetyksessä puhuimme puhelimessa Mikko Rantasen, Lassi Tilanderin, Timo Laitisen, Janne Marvailan ja Ursula Wikströmin kanssa. Lisäksi Jouko Vuolle oli haastatellut ennen lähetystä Mikko Ilosen valmentajan Timo Rauhalan, joka taisi olla Augustassa aamiaisella Mikko Ilosen kanssa. (Oheisessa David Cannonin kuvassa Mikko on Mastersin avauskierroksella Augusta Nationalin väylällä nro 13 lyömässä toista lyöntiään.)

Suomalaisen digitaalisen tuloskortin GameBookin Amerikan-toimintoja vetävä Mikko Rantanen kertoi lähetyksessä huiman tarinan siitä, kuinka hän rikkoi NCAA:n mestaruuskisojen toisella kierroksella vuonna 1994 Stonebridge Country Clubin kenttäennätyksen tuloksellaan 63 (-9). Georgia Techin joukkueessa pelannut Rantanen oli lehdistötilaisuudessa, kun tuli tieto, että Stanfordin Notah Begay oli onnistunut viimeisen reiän birdiessä ja siirtänyt Pete Dyen suunnitteleman kentän ennätyksen omiin nimiinsä 62 lyönnillä. Mikko Rantanen sai siis olla kenttäennätyksen haltija noin kolmen vartin verran!

Rantanen sijoittui kilpailussa lopulta 21:nneksi parantaen edellisvuoden sijoitustaan kolme pykälää. Vuonna 1993 Georgia Techin ykköspelaaja oli David Duval, ja vuonna 1994 Stewart Cink. Molemmista tuli myöhemmin The Open Championshipin voittajia.

Urheiluillan teemana oli ammattilaisgolf ja erityisesti torstaina käynnistynyt Masters. Keskustelu on ainakin jonkin aikaa kuunneltavissa Yle Areenassa: täältä.

Kirjoitin vähän aikaisemmin Urheilutoimittajain liiton blogiin parhaista pohjoismaisista major-suorituksista. Se on nyt Mastersin vuoksi ajankohtainen, joten tekstin voi lukea myös tämän postauksen lopusta, olkaa hyvä:

10 kaikkien aikojen parasta pohjoismaista miesten major-suoritusta

Pohjoismaisen golfin suurimmat saavutukset ovat naisten käsialaa. Annika Sörenstam voitti urallaan kymmenen majoria ja pelasi kahdeksan kertaa Solheim Cupissa. Entäpä kuka on kaikkien aikojen paras pohjoismainen miespelaaja?

Kysymys onkin yllättävän hankala, sillä miehistä kukaan ei ole voittanut major-turnausta. Ryder Cupissa ja World Cupissa voittoja on kyllä juhlittu. Mutta koska ensimmäinen pohjoismaalaisen miehen voittama major-turnaus lähestyy päivä päivältä, on parasta listata miesten toistaiseksi parhaat major-suoritukset. Jos nimittäin kävisi niin, että Mastersissa saataisiin vihdoinkin pohjoismaalainen pelaaja ykköseksi, niin tästä voi tarpeen tullen ottaa käyttöön paremmuuslistan!

Lähtökohtaisesti kymmenen parhaan joukkoon sijoittuminen major-turnauksessa on osoitus pelaajan kuulumisesta maailman eliittiin. Jos pelaaja onnistuu sijoittumaan Top-3:een useammin kuin kerran, hän on jo lähes supertähti. Mutta vain lähes. Sillä voitto on aina voitto!

Lähimpänä voittoa ovat olleet Tanskan Thomas Björn ja Ruotsin Jesper Parnevik. Björn on ollut peräti kolme kertaa toisena major-turnauksessa. The Openissa 2003 ja PGA Championshipissä ero kärkeen oli vain yksi lyönti. Vuoden 2000 Openissa Björn jakoi kakkossijan Ernie Elsin kanssa, mutta voitto ei ollut aivan lähellä: Tiger Woods oli peräti kahdeksan lyöntiä parempi Old Coursella pelatussa kisassa.

Kaikkien aikojen parhaat pohjoismaalaiset suoritukset miesten major-turnauksissa:

Numero 1:
1 lyönti kärkeen: Thomas Björn, Tanska, The Open 2003, sijoitus T2.
Thomas Björn johti kilpailua, kun kolme reikää oli pelaamatta. 16. väylällä hän joutui kuitenkin lyömään kolme kertaa päästäkseen ylös bunkkerista. Yhdysvaltojen Ben Curtis hyödynsi tanskalaisen jäätymisen ja nousi yhden lyönnin voittoon ennen Björniä ja Fijin Vijay Singhiä.

