Aamulenkki: Urheiluboikotti on menneen ajan ase

Nyt on pakko kirjoittaa muutama sana Venäjä-pakotteista. Helsingin Sanomissa oli tänään toimittaja Tero Hakolan uutinen "Kanerva vastustaa urheiluboikottia". 

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva toivoo, että urheilu säästyy boikoteilta. Hän on sitä mieltä, että kisat tulee siirtää toiseen maahan lähinnä siinä tapauksessa, että isäntämaa on sodassa "laajassa mielessä" tai käy sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Boikottipuheiden taustalla on El Pais -lehden viikon takaisesta uutisesta virinnyt julkinen keskustelu.  Ilmeisesti EU-komissiossa on ihan vakavasti harkittu Venäjän sulkemista EU:n urheilutapahtumien ulkopuolelle osana talouspakotteita.

Kanerva ja Suomen pääministeri Alexander Stubb ovat oikeasti urheiluihmisiä, jotka ymmärtävät urheilun olevan osa eurooppalaista kulttuuria. Heille urheilu on enemmän kuin vain politiikan kassara, jonka avulla voisi  uhitellen kopautella Kremlin portteja.

Boikottien aikakausi liittyi kylmän sodan jälkinäytökseen, vaikka ensimmäiset boikottiolympiakisat järjestettiin jo Montrealissa vuonna 1976. Silloin osa Afrikan maista osoitti mieltään Etelä-Afrikan apartheid-politiikan vastaisen linjan lipsumisen vuoksi.

Vuonna 1980 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter pelasi kovaa peliä Neuvostoliittoa vastaan. Länsimaiden laajalla olympiaboikotilla haluttiin painostaa Neuvostoliittoa, joka oli hyökännyt edellisvuonna Afganistaniin.

Vuonna 1984 useimmat sosialistiset maat järjestivät Neuvostoliiton johdolla vastaboikotin ja jäivät pois Los Angelesin olympiakisoista: "kun ette tulleet meidän kisoihin, me ei tulla teidän kisoihin". Jälkiarvioiden mukaan kyseessä oli lähinnä Moskovan suuri pelko siitä, että Neuvostoliiton ja muiden sosialistimaiden urheilijat olisivat loikanneet suurin joukoin Yhdysvaltoihin.

Vielä vuonna 1988 koettiin pienimuotoinen boikotti, kun Pohjois-Korea, joka oli virallisesti isäntämaan eli Etelä-Korean kanssa sodassa, sai aikaan pienen tukiboikotin liittolaismaidensa keskuudessa. Niinpä Kuuba ja Albania jäivät pois kisoista.

Boikottien seurauksena monessa lajissa mitalit menivät uusjakoon. Tuskinpa boikoteilla juuri muita vaikutuksia oli.

Voi vain kuvitella, miten sosiaalinen media olisi kuplinut, jos sellainen olisi noiden boikottikisojen aikana ollut jo olemassa. Nyt Facebookiin on perustettu Venäjälle myönnettyä jalkapallon MM-turnausta boikotoimaan kannustava yhteisö "Boycott Russia World Cup 2018".  Toistaiseksi siellä näyttää oleva 1261 tykkääjää. Se ei ole kansainväliselle sivustolle erityisen suuri määrä.

Juuri nyt tuntuisi aivan mahdottomalta, että Suomen hallitus kieltäisi esimerkiksi A-maajoukkueen osallistumisen jalkapallon MM-karsintoihin: Suomi boikotoi MM-jalkapalloa!

Sen sijaan jokainen suomalainen jalkapallon ystävä voi henkilökohtaisesti ratkaista, päättääkö lähteä Pietariin tai Moskovaan katsomaan MM-kisoja. Siihen päätökseen Venäjän poliittinen johto voi vaikuttaa omilla toimillaan ratkaisevan paljon.

Keskustelu jääkiekosta ja KHL:stä kiihtyy

Sain Urheilutoimittajain Liiton hallitukselta luvan aloittaa blogin kirjoittamisen UL:n kotisivuille. Ensimmäisessä tekstissä käsittelen ajankohtaista KHL-avausta ja sen herättämää keskustelua. Tavoitteeni on kirjoittaa UL:n sivuille kerran kuussa sen mukaan, kuin tarpeita ilmenee.

Kirjoitin oman blogini aamupäivällä samalla, kun seurasin Yle Areenasta puolen tunnin nettilähetystä, joka oli tehty Jokereiden harjoituksista. Journalistisesti ohjelma oli hyvin tehty ja erittäin kiinnostava. Mutta tässä keskustelussa on nyt kyse vielä isommista asioista kuin Jokereista tai sen pelaajahankinnoista. Kyse on Yleisradion toimintaperiaatteista.

UL:n sivuilla julkaistuun blogitekstiini pääsee suoraan kopioimalla oheisen pitkän URL-osoitteen omaan osoitekenttään: http://www.urheilutoimittajat.fi/index.php?bW9kPWNvbnRlbnQmYWN0PXZpZXdhY29udGVudGl0ZW0mcGFnZV9pZD0zMjM0JmNoZWNrPWE0NTI3MGU3ZTA5ZjgzNzg2NWE0NmE4ZTc0YTZkYTg4

Seinäjoella ilmestyvä sanomalehti Ilkka osallistuu (4.9.) samaan keskusteluun, vaikka Seinäjoki ei nyt perinteinen kiekkokaupunki olekaan. Ehkä juuri sen vuoksi Ilkan pääkirjoituksessa onkin poikkeuksellista särmää: "Putinin lähipiiriin kuuluvista Jokerien miljardööriomistajista Arkadi Rotenberg on EU:n asettamalla pakotelistalla. Listalla olevien kanssa ei tulisi tehdä bineshommia. Onkohan Ylen tehtävä idässä harmaalla alueella?"

Kirjoitus osuu kyllä aivan ytimeen ja antaa aiheen lisäpohdintaan. Pitäisikö EU:n Venäjälle asettamat taloudelliset pakotteet ulottaa myös urheiluun? Miten esimerkiksi Sothsissa kuukauden päästä järjestettävään F1-osakilpailuun tulisi suhtautua?

Länsimaissa vallitsevan käsityksen mukaan urheilu ja politiikka pitää erottaa toisistaan. Mutta Moskovan näkökulmasta urheilu on vain politiikan jatke. Mikäli EU päättää ulottaa pakotteet urheiluunkin, ollaan kriisissä taas yksi askel syvemmällä.

Syyskuu on urheilun superkuukausi

Hengästyttävä urheiluviikonloppu on takana sytyttävine Ruotsi-otteluineen ja MM-koripalloavauksineen, mutta urheilun ystävän seitsemäs taivas on vasta avaamassa porttejaan: Syyskuu on urheilukuukausi vailla vertaa, todellinen urheilun superkuukausi!

MM-koripallo jatkuu Espanjassa tuhansien paikalla olevien suomalaisten ulvoessa. Ehkä kaikki lähes 8000 suomalaista kisaturistia eivät ole Bilbaossa jokaisessa ottelussa, mutta yhtä kaikki, Susijengi on saanut liikkeelle historiallisen fanimatkailmiön.

Suomella on alkulohkon otteluista jäljellä tiistaina Dominikaaninen tasavalta, keskiviikkona Turkki ja torstaina Uusi-Seelanti. Kolmesta ottelusta pitää voittaa vielä yksi, että tie jatkoon varmistuu. Se voitto kannattaa ottaa heti tiistaina. Suomen sunnuntaina voittama Ukrainakin voitti avausottelussaan Dominikaanisen tasavallan.

Maanantaina alkaa aivan uusi karnevaali Puolan Katowicessa. Lentopallon MM-kisat käynnistyvät Suomen osalta maanantain ottelulla arvoituksellista Kuubaa vastaan. Keskiviikkona on vastassa Etelä-Korea, ja viikonloppuna tulevat sitten perjantaista sunnuntaihin vastaan Brasilia, Saksa ja Tunisia. Tuhannet Puolaan matkustavat suomalaiset lentopallon ystävät toivovat, että Suomi pääsee alkulohkossa neljän parhaan joukkoon ja jatkopeleihin.

Myös jääkiekossa alkavat historialliset pelit, sillä Jokereiden taival KHL:ssä starttaa vihdoin torstaina. Jokereilla on heti putkeen kolme kotiottelua: torstaina Dinamo Minsk, lauantaina Lokomotiv Jaroslavl ja maanantaina  HK Sotshi. On mielenkiintoista nähdä, miten yleisö ja media ottavat KHL:n Jokerit vastaan. Jokereiden tavoitteena on vetää Hartwall Areenalle jokaiseen otteluun 10 000 katsojaa.

Jalkapallossa on myös kaikkien aikojen syksy ja odotettavissa on suomalaisten lisääntyvää futismatkailua. HJK:n ottelut Eurooppa-liigan lohkovaiheessa alkavat 18.9. Kööpenhaminassa. Club Brugge tulee Helsinkiin 2.10., Torino 6.11. ja FC Kobenhavn  27.11., ja luonnollisesti vastaavat vierasottelut pelataan noissa turistienkin kannalta viihtyisissä kaupungeissa.

Lisäksi A-maajoukkue aloittaa EM-karsinnat vuoden 2016 lopputurnaukseen ensi sunnuntaina Färsaarilla. Huuhkajien syyskauden kotiottelut pelataan 11.10. Kreikkaa ja 14.10. Romaniaa vastaan.

Golfin ystävilläkin on alkamassa suuri kuukausi. Tiistaina kuullaan, valitseeko kapteeni Paul McGinley Irish Openin voittajan Mikko Ilosen Ryder Cup -joukkueeseensa. Turnaus pelataan syyskuun viimeisessä viikonvaihteessa Skotlannissa.

Kuun viimeinen sunnuntai on myös suuri maratonpäivä. Berliinin katuja juoksee yli 40 000 kilpailijaa ja kuntoilijaa. Heidän joukossaan on yli 300 suomalaista, myös meidän pääministerimme Alexander Stubb vaimonsa kanssa.