Numero 2:
1 lyönti kärkeen: Thomas Björn, Tanska, PGA Championship 2005, sijoitus T2.
Yhdysvaltain Phil Mickelson chippasi birdien viimeisellä reiällä ja vei voiton yhdellä lyönnillä ennen Thomas Björniä ja Australian Steve Elkingtonia.

Numero 3:
1 lyönti kärkeen: Jesper Parnevik, Ruotsi, The Open 1994, sijoitus 2.
Jesper Parnevikin viimeisen reiän bogi antoi voiton lopun hyvin pelanneelle Zimbabwen Nick Pricelle.

Numero 4:
2 lyöntiä kärkeen: Peter Hanson, Ruotsi, Masters 2012 sijoitus T3.
Kolmannen kierroksen jälkeen kärjessä ollut Peter Hanson päätyi jakamaan kolmatta sijaa kolmen muun pelaajan kanssa. Etelä-Afrikan Louis Oosthuizenin ja Bubba Watsonin välillä tarvittiin uusinta, jonka Watson voitti.

Numero 5:
2 lyöntiä kärkeen: Henrik Stenson PGA Championship 2014, sijoitus T3.
Pohjois-Irlannin Rory McIlroy voitti yhdellä lyönnillä ennen Phil Mickelsonia. Henrik Stenson jaRickie Fowler jakoivat kolmannen sijan kaksi lyöntiä kärjestä. Seitsemättä sijaa jakaneenMikko Ilosen ero McIlroyhin oli viisi lyöntiä.

Numero 6:
3 lyöntiä kärkeen: Henrik Stenson, Ruotsi, The Open 2013, sijoitus 2.
Yhdysvaltain Phil Mickelson pelasi erinomaisen päätöskierroksen 66 ja nousi kolmen lyönnin voittoon ennen Henrik Stensonia. Kolmen päivän jälkeen kärjessä ollut Lee Westwood putosi jakamaan kolmatta sijaa.

Numero 7:
3 lyöntiä kärkeen: Niclas Fasth, Ruotsi, The Open 2001, sijoitus 2.
Amerikkalainen David Duval voitti kolmella lyönnillä Niclas Fasthin. Mikko Ilonen jakoi kilpailussa yhdeksättä sijaa vain kahden lyönnin päässä Fasthista ja viisi lyöntiä kärjestä.

Numero 8:
3 lyöntiä kärkeen: Jonas Blixt, Ruotsi, Masters 2014, sijoitus T2.
Yhdysvaltain Bubba Watson voitti toisen kerran Mastersin. Yllätysnimet Jonas Blixt ja Yhdysvaltain Jordan Spieth jäivät kolme lyöntiä.

Numero 9:
3 lyöntiä kärkeen: Jesper Parnevik, Ruotsi, The Open 1997, sijoitus T2.
Jesper Parnevik lähti viimeiseen päivään kahden lyönnin johdossa. Yhdysvaltain Justin Leonard pelasi viimeisen kierroksen 65 ja nousi kolmen lyönnin voittoon ennen Parnevikia ja Pohjois-Irlannin Darren Clarkea.

Numero 10:
3 lyöntiä kärkeen Henrik Stenson PGA Championship 2013, sijoitus 3.
Yhdysvaltojen Jason Dufner voitti kahden lyönnin erolla maanmiehensä Jim Furykin. Henrik Stenson oli kolmas kolme lyöntiä kärjestä. Toinen ruotsalainen Jonas Blixt oli neljäs vain lyönnin päässä Stensonista.

Golfin Masters-turnaus pelataan 9.-12.4.2015.

Sosiaalisesta mediasta

Juuso Myllyrinne puhuu hauskasti sosiaalisesta mediasta #digitalist BioRexissä. Klassinen markkinointi reagoi rakettina kun jotain kauheaa tapahtuu. Sosiaalinen media ei ole raketti vaan Nissan, jolla ajellaan päivittäin töihin. Sosiaalinen Business on kuuntelemista. Mistä asiakkaat valittaa? Puhutaanko sinusta? Mitä puhutaan? 

Markkinointi perustuu hyviin ideoihin! Perinteisessä mallissa ideoita synnytetään tuskalla. Sosiaalisessa busineksessa ideat syntyvät vuorovaikutuksessa!

Sharing is caring!

Paavo Nurmi voitti Detroitissa myös 3000 metriä

7.4.1925 Kilpailu numero 42, voitto numero 39

Paavo Nurmi voitti Detroitin kaksipäiväisten ”karnevaalien” toisena päivänä 3000 metrin kilpailun vaatimattomalla ajalla 8.56,0. Illinois Athletic Clubin Eril Krogh oli toinen ja Jimmy Connolly kolmas.

Ville ”Willie” Ritola voitti 5000 metriä ajalla 15.24,6. Hän ohitti toiseksi tulleen Moorcraftin neljä kertaa kierroksella.

Lloyd Hahn voitti Joie Rayn ¾ maililla ajalla 3.17.

Michiganin yliopiston Dehart Hubard sivusi 50 jaardin kilpailussa maailmanennätysaikaa 5,2.

Ennätyslaskuri

Kilpailuja 42, ennätyksiä 29.

Paavo Nurmi voitti Detroitissa kaksi mailia

6.4.1925 Kilpailu numero 41, voitto numero 38

Paavo Nurmi voitti Detroitin kaksipäiväisten ”karnevaalien” ensimmäisenä päivänä kahden mailin kilpailun vaatimattomalla ajalla 9.46,0. Jimmy Connolly pysyi mukana ensimmäisen mailin, mutta hävisi lopulta kierroksen.

Ville ”Willie” Ritola voitti neljä mailia ajalla 20.02,0. Toiseksi tullut intiaanijuoksija Chauncey White hävisi kaksi kierrosta.

Lloyd Hahn voitti Joie Rayn maililla vaatimattomalla ajalla 4.34,7.

Detroitin halliin rakennettu hiilimurskarata ei toiminut parhaalla tavalla. Eniten olosuhteista kärsivät 300 jaardin juoksijat, joiden askeliin rata ei tarjonnut pitoa.

Nurmi ja Ritola olivat matkustaneet Montrealista sunnuntaina Detroitiin. Matkaa kertyi 1000 kilometriä. Onneksi seuraavaa kilpailua varten ei tarvinnut matkustaa mihinkään, koska se seuraava kisa olisi heti seuraavana päivänä, tiistaina, Detroitissa.

Ennätyslaskuri

Kilpailuja 41, ennätyksiä 29.

Paavo Nurmi kiersi voittoon myös Montrealissa

4.4.1925 Kilpailu numero 40, voitto numero 37

Paavo Nurmi voitti Montrealissa 13/4 mailin kilpailun ajalla 8.09,2. Nurmen lähin vastustaja oli lauantainakin, perjantain tapaan, Georgetownin Jimmy Connolly. Nurmen aika jäi yli kymmenen sekuntia hänen ennätyksestään.

Ottawa Journal kertoi lauantain kilpailuista vasta maanantaina.

Kierroksen pituus oli vain 134 metriä. Yleisölle kilpailun viehätys oli siinä, että Nurmi ohitteli joitakin vastustajiaan kierroksella ilmeisesti useampaankin kertaan.

Kyseessä oli Quebecin aluemestaruuskilpailut. Ottawa Journal kertoi, että kanadalaiskävelijä Phil Granville pisti olympiavoittaja Ugo Frigerion lopussa ahtaalle, mutta italialainen voitti kuitenkin viiden mailin kilpailun ajalla 35.52,8.

Ville Ritola oli puolestaan paras kolmen mailin erikoiskilpailussa.

Ennätyslaskuri

Kilpailuja 40, ennätyksiä 29.

Paavo Nurmi voitti Ottawassa Connollyn ja Hahnin

3.4.1925 Kilpailu numero 39, voitto numero 36

Paavo Nurmi voitti Ottawassa 1 ½ mailin kilpailun ajalla 6.56. Nurmi jätti lähimmän vastustajansa Georgetownin Jimmy Connollyn noin 100 metrin päähän. Bostonin Lloyd Hahn ja Ottawan oma poika R.W. Cashin jäivät vielä enemmän.

Nurmen aika oli parempi kuin hänen Hamiltonissa juoksemansa Kanadan ”all comers” ennätys.

Kiinnostus Nurmen juoksuja kohtaan oli niin suurta, että jopa New York Timesissa oli seuraavana päivänä lyhyt uutinen tästä Kanadan kilpailusta.

Ville Ritola voitti 2 ½ mailin tasoitusjuoksun paikallisia vastustajia vastaan vaivattomasti ajalla 11.48.

Poliisien urheiluseuran kilpailuissa nähtiin monia muitakin juoksulajeja, pyöräkilpailuja ja jopa kaksi nyrkkeilyottelua.

Ennätyslaskuri

Kilpailuja 39, ennätyksiä 29.